Kaupunkifillarit tuovat metroaseman lähemmäs työpaikkaa

10.11.2022 14.14Päivitetty: 17.11.2022 10.00
Orionintien kaupunkipyöräasema.
Orionintien kaupunkipyöräasema hankittiin alueen yritysten yhteistyönä.Kuva: Petja Partanen

Kun kaupunkipyörät ilmestyivät Espoon katukuvaan, hankki Orion yhdessä naapuriyritysten kanssa tontilleen oman pyöräaseman.

Orionin pääkonttori ja lääketehdas Espoon Koivu-Mankkaalla on 1500 hengen työpaikka. Kaupunkipyörällä töistä polkaisee parissa minuutissa Urheilupuiston metroasemalle, seitsemässä minuutissa Tapiolaan, kiitos kampukselle pystytetyn kaupunkipyöräaseman. ”Oma kaupunkipyöräasema helpottaa joukkoliikenteen käyttöä”, kertoo Orionin vastuullisuusjohtaja Noora Paronen.

Kaupunkipyöräaseman on vuokrannut Orion yhdessä naapuriyritystensä Valio Aimo -tukkukaupan ja Oriolan kanssa. Idea syntyi, kun paikallislehti kertoi, että myös yritykset voivat vuokrata omia pyöräasemia osaksi HSL:n 450 pyöräaseman verkostoa Helsingissä ja Espoossa.

Liikenteestä aiheutuu kolmannes Espoon kasvihuonekaasupäästöistä. Työmatkat ovat toistuvia arjen matkoja ja siksi niiden päästöillä on iso merkitys. Kestävä Espoo -ohjelman mukaisesti työpaikat toimivat kestävän liikenteen edistäjinä. Tämä juttusarja kertoo espoolaisten työnantajien toimista työmatkaliikenteen päästöjen leikkaamiseksi. Lue sarjan muut jutut → Työsuhdepyörällä toimistolle, työmatkoista kaikki irti  ja Pastorin työmatkat taittuvat työsuhdepyörällä.

Pyörähuoltoa työpäivän aikana

Orion kannustaa työntekijöitään vaihtamaan oman auton polkupyörään myös esimerkiksi keväisillä pyöränhuoltotempauksilla. Pyörällä töihin tuleville on tarjolla aamupuuroa, ja oman pyöränsä voi jättää yhteistyökumppanin paikalle kurvanneeseen liikkuvaan pyörähuoltoon.
”Voit varata itse huoltoajan ja ajaa aamulla pyörällä töihin. Iltapäivällä saat allesi huolletun pyörän, jonka jarrut ja mekaniikka toimivat ja on turvallista lähteä polkemaan kotiin”, Paronen kertoo.

Työmatkapyöräilyn tukeminen tuo työnantajille säästöjä ja pyöräilijöille terveyshyötyjä: parkkipaikkojen tarve vähenee ja henkilöstön koheneva kunto ehkäisee myös sairauspoissaoloja ja ylläpitää terveyttä. Vastuullisuusjohtaja Paronen näyttää itse hyvää esimerkkiä, sillä kesäaikaan 23 kilometrin työmatka taittuu säännöllisesti pyörällä, talvisaikaan taas metrolla, ja harvemmin autolla.
Monet Espoon orionilaisista käyttävät metroa työmatkoillaan, sillä Urheilupuiston metroasemalle on alle 10 minuutin kävelymatka. Kiireisimmät ottavat Orionintieltä kaupunkipyörän alleen ja jättävät sen metroaseman telineeseen. ”Uusiin metrovaunuihin saa myös oman pyörän helposti mukaan. Voi vaikka ajaa toimistolle metrolla, kotiin taas polkien.”

Kaikille työntekijöille joukkoliikenne ei ole toimiva vaihtoehto, mutta autoilunkin päästöjä voi leikata. Orionin työntekijöiden 130 työsuhdeautoa ovat varsin vähäpäästöisiä. Vuonna 2021 niiden keskimääräiset CO2-päästöt olivat 107 g/km. Yhä useampi niistä kulkee sähkön voimin. Pääkonttorin edessä on nyt 10 latauspistettä työntekijöiden omille sähköautoille, mutta pääkonttorin remontin yhteydessä niitä valmistuu 60 lisää. Myös yhtiön työsuhdeautopolitiikka suosii keskimääräistä hintavampia sähköautoja.
”Mitä vähäpäästöisempi auto, sen korkeampi on hankintaraja”, Paronen kertoo.

Orionin dieselkäyttöiset autot ja tehtaan työkoneet, trukit, traktorit, kurottajat, ovat tankanneet jo vuosia Neste MY uusiutuvaa dieseliä, jonka hiilijalanjälki on noin 90 % pienempi kuin fossiilisen dieselin.

Yritykset työmatkailun muutosvoima

Espoon kaupungilla ja Orionilla on yhteinen tavoite. Molemmat pyrkivät omassa toiminnassaan hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä.

Liikenteestä aiheutuu kolmannes Espoon kasvihuonekaasupäästöistä. Liikennepäästöjen vähentäminen onkin kaupungille suuri työsarka tulevina vuosina. ”Yritykset voivat toimia tässä osaltaan muutosvoimana”, Paronen pohtii.  Orionilla pidetäänkin ahkerasti esillä työmatkaliikenteen vähäpäästöisiä vaihtoehtoja pyöräilystä aina etätyöhön.
”Nämä ovat tärkeitä valintoja, joita jokainen voi tehdä omassa työarjessaan.”

Koronan pakottaman etätyöbuumin myötä moni heräsi miettimään, onko kaikki liikkuminen tarpeellista. Nyt lähi- ja etätyötä vuorotellaan ja työmatka-ajat ovat lyhentyneet. ”Kyllä tällainen hybridityö on tullut jäädäkseen. Nyt mietitään joustavasti missä paikassa työskentely saa aikaan parhaan tuloksen. Lisääntyneet etätyöpäivät ovat tottakai myös ympäristöteko.”

TEKSTI JA KUVA: Petja Partanen

Tämä artikkeli on osa Kestävä liikkuminen työpaikoilla -juttusarjaa.

  • Kestävä kehitys
  • Ilmasto
  • Yrittäjyys