Mun Espoo kartalla: Lapsista ja nuorista Espoon parhaat paikat ovat lähellä
Millaiset paikat ovat lapsille ja nuorille tärkeitä? Miten he liikkuvat arjessa ja missä paikoissa he kokevat turvallisuutta tai turvattomuutta? Mun Espoo kartalla -kyselyyn vastasi syksyllä 2024 noin 1800 lasta ja nuorta. Tässä poimintoja lasten ja nuorten kyselyn tuloksista.
Kouluyhteistyönä tehdyssä kyselyssä lapset ja nuoret merkitsivät kartalle paikkoja, jotka ovat heille tärkeitä, joita pitäisi kehittää ja jotka tuntuvat turvallisilta tai turvattomilta. Valtaosa vastaajista oli yläkouluikäisiä, ja vastauksia saatiin kaikilta Espoon suuralueilta.
Tuloksia hyödynnetään muun muassa Espoo-tarinan eli Espoon kaupungin strategian päivityksessä, tausta-aineistona yleiskaava 2060:n valmistelussa, lähtötietoina tulevien vuosien asemakaavoituksessa ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa.
Kauppakeskukset sekä harrastus- ja liikuntapaikat tärkeitä lasten ja nuorten arjessa
Vastauksista selviää, että lapsille ja nuorille tärkeimpiä arjen paikkoja oman kodin ja koulun lisäksi ovat isot kauppakeskukset kauppoineen ja palveluineen sekä erilaiset liikunta- ja harrastuspaikat. Myös kavereiden kodit ja eri kaupunginosat mainittiin usein tärkeinä hengailupaikkoina. Kirjastot ja nuorisotilat ovat niin ikään tärkeitä palveluita, niissä yhdistyvät hengailu ja harrastaminen. Luonto on tärkeä virkistymisen paikka myös Espoon lapsille ja nuorille.
Lapset ja nuoret kulkevat arjen paikkoihin eniten kävellen, julkisilla ja pyörällä. Kouluun omalla lihasvoimalla kulkee päivittäin tai lähes päivittäin vastaajista noin 63 %, julkisilla puolestaan noin 24 %. Koulumatkan keskipituus vaihteli sadoista metreistä yli kuuteen kilometriin. Pisimpiä matkat olivat toisen asteen opiskelijoilla ja ruotsinkielisten koulujen oppilailla.
Lapsille ja nuorille helmipaikat ovat lähellä
Arjen paikkojen lisäksi kyselyssä pyydettiin merkitsemään kartalle myös ”espoolaisia helmiä”, eli omasta mielestä parhaita paikkoja kaupungissa. Vastauksista paljastui, että lasten ja nuorten kokemus parhaista paikoista oli aikuisiin verrattuna hyvin arkinen ja läheinen.
Siinä missä aikuiset merkitsivät enemmän Tapiolan, Rantaraitin ja Nuuksion kaltaisia tunnettuja kohteita, oli lasten suosituin vastaus helmipaikaksi oma tai kaverin koti, läheinen urheilu- tai liikuntapaikka, kauppakeskus, luontopaikka tai nuorisotalon ja kirjaston kaltainen hengailupaikka. Lähes 40 % Espoon lapsista ja nuorista myös ilmoitti käyvänsä helmipaikassa päivittäin tai lähes päivittäin, useimmiten kävellen tai julkisilla. Aikuisiin verrattuna lapset ja nuoret siis selvästi kokevat arkiset paikat erityisinä.
Oma koti ja arjen paikat tuntuvat myös turvallisilta
Lapset ja nuoret merkitsivät kartalle enemmän turvallisia kuin turvattomia paikkoja, päinvastoin kuin samaan kyselyyn vastanneet aikuiset. Yksityiset tilat kuten omat ja kavereiden kodit ovat suurimmalle osalle turvallisia, etenkin oma koti olikin yleisimmin merkitty turvallinen paikka. Myös monet koulut, kirjastot, nuorisotilat ja kaupunginosat ja metsä saivat runsaasti mainintoja.
Samalla kuitenkin monissa julkisissa tiloissa, esimerkiksi nuorille tärkeissä kauppakeskuksissa, koetaan sekä turvallisuutta että turvattomuutta. Ajatus turvallisuudesta ja turvattomuudesta kytkeytyi nuorilla vastaajilla vahvasti myös mielikuviin eri kaupunginosista.
Turvallisuuden tunnetta kaupunkiympäristöön luovat vastaajien mielestä seuraavat asiat: siisti, hoidettu, virkistävä ja rentouttava ympäristö, hyvin hoidettu maasto ja keskenään toimeen tulevat ihmiset. Turvattomuutta lapsille ja nuorille puolestaan aiheuttavat vastausten mukaan etenkin Ihmisten häiriökäyttäytyminen, roskainen ja töhryinen ympäristö, väkivallan tai ryöstön uhka. Nämä merkinnät keskittyivät selvästi joillekin alueille, kuten keskustoihin tai yksittäisiin kaupunginosiin.
Lapset ja nuoret toivovat rauhallista, viihtyisää, luonnonläheistä ja kehittyvää Espoota
Lapsilta ja nuorilta kysyttiin myös, millaisena he näkevät tulevaisuuden Espoon, ja mitä paikkoja heidän mielestään pitäisi kehittää. Tärkeintä vastaajille oli, että Espoo olisi tulevaisuudessakin rauhallinen, viihtyisä, turvallinen ja luonnonläheinen. Samoin toivottiin, että kaupunki olisi kestävä ja vastuullinen, kasvava, kehittyvä ja hyvinvoiva.
Eniten lapset ja nuoret halusivat kehittää urheilu- ja liikuntamahdollisuuksia, joukkoliikennettä, kouluja ja rakentamista. Myös viheralueiden kehittäminen ja oman lähialueen paikkojen kunnostaminen oli vastaajille tärkeää.
Lisätietoja:
Mun Espoo kartalla-kyselyyn vastasi syksyllä 2024 yhteensä noin 5 000 espoolaista. Tutustu kyselyyn ja seuraa Mun Espoo kartalla -sivustolta, miten tulosten analysointi ja hyödyntäminen etenee. Julkaisemme myöhemmin lisää tulosuutisia aineistosta.