Espoon kaupunkiradan asemat
Tältä sivulta löydät asemakohtaiset tiedot siitä, kuinka asemat ja niiden ympäristöt muuttuvat Espoon kaupunkiradan ja Espoon kaupungin omien erillishankkeiden myötä.
Kaupunkiratahankkeen aikana muun muassa asemien esteettömyyttä parannetaan ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia lisätään. Uuden raideparin rakentamisen yhteydessä Espoon kaupunki toteuttaa useita omia erillishankkeitaan, joista yksi on Rantaradanbaana. Lisäksi asemille rakennetaan yhteydet Rantaradanbaanalle sekä baanaan liittyviä ylikulkukäytäviä, jotka parantavat jalankulun ja pyöräilyn sujuvuutta.
Kullekin uusittavalle asemalle rakennetaan tuulisuojalliset katokset ja penkkejä. Kaupunkiratahankkeen valmistuessa pohjoispuolen raiteet palvelevat pääasiassa kaukoliikennettä, kun taas etelänpuoleiset raiteet palvelevat lähiliikennettä.
Asemat
Leppävaaran asema on Espoon päärautatieasemana keskeisin Espoon kaupunkiratahankkeen asemista. Se on pääkaupunkiseudun kolmanneksi vilkkain joukkoliikenteen vaihtopiste, ja sieltä pääsee kätevästi ja nopeasti junalla, bussilla tai pikaraitiolinjalla eri puolille pääkaupunkiseutua. Keilaniemen ja Itäkeskuksen välillä kulkeva pikaraitiolinja mahdollistaa sujuvan yhteyden myös metroon. Helsingin ja Turun välillä kulkevat kaukojunat pysähtyvät Leppävaarassa.
Espoon kaupunkiratahanke lisää Leppävaaran vetovoimaa kaupallisena keskuksena ja työpaikkakeskittymänä. Kaupunkirata lisää merkittävästi Leppävaaran palvelukysyntää etenkin Länsi- ja Keski-Espoosta päin: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on tehnyt päätöksen sijoittaa alueellinen sosiaali- ja terveyskeskus Leppävaaraan.
Parannettu julkinen liikenne tekee Leppävaarasta myös houkuttelevamman asuinalueen, mikä lisää uusia investointeja ja väestönkasvua. Tämä johtaa uusien asuntojen rakentamiseen ja nykyisten kiinteistöjen arvonnousuun. Paremmat liikenneyhteydet voivat myös edistää Leppävaaran alueen kulttuuri- ja vapaa-ajantarjontaa, kun alueen saavutettavuus paranee ja uusia palveluita kehittyy.
Leppävaaran aseman länsipäässä raiteet siirtyvät hieman, minkä vuoksi myös kaikkien laitureiden reunoja siirretään vähäisesti. Aseman pohjoispuolinen pysäköintialue radan ja Turuntien välissä siirtyy kolmen läntisimmän lohkon kohdalla pohjoisemmaksi, Turuntietä kohti. Pysäköintialueen päällysteet ja reunakivilinjat uusitaan, minkä lisäksi raiteiden siirron vuoksi pysäköintialueelta poistuu 3 autopaikkaa. Säterinpuistontie välillä Leppävaarankatu – Turuntie on uusi katujakso, jolla parannetaan liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta Leppävaaran alueella.
Ajankohtaiset liikennejärjestelyt Väyläviraston sivuilla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Säterinpuistontien, Turuntien, Ratsukadun ja Rakuunanpuiston hankesivu.
Kaupunkiradan uudet raiteet sijoittuvat Kilon nykyisen aseman pohjoispuolelle. Aseman välilaituri uusitaan ja toteutetaan toiselta puolelta luiskattuna. Lähiliikenne käyttää kahta eteläisintä laituria. Välilaiturille kuljetaan asematunnelin tai Kilonkartanontien kautta. Eteläiselle reunalaiturille johtavat portaat uusitaan, minkä lisäksi laiturille rakennetaan uusi esteetön luiska.
Pysäköinti Kilon asemalle
Aseman eteläpuolen liityntäpysäköintialueella muutetaan pysäköintiruutujen sijoittelua ja selkeytetään reunakivijärjestelyä. Alueelle tulee noin 50 autojen pysäköintipaikkaa, 2 liikuntarajoitteisten pysäköintipaikkaa sekä noin 90 polkupyörien pysäköintipaikkaa.
