Ensimmäiset Mun Espoo kartalla 2024-kyselyn tulokset selvillä: Katso, millainen lähiluonto espoolaisia viehättää ja millaiset paikat tuntuvat turvallisilta

Asukkaat merkitsivät kartalle paikkoja, jotka ovat heille tärkeitä, joita pitäisi kehittää ja jotka tuntuvat turvallisilta tai turvattomilta. Yhteensä paikkoja kertyi yli 55 000. Merkintöjä tehtiin kaikille Espoon suuralueille.

Tutkija Laura Malm-Grönroos Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta kertoo, miten valtava kyselyaineisto auttaa kaupunkisuunnittelijoita työssään:

”Vastaukset kertovat meille, miten asukkaat käyttävät kaupunkia, liikkuvat siellä ja haluavat kehittää sitä. Samalla ymmärrämme paremmin sekä koko Espoota että sen eri alueita. Kun näemme, mikä asukkaiden mielestä toimii ja on arvokasta, osaamme viedä kaupungin kehitystä oikeaan suuntaan.”

Vastaava kysely tehtiin myös vuonna 2020. Kun aiempia tuloksia verrataan uudempiin, nähdään, miten espoolaisten suhde kaupunkiinsa on muuttunut neljässä vuodessa. Myös tämä tieto on kaupunkisuunnittelijoille arvokasta.

Kyselyssä asukkaat merkkasivat kartalle, missä he hoitavat arjen asioitaan. Eli tekevät ostoksia, hyödyntävät palveluita, harrastavat ja virkistyvät. Vuoden 2024 vastauksissa kaikki Espoon viisi kaupunkikeskusta erottuivat nyt ensi kertaa selvästi, kun katsotaan ostos- ja palvelupaikkojen keskittymiä.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että Espoonlahti on neljässä vuodessa noussut uuden metroaseman ja Lippulaivan myötä ihmisille tärkeäksi keskukseksi. Vuoden 2020 aineistossa se ei erottunut vielä yhtä selvästi Tapiolan, Matinkylän, Leppävaaran ja Espoon keskuksen rinnalla.

Vastausten perusteella suosituimpia arjen paikkoja Espoossa ovat ostospaikat: viisituhatta vastaajaa merkitsi kartalle yhteensä 8000 ostospaikkaa. Seuraavaksi suosituimpia olivat kulttuuria, harrastuksia ja virkistystä tarjoavat paikat.

Vastaajia pyydettiin vuoden 2024 kyselyssä ensi kertaa merkkaamaan kartalle turvallisina ja turvattomina pitämiään paikkoja. Aiemmassa kyselyssä havaittiin, että turvallisuus on espoolaisille tärkeä arvo. Siksi haluttiin pureutua tarkemmin siihen, mitkä asiat missäkin päin Espoota tuovat kaupunkitilaan turvallisuutta. Näin osataan jatkossa suunnitella turvallisempaa kaupunkia.

Merkillepantavaa oli, että lapset merkitsivät kartalle enemmän turvallisia paikkoja, aikuiset taas enemmän turvattomia paikkoja. Lasten ykkösvastaus turvalliseksi paikaksi oli oma koti. Myös monet koulut, kirjastot, nuorisotilat ja kaupunginosat ja metsä saivat heiltä runsaasti mainintoja.

Yleisesti ottaen turvallisuuden tunnetta kaiken ikäisille vastaajille toivat siisti ja hoidettu ympäristö, keskenään toimeen tulevat ihmiset sekä virkistävä ja rentouttava luonnonympäristö. Yleisimpiä turvattomuuden aiheuttajia puolestaan olivat roskainen ja töhryinen ympäristö, ihmisten häiriökäyttäytyminen ja väkivallan uhka.

Vuoden 2024 kyselyssä kartoitettiin ensimmäistä kertaa myös, millaista lähiluontoa espoolaiset arvostavat eniten. Vastausten perusteella espoolaisille tärkeitä ovat etenkin hyvät ulkoilureitit, virkistyskäytössä olevat metsät, runsas vehreys asuinalueilla sekä luonnonmukaiset rannat.

