De globala målen för hållbar utveckling

Esbo har åtagit sig att som föregångare uppnå FN:s globala mål för hållbar utveckling (Sustainable Development Goals, SDG) före år 2025. Målet är ett ekonomiskt, ekologiskt, socialt och kulturellt hållbart Esbo.

Agenda 2030 utgör den första gemensamma handlingsplanen och de globala målen för FN:s medlemsländer i syfte att får till stånd en hållbar utveckling. Handlingsprogrammet innehåller 17 olika mål som gäller hållbar utveckling. Avsikten är att målen uppnås före 2030.

1. Ei köyhyyttä

Poistaa köyhyys kaikissa sen muodoissa kaikkialta. Espoossa henkeä uhkaava köyhyys on vähäistä mutta monilla on vaikeuksia esimerkiksi kustantaa lasten harrastuksia, liikkua joustavasti, harrastaa kulttuuria tai jopa huolehtia sähkön saannista.

Espoo mittaa köyhyyttä mm.  pienituloisten määrällä ja toimentulotukea saavien lapsiperheiden määrällä.

Pienituloisella tarkoitetaan henkilöä, joka asuu kotitaloudessa, jonka tulot ovat alle 60 % suomalaisten kotitalouksien keskimääräisestä tulosta.

Toimeentulotukea saavat lapsiperheet, joiden omat tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin ja kohtuulliseen asumiseen.

Lisätiedot: minna.joensuu@espoo.fi 

2. Ei nälkää

Poistaa nälkä. Suomessa on ollut ilmainen kouluruoka 80 vuotta, kaikki eivät sitä kuitenkaan hyödynnä. Osa espoolaisistakin joutuu tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi. Espoossa Perhekeskus kokoaa lapsiperheiden palvelut yhteen.

Vaikka asiat Espoossa ovatkin kokonaisuutena katsoen hyvin, eivät kaikki asukkaat koe saavansa riittävästi ruokaa tai he jättävät aterioita väliin syystä tai toisesta.

Lisätiedot: minna.joensuu@espoo.fi

3. Terveyttä ja hyvinvointia

Taata terveellinen elämä. Tyytyväisyys elämään ja elämänlaatuun ovat keskeisiä hyvinvointia tuottavia tekijöitä. Tyytyväisyys elämänlaatuun on suhteessa henkilön elinympäristöön ja hänen omiin odotuksiinsa. Terveelliset elämäntavat ja vähäisempi päihteiden käyttö on yhä useamman nuoren valinta.

Elämänlaatua voidaan mitata mm. omalla arviolla elämänlaadusta, terveydestä, ihmissuhteista ja asuinalueista.

Lisätiedot: minna.joensuu@espoo.fi

 

4. Hyvä koulutus

Taata kaikille avoin ja tasa-arvoinen koulutus ja oppimismahdollisuudet. Suomessa on voimassa oppivelvollisuus, joka alkaa kuuden vuoden iässä ja päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa toisen asteen tutkinnon. Hyvä koulutus tarjoaa hyvät eväät menestymiselle työelämässä.

Suomen koulutusjärjestelmä koostuu esikoulusta (varhaiskasvatus), peruskoulusta (perusopetus), lukioista ja ammatillisesta koulutuksesta (toisen asteen koulutus) sekä ammattikorkeakouluista ja yliopistoista (korkean asteen koulutus).

Tyytyväisyyttä koulutuspalveluihin Espoossa selvitetään mm. vuosittain toteutettavalla Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksella.

Lisätiedot: annika.latva-aijo@espoo.fi

5 Sukupuolten tasa-arvo

Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo. Demokratia edellyttää, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisössään sukupuoleen katsomatta. Erityisesti nuoret naiset ja vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat vihapuhetta, mikä vähentää heidän halukkuuttaan osallistu politiikkaan.

Sukupuolten välisen tasa-arvon ilmentymänä voidaan pitää sitä, että kaikilla on mahdollisuus nousta politiikan johtopaikoille, esimerkiksi kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttävään kaupunginvaltuustoon.