Aseman pohjoispuolen katu- ja liikennejärjestelyt muuttuvat jonkin verran. Kilonkujan päässä sijaitseva liityntäpysäköintipaikka siirtyy noin kymmenellä metrillä ja sinne sijoitetaan noin 20 pysäköintipaikkaa. Kilontorin ja Kilonpolun alueelle tulee noin 200 polkupyörien pysäköintipaikkaa.
Kerasta on suunniteltu uudenlaista kestävän kehityksen, kiertotalouden ja digitalisaation asuinkeskittymää, joka nojaa saavutettavuuden osalta vahvasti Espoon kaupunkirataan. Aikaisemmin teollisuus- ja logistiikka-alueena toimineeseen Keraan toteutetaan uusia asuntoja sekä asukkaiden tarvitsemat lähipalvelut. Muiden palveluiden osalta se tukeutuu Leppävaaraan ja muihin kaupunkiradan aluekeskuksiin. Kerassa on vireillä useampia eri kaava-alueita, joista Keran keskus on jo saanut lainvoiman. Yhteensä kaavat tulevat mahdollistamaan Kerasta noin 16 000 asukkaan uuden asuinkeskittymän.
Keran asema
Uusista raiteista toinen sijoittuu vanhojen nykyisellä paikallaan säilyvien raiteiden eteläpuolelle ja toinen pohjoispuolelle. Vanhan eteläisen raiteen ja uuden eteläisen raiteen väliin rakennetaan uusi laituri ja vanhat reunalaiturit puretaan.
Keran aseman länsilaitaan rakennetaan myöhemmin erillishankkeessa uusi Kerantunneli. Laitureiden yhteydessä sijaitsee uusi ylikulkuyhteys jalankulkijoille. Lisäksi laitureille pääsee jatkossa Dreijaportin alikulun kautta. Uusi raide ja laituri on suunniteltu niin, että laituria on mahdollista jatkaa Kerantunnelin länsipuolelle. Kulku laiturille tapahtuu Keran aseman tilapäisen ylikäytävän kautta portaita ja hissiä käyttäen.
Kerantunnelliin tullaan kaupungin erillisessä hankkeessa sijoittamaan pikaratikka- ja linja-autopysäkit. Linja-autopysäkeiltä tulee esteetön kulkuyhteys hissien kautta laiturille.
Pysäköinti
Liityntäpysäköinnin sijainti ja rakenteet tarkentuvat Keran osayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen yhteydessä. Ratasuunnitelmassa radan eteläpuolelle, Kutojantien varrelle on esitetty kaksi liityntäpysäköintialuetta, joissa on yhteensä noin 180 autopaikkaa sekä 200 polkupyörien pysäköintipaikkaa. Radan pohjoispuolelle, Kutojantien varrelle on esitetty kaksi liityntäpysäköintialuetta, joissa on yhteensä noin 110 pysäköintipaikkaa.
Liityntäpysäköintipaikalta on esteetön yhteys jalankulkuraittien ja hissin kautta laiturialueelle.
Kaupunkiradan toinen alueurakka keskittyy Kauniaisten alueelle.
Lisää Kauniaisten alueurakasta Väyläviraston sivuilla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Kaupunkirata Kauniaisten sivuilla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Uudet raiteet sijoittuvat siten, että uusi eteläinen raide on kokonaan nykyisten raiteiden eteläpuolella ja uusi eteläinen keskiraide on lähellä nykyisen eteläisen raiteen sijaintia. Asemalle rakennetaan uusi keskilaituri ja nykyiset reunalaiturit poistuvat käytöstä ja pääsy laitureille kulkee jatkossa alikulun kautta.
Pysäköinti
Aseman eteläpuolelle rakennetaan liityntäpysäköintialue noin 110 autopaikalle. Bredanportti-kadun molemmille puolin on varattu tilat yhteensä noin 200 polkupyöräpaikalle. Pysäköintialueille tulee esteettömät yhteydet hissien kautta laiturille. Invataksien saattopaikka on linja-autopysäkillä pysäköintialueen vieressä.
