Asukkaiden näkemykset vahvistivat hyvinvointisuunnitelman painotuksia – Voxit-osallistumisalusta innosti asukkaita osallistumaan

Järjestimme syyskuussa kaksi keskustelua: toinen oli suunnattu toiminta- ja liikkumisesteisille ja toinen lapsille ja nuorille. Keskustelujen tuloksia hyödynnetään sekä hyvinvointisuunnitelmassa että palveluiden kehittämisessä kaupungin eri yksiköissä.

Mistä osallistujat halusivat keskustella? Millaisia mielipideryhmiä alustalla muodostui? Mihin ja miten osallistuminen vaikutti? 

Tarkempaa analyysiä ja osallistumisen vaikutuksia voit lukea Voxit-hankkeen kotisivulta kohdasta Voxit-keskustelujen teemat, ajankohdat ja tulokset.

Toiminta- ja liikkumisesteisten keskustelussa asukkaat lisäsivät eniten esteettömyyteen, erityisryhmien liikunnan mahdollisuuksiin sekä pysäköinnin erityistarpeisiin liittyviä väittämiä. 

Vastausten perusteella osallistujat jakautuivat kahteen ryhmään. Ryhmien välillä oli suuria eroja yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden kokemuksessa. 

Toiselle ryhmälle oli kasaantunut monenlaisia hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten yksinäisyyttä, syrjinnän kokemuksia kaupungin palveluissa sekä kokemusta, ettei tule siellä kuulluksi ja nähdyksi.

Keskustelun tulosten mukaan osallistujat pitivät tärkeänä, että kaupungin työntekijät ymmärtäisivät, miten esteettömyyden puute vaikuttaa arjessa ja että esteettömyyttä ja toimijuutta tulee pohtia laajasti, sillä kaikki toiminnan rajoitteet eivät näy ulospäin.

Lasten ja nuorten keskustelussa eniten väittämiä lisättiin teemoista mielen hyvinvointi, erilaiset arvot ja näkemykset sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. 

Analyysissä erottui kaksi ryhmää: nuoret, joilla asiat olivat keskimäärin hyvin, ja nuoret, joille on kasaantunut monia hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta heikentäviä tekijöitä. 

Jälkimmäinen ryhmä koki myös enemmän turvattomuutta: kotona, koulussa, kaupungilla, muiden nuorten seurassa ja verkossa. Tässä ryhmässä lähes puolet kantaa ottaneista koki, ettei saa apua mielenterveyden haasteissa.

Yli puolet kaikista kantaa ottaneista haluaisi vähentää puhelimen käyttöä. Tämä on linjassa kouluterveyskyselyn kanssa, jonka mukaan 33–43 % espoolaisista nuorista oli yrittänyt vähentää internetin käyttöä siinä onnistumatta.

Asukkaiden keskustelut vahvistivat ajatusta siitä, että hyvinvointisuunnitelman painopisteet, mielen hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen sekä yksinäisyyden vähentäminen, ovat tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja ja siten myös asukkaiden näkökulmasta hyvä valinta.

Toiminta- ja liikkumisesteisten keskustelussa noussutta esteettömyysasioiden merkitystä on viestitty laajasti kaupungin sisällä. Voxit-keskustelun seurauksena yhdeksi hyvinvointisuunnitelman mittariksi otetaan esteettömyyteen liittyvä mittari.

Hyvinvointisuunnitelmaa toteutetaan kaupungin yksiköiden perustyön kautta. Asukkaiden esiin nostamien teemojen pohjalta on ideoitu toimenpide-ehdotuksia yksiköille tulevalle valtuustokaudelle.

Näitä ovat esimerkiksi kaveri- ja konfliktinratkaisutaitojen vahvistaminen, kerhotoiminnan lisääminen, turvallisten aikuisten läsnäolon lisääminen, yhdenvertaisuutta vastustaviin some-ilmiöihin puuttuminen, kuulovammaisten tarpeiden huomioiminen tilojen suunnittelussa, kohtaamistilojen lisääminen asukkaille, esteettömyystyön vahvistaminen ja asenne-esteettömyyteen panostaminen.

Voxit-keskustelut ovat herättäneet laajaa kiinnostusta ja kiitosta ja niiden tuloksista on viestitty laajasti kaupungin sisäisesti. Asukkaille tärkeitä asioita on tuotu eri yksiköiden ja toimialojen tietoon, jotta niitä voidaan hyödyntää kehittämisessä myös laajemmin.

Pääosin Voxit-alusta koettiin helpoksi tavaksi osallistua. Toiminta- ja liikkumisesteisten keskustelussa oli 133 osallistujaa, ja heistä 75 % koki, että se oli "ihan kiva tapa” osallistua. Lasten ja nuorten keskustelussa oli 598 osallistujaa, joista 59 % koki sen olevan “kiva tapa” osallistua.

Koska keskusteluissa oli eri vastausvaihtoehdot, tuloksia ei voi täysin vertailla. Olisiko lasten ja nuorten keskustelussa luku ollut parempi, jos siinäkin muotoiluna olisi ollut ”ihan kiva tapa”?

Toisaalta lasten ja nuorten keskustelun runsas osallistujamäärä, 28 842 annettua ääntä ja se, että keskimäärin jokainen osallistuja antoi yli 48 ääntä, kertoo siitä, että Voxit on osallistumistapa, joka motivoi nuoria osallistumaan.

Kiitos jokaiselle osallistuneelle!

Voxit-keskustelut ovat osa Sitran osarahoittamaa EsVoxit-hanketta, jossa Espoo järjestää vähintään viisi keskustelua eri teemoista. 

Seuraavaksi asukkaat pääsevät osallistumaan liikunta- ja hyvinvointilautakunnan päätöksentekoon. Aiheena on hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden järjestöavustusten jakaminen.

Saamme hakukriteerit täyttäviä hakemuksia aina enemmän, kuin avustuksiin on määrärahoja. Haluamme ottaa asukkaat päätöksenteon tueksi  ja kuulla heidän näkemyksiään siitä, miten avustusmäärärahoja tulisi kohdentaa tai painottaa. 

Lisätietoa keskustelusta tulee Voxit-hankkeen kotisivuille alkuvuodesta.

Ensimmäiset kokemukset osoittavat, että Voxit-keskustelujen avulla on mahdollista tavoittaa moninaisia asukasryhmiä ja saada tietoa asukkaille merkityksellisistä asioista.

Alustan avulla on mahdollista päästä käsiksi myös lisähuomiota ja jatkokäsittelyä vaativiin asioihin. Toiminta- ja liikkumisesteisten kohdalla emme tavoittaneet asukkaita niin hyvin kuin olisimme toivoneet, kun taas nuorten kohdalla osallistujia oli runsaasti.

Seuraavien keskusteluiden kohdalla opimme kenties lisää siitä, miten innostaa asukkaita osallistumaan – koska jokaisen ääni on tärkeä.