Espoossa kestävä kehitys halutaan osaksi kaikkea tekemistä

Espoo toimii YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edelläkävijäkaupunkina. Tutustu millaista kehittämistyötä kaupunkiorganisaatiossa tehdään kestävän kehityksen mahdollistamiseksi.
Kestävä kehitys on vahvasti läsnä Espoon kaupungin arvoissa ja se ohjaa kaupungin kehittämistä. Kaupungin strategiassa, Espoo-tarinassa, julkilausutaan tavoite saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) edelläkävijäkaupunkina. Paljon työtä tavoitteiden eteen tehdään joka päivä kaupungin eri palveluissa ja toiminnoissa.
”Jotta kokonaisvaltainen kestävä kehitys toteutuu aidosti, tulee se sisältyä johdonmukaisesti kaupungin rakenteisiin, tekemiseen, toimintakulttuuriin sekä ajattelumalleihin. Sen tulee olla osa kaupungin DNA:ta”, erityisasiantuntija Suvi Jäntti summaa.
Haluamme mahdollistaa kestävän kehityksen osana normaalia työtä
Kestävän kehityksen mahdollistamiseksi kaupungilla kehitetään muutamaa osa-aluetta, joiden vaikutus ulottuu systeemisesti ja läpileikkaavasti koko organisaatioon: kehittämisprojektien toimintatapoja, tiedolla johtamista sekä henkilöstön osaamisen kasvattamista. Näitä toimintoja tukemalla haluamme integroida kestävyysajattelua aktiivisemmin kaupungin toimintaan.
Esimerkiksi kaupungin kehittämisprojektien ja kehitysohjelmien johtamismalliin on tuotu keinoja kestävän kehityksen edistämiseen. Tänä keväänä projektien kanssa työskenteleville järjestettiin työpaja, jossa käsiteltiin vastuullisen ja kestävän projektinjohtamisen käytäntöjä. Lisäksi tuotettiin vinkkilista kestävän kehityksen huomiointiin projekteissa. Jatkossa tuomme kestävyyttä entistä vahvemmin esille projektien suunnitelma- ja arviointipohjiin. ”Haluamme, että kaupungin kehittämisprojektien ja kehitysohjelmien parissa työskentelevät tunnistavat entistä paremmin roolinsa kestävän kehityksen edistämisessä, ja heillä on myös käytännön keinoja tähän, ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält toteaa.
Tiedolla johtamisen teemassa kehitetään tietopohjaa, joka tukee kokonaisvaltaisen kestävyyden huomioivia päätöksiä kuntien muuttuvassa toimintaympäristössä.
”Yhteiskehittämällä pyritään tunnistamaan mahdollista puuttuvaa tietoa sekä ilmiöiden keskinäisriippuvaisuuksia, jotta positiivisia muutoksia tavoittelevien kehittämistoimien mahdolliset haitalliset sivuvaikutukset saataisiin minimoitua ja resursseja voitaisiin kohdentaa kestävyyttä edistäviin vaikuttaviin toimintoihin”, kertoo tutkimusjohtaja Minna Joensuu.
Espoo on lisäksi arvioinut erikseen kestävää kehitystä YK:n vapaaehtoisen paikallisarvion (Voluntary Local Review, VLR) mukaisesti vuosina 2020 ja 2023.
Haussa oivallukset oman työn liitoksista ja vaikutuksista kestävään kehityksen
Henkilöstön osaamisen kasvattamisen keskiössä on pyrkiä oivalluttamaan työntekijöitä oman työn liitoksista ja vaikutuksista kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin käyttäen apuna YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tätä tehdään tiimeille järjestettävien kestävän kehityksen työpajojen avulla.
Kokonaisvaltaisen kestävyyden huomiointi on myös osana henkilöstön säännöllisiä koulutuksia sekä ekotuki-henkilöiden koulutusta.
Kehittäminen tapahtuu osana eurooppalaista Urbact CSG-hanketta, jossa yhdeksän eurooppalaista kaupunkia Espoon johdolla kehittää ratkaisuja integroida kokonaisvaltaista kestävää kehitystä entistä tiiviimmäksi osaksi kaupungin hallintoa ja toimintaa. URBACT IV (2021–2027) on EU:n rahoittama alueiden välisen yhteistyön ohjelma, jonka toiminta-ajatuksena on eri teemojen ympärillä tapahtuva integroitu ja kestävä kaupunkikehittäminen.