Espoo leikkaa päästöjään

Julkaistu: 1.8.2022 8.26
Kuvassa Markku Markkula, Mika Koskinen ja Elina Wanne Lippulaivan ostoskeskuksessa.
Markku Markkula (vas.) ja Elina Wanne ovat olleet tekemässä uudesta Lippulaivasta hiilineutraalia kauppakeskusta. Mika Koskinen toivoo kaupungista esimerkin näyttäjää myös ruohonjuuritason ilmastotyöhön ja biodiversiteetin turvaamista kun kaupunki kasvaa.

Hiilineutraali Espoo vuoteen 2030 mennessä toteutuu vain kaupungin, asukkaiden ja yritysten yhteistyöllä. Kaupunginvaltuutettu Markku Markkula, kehittämispäällikkö Elina Wanne ja aktiivinen energiakansalainen Mika Koskinen kokoontuivat pohtimaan, miten tavoitteesta tehdään totta.

Julkaistu Länsiväylässä 27.4.

Espoon uusimman kauppakeskuksen käytävillä ei voi olla törmäämättä viesteihin uutuuttaan kiiltävän rakennuksen energiafiksuudesta. Espoon kestävän kehityksen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Elina Wanne tuntee rakennuksen hienoudet, sillä hän on ollut junailemassa Lippulaivaa pilottikohteeksi EU:n kaupunkikehityshankkeeseen esikuvaksi muille Euroopan kaupungeille.

– Hankkeen myötä Lippulaivaa lämmittää ja viilentää Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen maalämpöjärjestelmä, Wanne kehaisee. 

Myös kaupunginvaltuutettu Markku Markkulalla on ollut näppinsä pelissä siinä, että kauppakeskuksen ja kortteliin nousevien 600 asunnon energiajärjestelmä on keskivertoa älykkäämpi. Hukkalämpöä kierrätetään takaisin kaukolämpöverkkoon, ja katolla on 2400 neliötä aurinkopaneeleita. Jopa kauppakeskukseen avatun kirjaston ulkoseinä on valjastettu sähköntuotantoon.

– Perustelin tunnin ajan Euroopan investointipankin asiantuntijoille, miksi hanketta kannattaa rahoittaa. Meillä oli riittävän kunnianhimoiset tavoitteet, joten tämä kelpasi malliksi koko Euroopalle, Markku Markkula muistelee. 

Dokumenttiohjaaja Mika Koskinen kuuntelee mielenkiinnolla. Hänelle energiainvestoinnit ovat tuttuja. Mies on osakkaana Kuitinmäen ostoskeskuksen omistavassa kiinteistöyhtiössä. Koskinen toimi puuhamiehenä, kun ostoskeskuksen katto rakennettiin täyteen aurinkopaneeleja. Kolmikko saapui uuteen Lippulaivaan pohtimaan, miten Espoosta tulee hiilineutraali kaupunki vuosikymmenen loppuun mennessä. 

Juuri tapaamisen alla ilmestynyt IPCC:n ilmastoraportti on karua luettavaa. Globaalit kasvihuonekaasupäästöt ovat jatkaneet kasvuaan. Ne pitää saada jyrkkään laskuun, jotta lämpeneminen pysyy siedettävissä lukemissa.

Numeroiden valossa Suomi on onnistunut hyvin. Päästöt ovat pudonneet noin kolmanneksella vuoden 1990 tasosta. Espoossa menee vielä paremmin: asukaskohtaiset päästöt saatiin HSY:n päästölaskennan perusteella painettua vuonna 2020 ensi kertaa alle puoleen vuoden 1990 tasosta. Espoon päästöt olivat pääkaupunkiseudun kaupungeista pienimmät, 3,1 hiilidioksiditonnia asukasta kohden.

– Suunta on oikea, Elina Wanne toteaa.

Erityisesti suurimman päästölähteen, rakennusten lämmityksen, osalta Espoo on edelläkävijä. Kivihiilen poltosta luovutaan kokonaan vuoteen 2025 mennessä, ja rakenteilla on runsaasti uutta päästötöntä energiantuotantoa.

– Fortum on meidän strateginen kumppanimme. Heidän kanssaan keskustellaan säännöllisesti, Wanne kertoo.

Kaupungin energiahankkeet ovat kokoluokaltaan jättimäisiä, mutta Mika Koskinen on pistänyt toimeksi omalla kotipihallaan. Kotitalo lämpiää maalämmöllä, auto kulkee biokaasulla. Hän kaipaa vastaavaa henkeä myös Espoon kaupungilta. Hienojen mallikohteiden lisäksi voisi keskittyä vanhaan rakennuskantaan ja niiden energiankulutuksen minimointiin. 

– Kaupunki voisi kartoittaa kaikki kiinteistönsä ja miettiä niihin sopivat aurinkopaneeli- ja lämpöpumppuratkaisut, Koskinen ehdottaa. 

