Perusopetuksen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Iltapäivätoiminnan tavoite on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.

Iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen seuraavista näkökulmista:

• Lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen
• Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen
• Lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen
• Varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen

Iltapäivätoiminnan tarkoituksena on vähentää lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta sekä tarjota lapselle kasvua ja oppimista edistävää monipuolista ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Lapsen koulupäivä ja iltapäivätoiminta muodostavat lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Perusopetuksen iltapäivätoiminnan on oltava poliittisesti sitoutumatonta ja tunnustuksetonta. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan sekä yksilölliset että yhteisölliset näkökohdat.

Kaupungin asianomaisten toimielinten päätösten mukaisesti Espoon kaupunki koordinoi perusopetuksen iltapäivätoimintaa. Iltapäivätoimintaa järjestetään kaupungin omana toimintana, ostopalvelutoimintana ja avustettavana toimintana. Iltapäivätoiminnan järjestäjänä kaupunki vastaa huoltajille suunnatusta iltapäivätoimintaa koskevasta yleisestä tiedotuksesta ja iltapäivätoiminnan lapsivalinnoista. Iltapäivätoimintaa toteuttava koulu tai yksityinen palveluntuottaja vastaa iltapäivätoiminnan arjen tiedottamisesta ja yhteydenpidosta vanhempiin sekä yhteistyöstä kotien kanssa. Tarkemmat periaatteet iltapäivätoiminnan toteuttamiseksi määritellään toimintasuunnitelman liitteissä.

Toimintasuunnitelma koostuu yleisestä osuudesta ja tekstikehyksellä erotetusta yksikkökohtaisesta osuudesta. Jokainen perusopetuksen iltapäivätoimintaa toteuttava yksikkö täyttää omaa yksikköään koskevat keskeiset tiedot toimintasuunnitelmassa sille erikseen varattuun kohtaan.

Iltapäivätoiminta pohjautuu perusopetuksen arvoihin, joita ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.

Iltapäivätoiminta on ryhmämuotoista toimintaa. Ryhmää ohjaavat arvot ja säännöt muovaavat osaltaan lasten sosiaalista kasvua. 

Espoon iltapäivätoiminnassa

• lapsi oppii ottamaan toiset huomioon, osoittamaan myötätuntoa ja olemaan kärsivällinen
• lapsen käsitys itsestä vahvistuu ja hän oppii terveen elämäntavan perusteita
• lapsi ottaa vastuuta tekemisistään, osoittaa kunnioitusta ympäristöään ja muita ihmisiä kohtaan
• lapsi oppii hyviä tapoja ja toimii niiden mukaisesti.

Iltapäivätoiminta

• tarjoaa mahdollisuuden osallistua ohjattuun ja monipuoliseen toimintaan
• tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiseen
• tarjoaa lapselle hyväksytyksi tulemisen, osallisuuden ja tasa-arvon kokemuksia
• tukee lapsen eettistä kasvua keskustelun ja vuorovaikutuksen keinoin.

Yksi iltapäivätoiminnan tavoitteista on tukea lapsen hyvinvointia, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä. Henkilökunnan läsnäololla ja myönteisellä asenteella on suuri merkitys. Jokaisen lapsen tulee tuntea itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi. Lasten tulee tuntea, että kaveripiiri hyväksyy heidät ja että he kuuluvat ryhmään. Yhdessä toisten kanssa lapset oppivat sosiaalisessa kanssakäymisessä tarvittavia valmiuksia. Lapsia ohjataan tunnistamaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Toimintaa kehitetään yhdessä lasten kanssa. Iltapäivätoiminnassa luodaan yhteiset pelisäännöt, millä korostetaan myös sitä, että kasvatus rakentuu vastuulle ja luottamukselle.

Osallistumisen iloa ja onnistumisen kokemuksia painotetaan. Iltapäivätoiminta tukee lasten harrastuneisuutta ja antaa lapsille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin. Iltapäivätoiminnassa on rauhallinen ja turvallinen ympäristö ja ilmapiiri. Iltapäivätoiminnassa lapsella on mahdollisuus rauhoittumiseen, ulkona liikkumiseen ja erilaisiin liikunnallisiin aktiviteetteihin osallistumiseen. Maistuva välipala ja viihtyisä ympäristö lisäävät hyvinvointia.

Koulun ja iltapäivätoiminnan yhteiset suuntaviivat sekä ryhmän yhteinen toiminta tukevat ja vahvistavat lapsen hyvinvointia, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä.