Koivuhovin liityntäpysäköinnin hankesivu.
Kaupunkirata Kauniaisten sivuilla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Uudet raiteet sijoittuvat siten, että molemmat nykyiset raiteet jäävät uuden rakennettavan keskilaiturin alle. Nykyiset reunalaiturit poistuvat käytöstä ja puretaan. Keskilaiturille rakennetaan porras ja hissiyhteys Tuomarilanportista.
Tuomarilantien ja Tuomarilankadun liittymään rakennetaan myöhemmin Espoon omana erillishankkeena kiertoliittymä. Ajorata, raitit, suojatiet ja pysäkit pysyvät suurin piirtein nykyisillä paikoillaan. Reunakivijärjestelyillä ne muutetaan vastaamaan nykyisiä suunnittelustandardeja.
Pysäköinti
Alueelle tulee noin 40 autopaikkaa. Aseman läheisyyteen radan etelä- ja pohjoispuolelle tulee kaikkiaan noin 240 polkupyörien pysäköintipaikkaa. Liityntäpysäköintipaikalta on järjestetty esteetön yhteys kevytväylien ja hissin kautta laiturialueelle. Invataksien saattopaikka sijoitetaan Tuomarilantielle ennen pohjoispuolen linja-autopysäkkiä.
Espoon keskuksen palvelutarjonta lisääntyy ja monipuolistuu vahvistaen alueen kaupallista vetovoimaa ja elinvoimaisuutta, sekä rooli Espoon ja koko pääkaupunkiseudun keskusta- ja palveluverkossa vahvistuu. Espoon keskukseen sijoittuvissa hankkeissa painotetaan asemanseudun ympäristön kehittymistä ja edistetään asuinrakentamista palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyyteen.
Joukkoliikenne Espoon keskuksessa
Espoon keskuksessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia nykyisiin raide- tai laiturijärjestelyihin. Kaikki kulkureitit ja yhteydet laitureille säilyvät entisellään, eivätkä aseman katokset muutu. Alueen joukkoliikenne kuitenkin ohjautuu tulevaisuudessa aiempaa keskitetymmin radan eteläpuolelle. Myöhemmän erillishankkeen myötä valtaosa Espoon keskuksen kautta kulkevista linja-autolinjoista tulee kulkemaan uuden joukkoliikenneterminaalin kautta.
Linja-autoille rakennetaan kaupungin omassa erillishankkeessa yhdeksän katettua lähtölaituria, kuusi saapumislaituria ja kuusi pikapysäköintipaikkaa. Siirtyminen välineestä toiseen pyritään tekemään mahdollisimman sujuvaksi.
Espoontorin yhteyteen rakennetaan myös omassa erillishankkeessaan noin 100 liityntäpysäköintipaikkaa ja noin 150 liityntäpyöräpaikkaa. Sisäänkäynnin viereen tulee lisäksi matkustajille tarkoitettu odotustila.
Espoon kaupunkiradan neljäs alueurakka on noin neljän kilometrin pituinen rataosuus Espoon keskuksesta Kauklahteen. Alueurakan valmistelu alkaa syksyllä 2025.
Neljännessä alueurakassa tehdään muun muassa ratatöitä, pohjanvahvistustöitä ja siltatöitä eri kohteissa: Espoonjoen uudella ratasillalla, Vadetinportin alikäytävillä, Vantinportin alkukulkusillalla sekä Kauppamäenkäytävän alikäytävällä, joka sijoittuu aseman kohdalle. Lisäksi urakkaan kuuluu Kauklahden asema-alueen muutostyöt, Rantaradanbaanan rakentaminen sekä muut katu-, kaide- ja valaistustyöt.
Kauklahden aseman eteläpuoliselle teollisuus- ja varastoalueelle suunnitellaan Espoon omassa hankkeessa keskustamaista asuinrakentamista, palveluita, puistoja ja joukkoliikenneterminaali. Radan pohjoispuolelle lisätään liityntäpysäköintiä ja suojellaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöalueeseen kuuluva Kauklahden asemarakennus. Kaava on tullut voimaan 26.3.2025. Kauklahden aseman ympäristön kehittämisestä löydät lisää täältä.
Kauklahden alueurakka Väyläviraston sivuilla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).