Espoon kaupungin lähes 800 kiinteistössä onkin viime vuosina säästetty energiaa ja euroja esimerkiksi öljylämmityksestä luopumisella, kaukolämmön optimoinnilla ja energianhallintaa kehittämällä. Markku Markkula myöntää, että paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Hyviä energiainvestointeja jää kaupungilla tekemättä. 

– Päätöksenteossa ei lasketa riittävästi elinkaarikustannuksia ja -vaikutuksia, Markkula pohtii. 

Alkuvuonna 2022 Espoon ja 14 muun suomalaiskunnan kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensi kertaa uudella tavalla, asukkaiden kulutuksesta lähtien. 

– Kulutusperustaisessa laskennassa päästään käsiksi myös päästöihin, jotka ovat syntyneet muualla, Elina Wanne selittää. 

Uusi laskentatapa antaa huomattavasti synkemmän kuvan Espoon ja muiden suomalaiskaupunkien hiilijalanjäljestä. Kaupungin rajojen sisällä syntyneiden kolmen tonnin asukaskohtaisten päästöjen sijasta espoolaisen keskimääräinen hiilijalanjälki onkin kolminkertainen, 9 tonnia. Mukaan on laskettu muun muassa tuontitavaroiden valmistus ja logistiikka, ruoan tuotanto, espoolaisten liikkuminen myös Espoon alueen ulkopuolella ja ulkomaanmatkat.  

Kuluttajien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on suuri. IPCC:n raportin mukaan päästöjä voidaan vähentää 40–70 prosenttia sillä, että kuluttajat alkavat toimia. 

Hyvä uutinen on, että tämä on täysin mahdollista. Mika Koskinen aloitti henkilökohtaisen päästödieettinsä jo vuonna 2004 Kiinassa asuessaan. 

– Kun matkustin silloin Kiinasta Suomeen junalla, olin aika extreme-tyyppi. Nyt meitä on paljon muitakin, Koskinen kertoo. 

Jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen, kaikkien maapallon asukkaiden hiilijalanjäljen pitäisi laskea 2,5 tonniin vuonna 2030. Kun Koskinen viimeksi teki verkossa päästötestin, oli hän jo päässyt tavoitteeseen. Oma hiilijalanjälki oli painunut alle neljäsosaan entisestä. 

– Ei se ole mahdotonta, tai edes vaikeaa. Ajan autolla ja syön lihaakin.

Yleensä tosin hävikkiruokaa, ja auton tankkiin menee biojätteistä valmistettua biokaasua.  

Keskivertoespoolaisen päästövähennyksissä suurin rooli onkin juuri ruokavaliolla ja liikkumisella. Koskinen toivoo kaupungilta toimia esimerkiksi koulujen ruokahävikin pienentämiseen. 

– Yksityisellä puolella alkaa olla palveluita, jotka toimittavat ylijäämäruokaa tarvitsijoille. Kaupungin keittiöt voisivat hyödyntää näitä, Koskinen ehdottaa. 

Yhteistyötä hävikkiruokatoimijoiden kanssa onkin kokeiltu kaupungin ruokapalveluita tuottavan Espoo Cateringin toiminnassa ja koronapandemia-varautumiseen liittyviä ylimääräisiä ruoka-annoksia lahjoitettu ruoka-apuun. Haastetta tuo tarkka sääntely esimerkiksi siitä, miten pitkään linjastoon jäänyttä ruokaa voi pitää tarjolla.

– Juuri tällaista kansalaistoimintaa tarvitaan. Jos käy ilmi, että säätely ei toimi, meidän pitää kertoa se ministeriöille tai EU:lle, Markkula innostuu. 

Markku Markkulalla tähän on hyvät mahdollisuudet. Hän toimii EU:n alueiden komitean varapuheenjohtajana. Se edustaa kaupunkeja EU:n virallisessa päätöksenteossa.

– 70-80 prosenttia ilmastonmuutoksen hillintään liittyvistä ratkaisuista tehdään kaupunki- ja kuntatasolla. Tämän takia Espoo ja muut edelläkävijäkaupungit ovat ihan avainasemassa, Markkula toteaa.

Ruokakeskustelu jatkuu pitkään. Koskinen toivoo lisää viljelypalstoja kaupunkilaisille, Markku Markkula pohtii mitä annettavaa Otaniemen tutkijayhteisöllä olisi ruokaan liittyvien päästöjen leikkaamisessa. Esimerkiksi VTT:n tutkijoiden tuore oivallus mahdollistaa munanvalkuaisen tuotannon bioreaktoreissa ilman kanoja.

– Nyt yrityksillä on valtava hinku löytää tällaisia ratkaisuja, koska niille on kysyntää ympäri Eurooppaa, Markkula pohtii.

Espoo on autokaupungin maineessa. 

– Liikenne on meillä iso haaste. Espoossa sähköautotiheys on Suomen suurin, mutta muutos on hidas, Elina Wanne toteaa. 