Vastaajilta kysyttiin myös, mitä asioita he haluaisivat kaupungissaan kehittää. Eniten ehdotuksia kirvoittivat palvelut ja rakentaminen. Sekä lapset että aikuiset toivoivat lisää erityyppisiä liikuntapaikkoja, kuten uimahallia, vesipuistoa, urheilustadionia, tekonurmea tai frisbeegolf-rataa.

Uusille asuinalueille toivottiin parempia palveluita, kuten kouluja, päiväkoteja ja ruokakauppoja. Peruspalveluiden vastapainoksi asukkaat visioivat virkistysalueiden vetovoimaa lisääviä palveluita, kuten saunoja Rantaraitin varteen tai tekojärveä ja ravintolaa Keskuspuistoon.

Kaikenikäiset vastaajat toivoivat huonokuntoisten lähiöiden uusimista tai ennallistamista. Myös pientalorakentamiselle haluttiin lisää tilaa. Ylipäänsä toivottiin, että rakentaminen olisi maltillista ja olemassa olevaa puustoa sekä luontoa säilytettäisiin. 

Tässä jutussa kerrotut tulokset ovat vasta pintaraapaisu laajaan aineistoon. Seuraavaksi Espoon kaupunkisuunnittelukeskus tekee tärkeimmistä teemoista kuten luonnosta ja liikenteestä tarkempia analyyseja, joita sitten hyödynnetään kaavoituksessa.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään hieman eri näkökulmista yleiskaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Koko kaupungin tasolla työskenteleville yleiskaavoittajille on tärkeää hahmottaa vastauksista isoja kokonaisuuksia, selkeitä teemoja keskeisiä muutoksia vuoden 2020 aineistoon nähden.

Asemakaavoittajille taas on hyödyllistä tutkia, mitä kyselyvastaukset kertovat pienemmästä alueesta kuten kaupunginosasta. He tutustuvat Mun Espoo kartalla - merkintöihin kootessaan kaavalle lähtötietoja. Kevään 2025 aikana kokeillaan myös uusia tapoja hyödyntää kyselyn tuloksia asemakaavoituksen vuorovaikutuksessa, esimerkiksi asukkaille pidettävissä työpajoissa.

Molemmat Mun Espoo kartalla -kyselyt on tehty yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Vuoden 2020 aineistosta tehtiin yliopistolla opinnäytetöitä, joiden tuloksiin kaupunkisuunnittelijoita perehdytettiin. Vastaavaa yhteistyötä viritellään taas, ja ensimmäinen kandityö vuoden 2024 aineistosta onkin jo tekeillä.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen toiveena on toistaa kysely neljän vuoden välein. Kysymysten toistuminen kerryttää tietoa siitä, miten kaupunkilaiset kokevat Espoon muutoksen pidemmällä aikavälillä.

Mun Espoo kartalla -kyselyn tuloksista hyötyvät monet työntekijät kaupungin eri toimialoilla. Vuoden 2024 vastausaineistot löytyvät pian Espoon kaupungin kuntatietojärjestelmästä paikkatietona. Ne tuodaan sinne  sellaisenaan kaikkien Espoon työntekijöiden hyödynnettäväksi. Vuoden 2020 -vastaukset löytyvät jo palvelusta.

Keväällä 2025 kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten kyselytulosten välittämiseen eteenpäin kaupungin sisällä. Viime syksynä kyselyyn vastanneille kouluille sekä lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjausryhmälle kootaan tuloksista yhteenveto.

Toiveena on julkaista vuoden 2024 aineiston pistedata myös kaikille kaupunkilaisille avoimessa HRI-tietopalvelussa. Kyseessä on pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen avoimen datan palvelu. Vuoden 2020 Mun Espoo kartalla -kyselyn vastaukset valittiin hiljattain palvelun parhaaksi avoimeksi data-aineistoksi. Lue lisää HRI-sivuston uutisesta.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Lisätietoja:

Seuraa Mun Espoo kartalla -sivustolta, miten kyselytulosten analysointi ja hyödyntäminen jatkuvat. Julkaisemme myöhemmin lisää tulosuutisia aineistosta.