Iltapäivätoiminnan tavoite on tukea lapsen eettistä kasvua. Toiminnan lähtökohta on perusopetuksen arvopohjassa ja periaatteissa. Eettisen kasvun tavoite on, että lapsi oppii ymmärtämään sekä yksilön vastuuta että jaettua vastuuta.

Iltapäivätoiminnassa lapsia ohjataan vähitellen ottamaan vastuuta:

• omasta hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista
• toisten hyvinvoinnista ja niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita tämä vastuu tuo mukanaan
• tunteista ja seurauksista, joihin oma käytös johtaa sekä omalla että muiden kohdalla
• säännöistä ja sopimuksista, jotka liittyvät ryhmän toimintaan
• myönteisestä suhtautumisesta ympäristöön, luontoon ja kestävään elämäntapaan.

Lasten eettistä kasvua edistää se, että iltapäivätoiminnan ilmapiiriä leimaa kollektiivinen vastuu, luottamus ja huolenpito. Aikuisen esimerkki on erityisen tärkeä tuettaessa lasten eettistä kasvua ja yhdenvertaisuutta. Esimerkki on tärkeä myös ryhmän yhteistoiminnan kannalta ja niiden eettisten kysymysten kannalta, joita lapsi kohtaa arjessaan.

Iltapäivätoiminnan tavoite on edistää osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä tukea lasta sosiaalisesti. Toiminta suunnitellaan siten, että se lisää lapsen osallisuutta ja onnistumisen kokemuksia. Henkilökunta kuuntelee lapsia ja antaa lapsille mahdollisuuden osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava, että tuen tarpeessa olevat sekä toisenlaisen kulttuurisen taustan omaavat lapset pystyvät osallistumaan toimintaan. Iltapäivätoiminnassa kunnioitetaan lapsen omaa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä elintapoja ja arvoja. Samalla pidetään huoli siitä, ettei kukaan joudu toista huonompaan asemaan esimerkiksi etnisen taustan, sukupuolen, iän, uskonnon tai vamman takia. Eri kulttuureihin tutustuminen tekee toiminnasta monipuolisempaa, lisää ymmärrystä ja rikastuttaa yhdessäoloa.

Iltapäivätoiminta lisää lasten yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Tavoite on, että kaikki lapset saavat kehitystasoaan ja tarpeitaan vastaavaa tukea ja ohjausta. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee huomioida erot poikien ja tyttöjen kehityksessä sekä heidän erilaiset tarpeensa.

Lapset osallistuvat ikätasonsa mukaisesti yhteisten sääntöjen ja toimintaan liittyvien sopimusten luomiseen ja heidän tulee saada kokea osallisuutta. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ehkäisevät kiusaamista ja syrjintää. Tavoite on havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tekijöitä, jotka voivat johtaa syrjäytymiseen ja järjestää lapselle hänen tarvitsemaansa tukea. Tämän takaamiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä iltapäivätoiminnan ja kodin sekä muiden tarpeellisten tahojen välillä.

Iltapäivätoiminnan arvot ja yleiset tavoitteet konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri muodostuu yhteisön jäsenten virallisista ja epävirallisista arvoista, asenteista, toimintatavoista, toimintamuodoista ja käyttäytymisestä. Yhteinen toimintakulttuuri luodaan vuorovaikutuksessa kaikkien yhteisössä toimivien kesken. Iltapäivätoiminnan toimintakulttuurilla on merkittävä vaikutus lapsen viihtymiseen ja turvallisuuden tunteeseen. Iltapäivätoiminnan toimintakulttuurista kerrotaan, ja se tehdään näkyväksi, jotta voitaisiin taata kaikkien osapuolten tasavertainen kohtelu.

Lähtökohtana on sellainen toiminta, joka on tarkoitettu kaikille toimintaan osallistuville lapsille. Kaikki iltapäivätoiminnassa työskentelevät ovat vastuussa lasten hyvinvoinnista yhteisössä. Iltapäivätoiminnan yhteisö on turvallinen ja kaikki osallistuvat toimintaan mielellään. Toimintakulttuuri edistää lasten keskinäistä, lasten ja aikuisten välistä sekä aikuisten keskinäistä dialogia. Osapuolten päivittäistä kohtaamista sävyttää molemminpuolinen kunnioitus ja ystävällisyys. Toimintakulttuuri edistää yhteistyötä, yhteisvastuuta ja osallisuutta. Toimiva yhteistyö edellyttää, että kaikki kantavat vastuuta ja ovat tietoisia omasta roolistaan.