Sukupuoli on jokaisen itsemäärittelyoikeus. Vapaus elää elämäänsä ilman kokemuksia fyysisestä uhasta tai seksuaalisesta väkivallasta ja häirinnästä, on tärkeä tekijä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisessa.

Lisätiedot: minna.joensuu@espoo.fi

6. Puhdas vesi ja sanitaatio

Puhdas vesi ja sanitaatio. Kaupungissa hyvään vesihuoltoon liittyy sekä puhtaan juomaveden saanti helposti hanasta että jätevesistä huolehtiminen. Vesihuolto on Espoossa erittäin hyvällä tasolla.

Jätevesikuormituksella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon jonkun alueen asukkaat, yritykset ja muut toimijat laskevat jäteveden mukana erilaisia aineita vesistöön. Yleisimmin seurataan fosforin ja typen määrää sekä hapen määrää, jonka jätevedessä olevat aineet kuluttavat. Tavoitteena on vähentää jätevesikuormitusta.

Lisätiedot: marika.rönnberg@espoo.fi

7 Edullista ja puhdasta energiaa

Puhdasta energiaa. Uudet energiaratkaisut perustuvat fossiilisten energianlähteiden korvaamiseen älykkäillä ja joustavilla ratkaisuilla, jotka hyödyntävät mm. palvelinkeskusten ja jätevesien hukkalämpöjä, uusiutuvaa sähköä ja lämpöpumppuja sekä bioenergiaa. Tekoäly optimoi järjestelmän toimintaa.

Energiaan liittyy sekä lämmön että sähkön tuotanto, jakelu, energiatehokkuus ja energiansäästö. Espoossa tavoitteena on taata kaikille asukkaille ja yrityksille vähäpäästöisesti tuotettua ja kohtuuhintaista energiaa. Uusilla ratkaisuilla ohjataan uusiutuvan energian tuottamiseen sekä kestävään ja joustavaan kuluttamiseen.

Energian tuottaminen ja kulutus synnyttää suurimman osan kaupungin päästöistä. Näistä suurin osa on syntynyt kaukolämmöntuotannosta. Espoo on yhteistyössä Fortumin kanssa sitoutunut hiilineutraaliin kaukolämpöön siirtymiseen, ratkaisuina mm hukkalämpö, uusiutuva sähkö ja lämpöpumput.

Myös muu uusiutuvan energian hyödyntäminen pienentää ilmastopäästöjä. Vähentämällä energiankulutusta voidaan tuoda taloudellisia säästöjä ja vähentää energiantuotannon tarpeita.

Lisätiedot: joni.mäkinen@espoo.fi

8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

Työtä ja talouskasvua. Espoon kaupunki toimii aktiivisesti yhteistyössä alueen yrityksien kanssa tavoitteena kestävä talouskasvu ja työpaikkojen lisääntyminen. Kaupunki tarjoaa yrittäjille ja yrityksille laadukkaita ja vaikuttavia palveluja yhdestä osoitteesta.

Mielekäs työ, riittävä palkka ja hyvät työolot ovat tärkeitä tekijöitä yksilön hyvinvoinnille. Vaikka Espoon kaupunki onkin merkittävät työllistäjä, valtaosa työpaikoista on ja syntyy yrityksissä.

Kaupungin tavoitteena on tukitoimillaan ja yleisellä yritysystävällisyydellä houkutella Espooseen uusia innovoivia yrityksiä sekä investointeja. Tässä onkin onnistuttu hyvin, sillä eurooppalaiskaupunkien vertailussa jätettyjen patenttihakemusten määrässä vuonna 2021 Espoo sijoittui kuudennelle sijalle yli 1200 patenttihakemuksella.

