Mun Espoo kartalla: Luontovastaukset kertoivat, millaista kaupunkivihreää espoolaiset toivovat

Mun Espoo kartalla -kyselyyn vastasi syksyllä 2024 noin 5000 espoolaista. Vastaajat merkitsivät kartalle muun muassa paikkoja, jotka ovat heille tärkeitä tai joita pitäisi kehittää. Laaja aineisto on kaupunkisuunnittelijoille asukastiedon aarreaitta, josta riittää ammennettavaa moneksi vuodeksi. Tämä juttusarja esittelee tuloksia eri näkökulmista.

Lähiluonto nousi vahvasti esiin jo aiemmalla kyselykierroksella vuonna 2020. Siksi vuoden 2024 kyselyyn lisättiin kysymyksiä kaupunkivihreästä. Vastaukset auttavat kaupunkisuunnittelijoita ymmärtämään tarkemmin, millaista lähiluontoa asukkaat toivovat.

Vastausten perusteella espoolaisille tärkeitä ovat etenkin hyvät ulkoilureitit, virkistyskäytössä olevat metsät, runsas vehreys asuinalueilla sekä luonnonmukaiset rannat. Tuloksista näkyy myös, miten tärkeitä monipuoliset luontoympäristöt ovat espoolaisille. Saatua tietoa voidaan hyödyntää monin tavoin, esimerkiksi perustelemaan viher- ja virkistysalueiden vahvempaa merkitystä kaavoituksessa.

Kyselyssä vastaajat merkitsivät kartalle paikkoja, joihin toivovat lisää kaupunkivihreää. Tulokset paljastivat, että suurin tarve on kahdessa suurimmassa kaupunkikeskuksessa, Leppävaarassa ja Tapiolassa. Lisää vehreyttä toivottiin myös Espoon keskukseen sekä länsimetron varrelle Espoonlahteen, Matinkylään ja Niittykumpuun.

Vastaajat saivat myös valita, millaista lisättävän kaupunkivihreän pitäisi olla. Tulosten perusteella puiden lisääminen on asukkaiden ykköstoive. Seuraavaksi eniten toivottiin lisää katuvihreää. Vähiten suosittu kaupunkivihreän muoto olivat viherkatot.

”Puiden istuttaminen on konkreettinen keino edistää paitsi asukkaiden viihtyvyyttä, myös luonnon monimuotoisuutta. EU:n ennallistamisasetuksen myötä kaupungeille tulee myös velvoite lisätä latvuspeittävyyttä, eli käytännössä kaupunkipuita. Mun Espoo kartalla -kyselyn tulokset voivat auttaa meitä tunnistamaan alueita, joilla puiden lisäämisellä saataisiin monipuolisia hyötyjä kaupunkilaisille”, kommentoi yleiskaavoituksen maisema-arkkitehti Heidi Ahlgren.

Kyselyssä merkattiin kartalle myös paikkoja, jonne vastaaja haluaisi monimuotoisempaa luontoa. Espoon kaupunkikeskuksista Tapiola erottui selvimmin paikkana, jonne toivotaan monimuotoisempaa luontoa. Myös Länsimetron ja Kehä II:n ympäristö korostuivat karttamerkinnöissä, samoin Espoon keskus.

Vastaajat saivat myös valita, miten luonnon monimuotoisuutta kannattaisi lisätä. Suosituimpia keinoja olivat nurmialueiden muuttaminen niityiksi, purojen kunnostus ja ekologisten yhteyksien parantaminen esimerkiksi puita istuttamalla.

”Nämä tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, miten kaupunkilaiset näkevät ennallistamisen ja luonnon monimuotoisuuden, ja mitä keinoja niiden parantamiseksi toivotaan. Asukkaiden ajatukset ovat hyvä lisä kaupungin ennallistamissuunnitelmien ja luonnon monimuotoisuustyön tueksi”, kommentoi yleiskaavoituksen erikoissuunnittelija Philippe Parisot.

Luontokysymysten vastauksista on jo ehtinyt olla hyötyä Espoon asemakaavoituksessa. Esimerkiksi maisema-arkkitehti Ina Westerlund, jonka työpöydällä on Pohjois-Leppävaaran keskustan uudistustyö, on saanut vastauksista apua työhönsä: 

”Vastauksissa nousi vahvasti esiin kaupunkivihreän tarve Leppävaarassa. Tämä on tärkeä viesti meille, että panostamme vehreyteen Leppävaaransillan kaavatyössä. Kyselyn kautta saimme myös selkeitä toiveita kaupunkivihreästä: alueelle halutaan mm. puita, viherkattoja vehreitä pihoja ja kotimaisia kasvilajeja”, Westerlund kertoo. 

Syvemmälle espoolaisten luontosuhteeseen on sukellettu kahdessa Aalto-yliopiston opinnäytetyössä. Molemmissa hyödynnettiin Mun Espoo kartalla -vastauksia erityisesti lähiluonnon kokemisen näkökulmasta.

Joona Niiranen selvitti diplomityössään, mitkä ympäristömuuttujat vaikuttavat Espoon kaupungin lähivirkistys- ja viheralueiden koettuun laatuun. Tulokset vaihtelivat paljon alueittain. Silti ainakin meren, metsän ja ulkoiluaktiviteettien läheisyys näytti parantavan asukkaiden kokemusta ympäristön laadusta.

Eeva Palola kartoitti kandityössään, millaisia näkemyksiä kyselyyn vastanneilla oli Espoon luonto- ja virkistysalueiden kehityksestä. Eniten luonto-, viher- ja virkistysalueille toivottiin uusia urheilu-, liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia vapaa-ajan aktiviteetteihin. Myös lähiluonnon tärkeys arjessa ja omassa elinympäristössä nousi vahvasti esiin. Eniten huolta kannettiin luontoalueiden kutistumisesta tai katoamista, sekä ihmisten että luonnon itsensä kannalta.

Tutustu Mun Espoo kartalla -aineistosta tehtyihin opinnäytetöihin

Lue lisää Mun Espoo kartalla -kyselyistä

Tutustu muihin juttusarjassa ilmestyneihin juttuihin:

Ensimmäiset Mun Espoo kartalla 2024 -tulokset selvillä

Lapsista ja nuorista Espoon parhaat paikat ovat lähellä

--

Luontoviisas Espoo on toimintaa, jolla pidämme huolta luonnosta kaupungin kasvaessa. Jotta luonto ja espoolaiset voivat hyvin tulevaisuudessakin, tarvitsemme mukaan asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Lue lisää: espoo.fi/luontoviisas