Päivä on rakenteeltaan ja sisällöltään sellainen, että se luo mahdollisuudet luovuuteen, leikkiin ja iloon, mutta myös rauhoittumiseen, oppimiseen ja yhdessä tekemiseen.

Systemaattinen itsearviointi ja jatkuva kehitystyö ovat olennainen osa iltapäivätoiminnan arkea. Toimintakulttuuria kehitetään määrätietoisesti yhteistyössä lasten huoltajien kanssa sekä yksittäisen lapsen että koko lapsiryhmän tarpeista ja toiveista lähtöisin.

Iltapäivätoiminnassa keskeistä on se, että toiminta on ohjattua, monipuolista ja turvallista. Leikki ja ryhmässä toimiminen ovat keskeisiä toimintatapoja.

Henkilökunnan tehtävänä on tukea ja rohkaista lasta toiminnassa sekä pitää huolta koko ryhmän sosiaalisesta yhteistoiminnasta ja hyvinvoinnista. Henkilökunta tuntee vastuunsa toiminnan sisällön toteuttamisesta ja osallistuu aktiivisesti lasten toimintaan. Henkilökunnan tehtävänä on havainnoida toimintaympäristön tarkoituksenmukaisuutta.

Laadukas iltapäivätoiminta tarjoaa lapselle mielenkiintoista ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Toiminta tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen, vahvistaa lapsen itseluottamusta, tukee lapsia omien vahvuuksien löytämisessä ja oman osaamisen kehittämisessä. Iltapäivätoiminta valmentaa itsestä huolehtimiseen ja antaa mahdollisuuksia itsensä luovaan toteuttamiseen. Iltapäivätoiminnassa lapsi saa ilon ja rentoutumisen kokemuksia sekä esteettisiä elämyksiä. Lapsilla on iltapäivätoiminnan aikana mahdollisuus itsenäiseen läksyjen tekoon, asiasta erikseen palveluntuottajan kanssa sovittaessa.

Toiminnan tulee koostua seuraavista sisällöllisistä kokonaisuuksista:

• Eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus
• Leikki ja vuorovaikutus
• Liikunta ja ulkoilu
• Ruokailu ja lepo
• Kulttuuri ja perinteet
• Kädentaidot ja askartelu
• Kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu
• Mediataidot
• Arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa
• Erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit

Kasvatuksen tavoitteet ja vastuut ovat koulussa ja iltapäivätoiminnassa yhteisiä, vaikka sisällöt ja toiminnot eroavat toisistaan. Iltapäivätoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja sijoittuu lasten vapaa-aikaan. Iltapäivätoiminnan henkilökunnan ja koulun välinen hyvä yhteistyö on ratkaisevaa, jotta päivästä tulee lapsen näkökulmasta ehyt kokonaisuus. Iltapäivätoiminnan henkilökunta pyrkii luomaan jatkuvuutta koulun harjoittamaan toimintakulttuuriin. Koulun ja iltapäivätoiminnan henkilökunta keskustelevat toimintakulttuurista, yhteisistä periaatteista, säännöistä ja sopimuksista. Yhteistyöhön kuuluu myös se, että koulun ja iltapäivätoiminnan henkilökunta laativat toimintatavat tiedonkululle. Myös huoltajien on saatava tietoa koulun ja iltapäivätoiminnan välillä sovituista periaatteista.

Koulun ja iltapäivätoiminnan henkilökunta sopivat yhdessä huoltajan kanssa siitä, kuinka tieto yksittäisen lapsen kohdalla kulkee. Tiedonkulussa tulee huomioida salassapitoon ja oleellisen tiedon välittämiseen liittyvät säännökset ja näkökulmat.

Iltapäivätoiminnan tavoite on tukea lapsen kasvua ja kehitystä yhdessä lapsen huoltajan ja koulun kanssa. Huoltajat kantavat pääasiallisen vastuun lapsen kasvatuksesta. Iltapäivätoiminnan henkilökunnalla on ammatillinen vastuu kasvatuskumppanuudessa. Yhteistyön tulee rakentua yhdenvertaisuudelle ja molemminpuoliselle huomaavaisuudelle, kunnioitukselle ja avoimuudelle. Hyvän yhteistyön edellytysten varmistamiseksi on hyvä yhdessä määritellä yhteistyön suuntaviivat.