Lisätiedot: harri.paananen@espoo.fi

9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureita

Innovaatioita ja infrastruktuureita. Infrastruktuuria, eli palveluita ja rakenteita tarvitaan kestävän elinkeinoelämän mahdollistamiseen. Esimerkiksi Länsimetron alueella yritysten liikevaihdot ovat kasvussa. Myös Raidejokeri tulee osaltaan mahdollistamaan kestävän liikkumisen ja elinvoiman kasvun.

Kaupungin toimenpiteet rakentamisessa ja sen ohjaamisessa vaikuttavat kestävän infrastruktuurin rakentumiseen. Yhteistyö ja kumppanuus yliopistojen, muiden koulutus- ja tutkimuslaitosten, järjestöjen, sekä elinkeinoelämän kanssa mahdollistavat uudet innovaatiot ja taloudellisen kestävyyden.  

Myös kestävän liikkumisen (esim. pyöräily ja julkinen liikenne) mahdollistamisella on merkittävä vaikutus.

Lisätiedot: minna.joensuu@espoo.fi

 

10. Eriarvoisuuden vähentäminen

Vähentää eriarvoisuutta. Väestön sosioekonomiset ominaisuudet kuten ikä, tulotaso, koulutus, terveys ovat Espoossa Suomen parhaimmistoa. Vieraskielisen väestön osuus kasvaa tulevaisuudessa yhä suuremmaksi. Tämä huomioidaan kaupungin toiminnassa erityisesti koulutukseen ja työllisyyteen liittyvissä palveluissa.

Tasapuolisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille väestöryhmille edesauttaa Espoo-yhteisön kehittymistä.

Lisätiedot: teemu.haapalehto@espoo.fi

11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Turvallinen ja kestävä kaupunki. Nopea väestönkasvu, väestön ikääntyminen ja vieraskielisen väestön kasvu lisäävät Espoon palvelutarpeita ja haastavat sekä kestävän rakentamisen että palvelutuotannon. Liikkumisen mahdollistaminen on tärkeä osa toimivaa kaupunkia.

Lisätiedot: minna.joensuu@espoo.fi

12. Vastuullista kuluttamista

Kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.Espoon kaupunki kannustaa kaupungin kaikkia yhteisöjä kohti kestävää toimintaa. Tärkeä osa kestävää kehitystä ja vastuullisuutta ovat asukkaiden ja taloyhtiöiden omat kulutusvalinnat.

Vastuullisuustoimenpiteitä ovat uuden ostaminen vain tarpeeseen, tuotteiden ja palveluiden jakaminen sekä korjaaminen ja uudelleenkäyttö.

Ilmastopäästöt kertovat elämäntapamme hiilijalanjäljestä. Päästöistä yli kaksi kolmasosaa syntyy Espoon ulkopuolella kuluttamiemme palvelujen, ruoan, ja tavaroiden valmistuksesta.

Lisätiedot: reetta.janis@espoo.fi

13. Ilmastotekoja

Toimia ilmastonmuutosta vastaan. Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Espoo toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa, varautumisessa ja sopeutumisessa. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa syntyy ratkaisuja, jotka auttavat osaltaan ratkaisemaan globaalia ilmastohaastetta.

Hiilineutraalisuudella tarkoitetaan sitä, että kaupunki aiheuttaa vuodessa vain sen verran ilmastopäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Espoon suurimmat päästölähteet ovat rakennusten lämmitys, liikenne ja kulutussähkö. Suurimmat päästövähennykset on 2020-luvulla tehty kaukolämmön tuotannossa, jossa merkittävin ilmastoteko on luopuminen kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä. Kaupungin ilmastotoimet on koottu yhteen ilmastovahti-palveluun(extern länk, öppnas i ett nytt fönster).

Hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi tavoitteena on, että kaupunkiyhteisön hiilikädenjälki kasvaa, eli Espoossa kehitetyt uudet ratkaisut auttavat vähentämään päästöjä globaalisti. Espoo toimii ilmastotyön eurooppalaisena kehittämisympäristönä 100 ilmastoneutraalin ja älykkään kaupungin missiossa.