Kauppakeskuksen parkkihallin 134 latauspistettä kertovat, että sähköautot tulevat.  Vielä suurempi liikkumisen murros tapahtuu vuonna 2023, kun Espoonlahden uudelta metroasemalta noustaan suoraan kauppakeskus Lippulaivaan. 

Markku Markkula muistelee, kuinka metroa taannoin vastustettiin. Onneksi Espoon kanta vaihtui 2000-luvun alussa, kun vanhenevat keskukset kaipasivat uudistusta. Esimerkiksi Tapiola on noussut metron myötä uuteen kukoistukseen.

– Metro on kaupungin uudistamisen kannalta hyvä ratkaisu, vaikka tulikin kalliiksi. Meillä pitää olla uskallusta tehdä ratkaisuja pitkälle tulevaisuuteen.

Ennen espoolaiset lähtivät ostoksille Helsinkiin, nyt muutaman kilometrin päähän raideyhteyksien varrelle rakentuneisiin aluekeskuksiin. Tulevaisuudessa matka tehdään yhä useammin kaupunkipyörällä, potkulaudalla, yhteiskäyttöautolla tai kutsutaksilla.

Elina Wanne arvioi, että Ukrainan sota vauhdittaa fossiilisista polttoaineista luopumista entisestään. Mika Koskinen on hänkin varma siitä, että fossiilisten polttoaineiden hinnannousu saa liikenteen päästöt laskuun, ja kannustaa kaupunkilaisia muihinkin energiatehokkuusinvestointeihin. Teknologian kehitys on tehnyt päästöjen vähentämisestä myös taloudellisesti järkevää.

– Esimerkiksi Kuitinmäen aurinkopaneeli-investoinnin me teimme puhtaasti taloudellisin perustein, Koskinen kertoo. 

Nykyisessä maailmantilanteessa panostukset paikalliseen energiantuotantoon ovat myös huoltovarmuuskysymys. 

Mutta elämmekö me hiilineutraalissa kaupungissa vuonna 2030?

– Minun tavoitteeni on, että se tapahtuisi jo vähän aikaisemmin, jos ylitämme itsemme ja innostus leviää, Markku Markkula toteaa.

– Mutta hommia on vielä paljon, ja tarvitsemme kaikkien panosta. Espoo-yhteisön kanssa tehtävä ilmastotyö kootaan tämän vuoden aikana Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartaksi, Elina Wanne kertoo.

Tunnin juttutuokio on tehnyt roolijaon kaupungin päästöjen leikkaamisessa selväksi. Markku Markkulan fokus on EU:n päätöksenteossa ja yrityselämässä, Elina Wanne keskittyy kaupungin suurimpaan päästölähteeseen, lämmöntuotantoon. Mika Koskinen taas toivoo kaupungista esimerkin näyttäjää ruohonjuuritason ilmastotyöhön ja luonnon monimuotoisuuteen.

Tavoite on kuitenkin yhteinen, ja kaikki tarvitaan mukaan.

 

Espoolaisen kulutusperusteiset päästöt ovat hieman yli 9,0 hiilidioksiditonnia per henkilö. Tästä energiankulutus ja rakentaminen muodostaa 3,1 tonnia, tavarat ja palvelut 2,4 tonnia, ruoka 1,9 tonnia ja liikkuminen 1,7 tonnia. Lähde: Sitowise Oy ja Luonnonvarakeskus: Kulma-hanke

Hiilineutraali Espoo 2030 tavoitteita energian, liikenteen ja rakentamisen osalta edistetään muun muassa seuraavissa hankkeissa:

  • Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku KETO-hankkeessa kehitetään yritysten ja oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja luodaan konkreettisia kehitysympäristöjä vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyönä Espoon kaupungin, VTT:n, Aalto-yliopiston, Omnian sekä useiden kumppaniyritysten kanssa. Hanke toteutetaan Euroopan Unionin REACT-EU EAKR-rahoituksella ja rahoitus on osa Euroopan Unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoja www.espoo.fi/keto
  • SPARCS-hankkeessa etsitään uusia innovatiivisia ratkaisuja energiapositiivisten alueiden kehittämiseksi osana laajaa eurooppalaista yhteishanketta. Projekti on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta sopimuksella No 864242. Lisätietoja www.espoo.fi/sparcs
  • Ratkaisupolku kestävän kasvun ekosysteemeihin RAKKE-projektilla vahvistetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, innovaatioita ja yritystoimintaa vähähiilisen liikenteen, energian, kiertotalouden sekä puhtaiden ja älykkäiden kaupunkiratkaisuiden kehittämiskokonaisuuksissa. Projekti on rahoitettu Uudenmaan kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (UKKE) -rahoituksesta. Lisätietoja www.espoo.fi/rakke

Lisätietoa meneillään olevista hankkeista löydät osoitteesta www.espoo.fi/kestavakehitys

  • Kestävä kehitys
  • Ilmasto