Huoltajien tulee saada tietoa iltapäivätoiminnan tavoitteista ja sisällöistä. Iltapäivätoiminnan henkilökunta tiedottaa huoltajille ajankohtaisista asioista säännöllisesti sekä mahdollisista poikkeuksista toiminnassa hyvissä ajoin. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuus keskustella oman lapsensa asioista iltapäivätoiminnassa sekä osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Henkilökunta tiedottaa huoltajille asioista, jotka koskevat lapsen hyvinvointia iltapäivätoiminnassa.

Perusopetuksen oppilaille järjestetään perusopetuslain mukaisesti oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Ensisijaisesti oppilaalle tarjotaan ryhmäkohtaista tukea oppilaan tarpeiden mukaan. Jos ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat oppilaalle riittämättömät, tarjotaan oppilaalle oppilaskohtaisia tukitoimia.

Hyvin suunniteltu, laadukas iltapäivätoiminta voi omalta osaltaan tukea lapsen hyvinvointia, kehitystä ja koulunkäyntiä sekä tarjota hänelle turvallisen ympäristön. Iltapäivätoimintaan osallistuminen on mahdollista suunnitella osaksi lapsen tukea. Myös tukea tarvitsevan lapsen kohdalla lähtökohtana ovat iltapäivätoiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt.

Huoltajan, koulun ja iltapäivätoiminnan välinen yhteistyö on tärkeää iltapäivätoiminnan toteuttamista suunniteltaessa. Huoltaja sopii iltapäivätoiminnan henkilökunnan ja mahdollisesti myös koulun henkilökunnan kanssa siitä, miten oppilaan tuen tarve huomioidaan iltapäivätoiminnassa. Tieto siitä, että oppilas saa oppimiseen ja koulunkäyntiin tukea koulussa on salassa pidettävää. Lapsen huoltaja arvioi, mitä tietoja hän antaa iltapäivätoiminnan henkilökunnalle lapsen tuen tarpeesta. Iltapäivätoiminnassa on paremmat edellytykset tukea lapsen kehitystä, mikäli huoltaja on antanut iltapäivätoiminnan ohjaajille tai palveluntuottajalle riittävät tiedot lapsensa tuen tarpeista. Koulu voi luovuttaa tietoja oppilaan tuen tarpeesta huoltajan antamalla erillisellä kirjallisella luvalla.

Oppilaat, joille on tehty tukea koskeva päätös tai joilla on oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite, voivat hakea iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Päätös iltapäivätoiminnan paikasta tehdään lukuvuodeksi kerrallaan kaupungin tähän tarkoitukseen osoittamien määrärahojen puitteissa. Huoltajia on tiedotettava iltapäivätoiminnan asiakasmaksuista.

Iltapäivätoiminnassa oppilaiden asioiden käsittelyssä tulee huomioida henkilötietolain, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain ja perusopetuslain säännökset vaitiolovelvollisuudesta, salassapidosta ja tietojen luovuttamisesta.

Turvallisuuden edistäminen iltapäivätoiminnassa kattaa myös mahdollisiin koulukuljetuksiin liittyvät turvallisuustekijät. Koulu ja iltapäivätoiminnan palveluntuottaja sopivat yhdessä huoltajien kanssa siitä, miten mahdollista tilauskuljetusta koskevat tiedot välitetään iltapäivätoiminnan henkilökunnalle. Pääsääntöisesti huoltaja ilmoittaa lapsen tilauskuljetukseen koskevista aikatauluista ja muista tilauskuljetuksissa huomioitavista seikoista iltapäivätoiminnan henkilöstölle. Iltapäivätoiminnan henkilökunta tutustuu koululla koulukuljetuksista sovittuihin toimintatapoihin koskien turvallisuutta matkan aikana ja kuljetusta odotettaessa ja noudattaa niitä omalta osaltaan.

Iltapäivätoiminnan henkilökunta nimeää yhden tai useamman vastuuhenkilön valvomaan lasten saapumista ja/tai lähtöä.

Välipalat järjestetään terveysnäkökulmat, lapsen monipuolinen ravinnonsaanti, ruokailun sosiaalinen merkitys, ravinto- ja tapakasvatus sekä aterioiden virkistävä tehtävä huomioiden. Järjestelyn kuvaukseen tulee sisällyttää periaatteet lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta ruokailutilanteessa.