Lisätiedot: niina.nousjarvi@espoo.fi

14. Vedenalainen elämä

Säilyttää meret. Espoo on merellinen kaupunki. Pinta-alasta vettä melkein puolet eli 216 km, josta merialuetta on 158 km2. Espoolle on tärkeää suojella vesiään. Vesiensuojelun toimenpideohjelma vuosille 2022–2027 listaa lähivuosien toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi.

Ympäristön muuttuminen luo vesille uhkia. Vesien tilan parantamisen eteen on tehtävä koko ajan paljon töitä ja säännöllisesti tarkkailtava vesialueiden ekologista tilaa.

Lisätietoja: marika.ronnberg@espoo.fi

15. Maanpäällinen elämä

Maaekosysteemien suojelu. Espoo kasvaa ja rakentuu kiihtyvällä vauhdilla, ja tiiviitä rakentamisen alueita ohjataan myös aiemmin luonnontilaisille alueille. Luonnon arvojen ja monimuotoisuuden turvaamiseksi käynnistettiin 2021 Luonnonsuojelun toimenpiteet -hanke.

Lähiluonto ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat tärkeitä tekijöitä viihtyisän elinympäristön rakentamisessa. Yhtenä keinona luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ovat luonnonsuojelualueet. Nuuksion kansallispuisto on suurin yksittäinen suojelualue.

Laaja metsäpinta-ala ja puiden jykevyys tarjoavat hyvän elinympäristön monille lajeille. Metsät sitovat lisäksi hiiltä ja hillitsevät siten ilmastonmuutosta. Espoon maapinta-alasta lähes 60 % on metsiä.

 

Lisätietoja: marika.ronnberg@espoo.fi

16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

Rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita. Luottamus - ja osallistuminen - poliittisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin on keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Onkin toivottavaa, että yhteisön päätöksentekoon ja toimintaan osallistuu kuntalaisia erilaisista taustoista.

Vaikka Espoo sosiaali- ja terveysalan henkilöstö siirtyikin vuoden 2023 alusta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen, työllistää Espoo kaupunki edelleen yli 10 000 henkilöä. Vuosi 2022 luku oli 15 360 työntekijää.

Lisätietoa: minna.joensuu@espoo.fi

17. Yhteistyö ja kumppanuus

Kestävän kehityksen toimeenpano ja kumppanuudet. Espoon kaupungin kehittämistarpeet vastaavat pitkälti muiden suurien kaupunkien kehittämistarpeita. Verkostot yritysten, järjestöjen, muiden kaupunkien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Suomessa ja kansainvälisesti mahdollistavat tehokkaan tiedonvaihdon ja oppimisen. Espoon strategiset kehityskumppanit ovat: Aalto-yliopisto, VTT, Fortum Oyj ja Caruna Oy.

Espoo haluaa olla edelläkävijä kuntapalveluiden kehittämisessä. Palveluita kehitetään kuntalaisten tarpeisiin ja yhteistyössä kuntalaisten kanssa.

Kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihin seurataan vuosittain toteutettavassa Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa. Yhtenä keskeisenä seurattavana asiana on Laaja Asuinkuntaindeksi, joka on ”tyytyväisyyskeskiarvo” (asteikolla 1-5) 51:stä eri seurattavasta asiasta.

Lisätietoja: pasi.laitala@espoo.fi

Kestävän kehityksen tavoitteet omassa organisaatiossa

Voit hyödyntää omassa organisaatiossasi kestävän kehityksen kanvasta alla olevien ohjeiden ja mallipohjan avulla. Tämä työkalu auttaa organisaatioita hahmottamaan, miten YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta voidaan hyödyntää oman toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kannustamme jokaista pohtimaan omia ydintavoitteitaan suhteessa SDG-tavoitteisiin. On voimaannuttavaa tunnistaa oman työn vaikutus globaaleihin tavoitteisiin.

FN:s Globala mål för hållbar utveckling