Kaikessa iltapäivätoiminnassa huomioidaan lapsen oikeus terveelliseen ja turvalliseen kasvu- ja toimintaympäristöön. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulun tiloissa. Lasten ja henkilökunnan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys, hyvinvointi ja turvallisuus huomioidaan toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Riskitekijöiden seurannan, arvioinnin ja valvonnan kehykset määritellään osin kansallisissa ja kunnallisissa turvallisuusohjeissa (esimerkiksi työturvallisuuslaissa ja paloviranomaisten turvallisuussäännöissä), osin yksikkötasolla, esimerkiksi järjestyssääntöjen muodossa. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä ehkäistään. Mahdollisia riskitekijöitä seurataan, arvioidaan ja valvotaan. Mahdollisia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä dokumentoidaan ja puutteiden osalta ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin. Valmius toimia tilanteissa, jotka voivat muodostaa terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän riskin iltapäivätoiminnassa, koskee koko henkilökuntaa. Jokaisella iltapäivätoimintayksiköllä tulee olla voimassa oleva turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. Iltapäivätoiminta voi käyttää koulun turvallisuussuunnitelmaa soveltuvin osin.

Jos lapsen terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta herää huoli, asiasta keskustellaan ensisijaisesti lapsen huoltajan kanssa. Tilanteessa, jossa lapsen kasvu ja kehitys vaarantuu kasvuympäristön olosuhteiden, esimerkiksi perheväkivallan vuoksi, henkilökunta on tarvittaessa yhteydessä lastensuojeluviranomaisiin tai poliisiin. Tällaisissa tilanteissa iltapäivätoiminnan turvallinen arki on merkityksellinen tukitoimenpide, jonka henkilökunta pystyy tarjoamaan. Lastensuojelulain mukainen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus koskee koko iltapäivätoiminnan henkilökuntaa.

Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja näihin puuttuminen kuuluu kaikille koulussa työskenteleville, iltapäivätoiminnan henkilökunta mukaan lukien. Koululla on suunnitelma kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi. Iltapäivätoiminnan henkilökunta voi tutustua koulun suunnitelmaan ja heidän tulee myös omalta osaltaan kirjata, kuinka kiusaamista ehkäistään iltapäivätoiminnassa ja millaisia toimintatapoja yksikössä on mahdollisissa kiusaamistapauksissa.

Iltapäivätoimintaa järjestetään osa-aikaisena ja kokoaikaisena.

Osa-aikainen iltapäivätoiminta alkaa kello 12.00 ja päättyy viimeistään klo 15.00. 

Kokoaikainen iltapäivätoiminta alkaa kello 12.00 ja päättyy viimeistään kello 17.00. Toiminnasta voi lähteä kotiin jo aikaisemminkin.

Iltapäivätoiminnasta peritään kulloinkin voimassa olevat, asianomaisen toimielimen päättämät asiakasmaksut.

Kaupunki on vakuuttanut toiminnoissaan olevat lapset ja koululaiset tapaturmavakuutuksin yhdenmukaisella tavalla. Kaupungin vakuutusturva on voimassa sekä kouluaikana että perusopetuksen iltapäivätoiminnan aikana, sekä näihin liittyvien välittömien matkojen, esim. retkien, aikana.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaisesti iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, joka

1) on suorittanut soveltuvan tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka

2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana.

Iltapäivätoiminnassa lasten kanssa vuorovaikutuksessa toimivaa henkilöstöä koskee laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä.

Arviointi on kehittymisen edellytys. Iltapäivätoiminnan järjestäjä ottaa huomioon arvioinnin suunnittelussa lasten ja huoltajien mahdollisuudet vaikuttaa iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Iltapäivätoiminnan järjestäjä osallistuu toimintaan liittyviin ulkoisiin arviointeihin.

Iltapäivätoiminnan järjestäjän arviointien lisäksi yksiköillä on mahdollisuus itsearviointiin. Yksikön kehittymisen kannalta huoltajapalautteiden kerääminen ja käsittely sekä näistä johdetut kehittämiskohteet seurantoineen ovat suotavia.

• Perusopetuslaki 21.8.1998/629(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Tietosuojalaki 5.12.2018/1050(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Rikosrekisterilaki 20.8.1993/770(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2011:1(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Perusopetuksen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Alta löydät iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman liitetiedostona.