Espoossa tehdään paljon töitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi
Luonto on monelle espoolaiselle yksi tärkeimmistä syistä asua juuri Espoossa. Vaikka kaupunki ympärillämme rakentuukin kiihtyvään tahtiin, Espoon tavoitteena on, ettei luonnon tila saisi heikentyä nykyisestä. Espoolla onkin jo nyt käytössään monia sellaisia käytäntöjä, joiden avulla luontoviisasta kaupunkia rakennetaan.
Espoo on sitoutunut tekemään töitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Haluamme olla edelläkävijä kasvavan kaupungin ja monimuotoisen luonnon yhteensovittamisessa.
Kaupungilla on jo pitkään ollut hyviä käytäntöjä, joiden avulla suojelemme luontoa esimerkiksi metsänhoidon ja kaavoituksen keinoin. Vuonna 2025 valmistunut Luontoviisas Espoo -tiekartta asettaa tavoitteet, joiden pohjalta kehitämme toimintatapoja edelleen.
Luonnonsuojelulla säilytetään kaikkein arvokkaimmat luontokohteet
Tulevina vuosina Espoon kunnianhimoinen työ luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi perustuu vuonna 2021 valmistuneeseen Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen tuloksiin. LuonTo-työssä on esitetty muun muassa ehdotukset 26 uudesta luonnonsuojelualueesta ja kaupungin omalla suunnittelulla ja toiminnalla turvattavista luontokohteista.
Ympäristöasiantuntija Ari Turulan tehtävänä on varmistaa, että LuonTo-työ toteutuu ja että Espoon arvokkaat luontokohteet tulevat turvatuiksi. ”LuonTo-työ on kunnianhimoinen ja laaja kokonaisuus, mutta toteutuessaan se on todellinen voitto espoolaisen luonnon säilymiselle”, Turula iloitsee. Ensimmäiset ohjelman mukaisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta päätettiin vuonna 2022. Uudet luonnonsuojelualueet perustetaan Perusmäen ja Siikajärven kaupunginosiin, joissa suojellaan arvokasta metsää, lehtoa ja suota.
”Ajantasaiset ja kattavat tiedot luonnon tilasta ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta luonnonsuojelun toimenpiteet osataan kohdentaa oikein ja luonnon tila pääsee elpymään”, Turula toteaa. Espoo kerääkin vuosittain paljon uutta tietoa Espoon luonnon tilasta, esimerkiksi uhanalaisista luontotyypeistä, lintukosteikoilla pesivistä lintulajeista ja uhanalaisten lajien elinympäristöistä.
Kaupunkisuunnittelulla turvataan kaupunkiluontoa ja viheralueiden verkostoa
Espoossa myös kaupunkialueilla on luontoa, jolla on arvoa sekä luonnon monimuotoisuuden että asukkaiden virkistymisen kannalta. Tehokkain tapa säästää tällaista luontoa on turvata se kaavamääräyksillä ja -merkinnöillä.
Kaupunkisuunnittelukeskuksessa työskentelee useita maisema-arkkitehteja. Heidän tehtävänään on huolehtia siitä, että kaupunkisuunnittelussa turvataan luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeimmät alueet ja ekologiset yhteydet.
Maisema-arkkitehti Annika Tuomisen mukaan asemakaavoituksessa on keskeistä turvata paitsi luonnon arvokohteet, myös ekologisen verkoston yhtenäisyys. "Luonnon monimuotoisuuden kannalta on oleellista, että luontoalueet ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat verkoston, jota pitkin eri eliölajit voivat liikkua”, Tuominen kuvaa.
Asemakaavaa laadittaessa maisema-arkkitehdit tilaavat luontoselvityksiä, joiden avulla saadaan ajantasaista tietoa kaavoitettavan alueen luontoarvoista. Tämän luontotiedon perusteella määritetään arvokkaimmat alueet, joille ei saa rakentaa. Kaavan määräyksissä voidaan lisäksi ohjata, millaisena esimerkiksi metsäalueen luonto tulee säilyttää ja missä ekologiset yhteydet osoitetaan ja säilytetään. Vuonna 2025 valmistuneen Luontoviisas Espoo -tiekartan yhtenä tavoitteena on, että Espoon ekologinen verkosto on toimiva ja yhtenäinen.
Espoossa käytetään myös viherkerrointyökalua kaupunkivihreän lisäämiseen. Sen avulla tonttien ja korttelialueiden suunnittelua ohjataan kohti vehreämpiä ja monimuotoisempia ratkaisuja. Lue lisää Espoon viherkerrointyökalusta.
Espoon luonnonhoidolla pyritään turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuutta
Espoon kaupungin metsien hoito perustuu jatkuvalle kasvatukselle ja kestävän metsänhoidon periaatteille. Metsien virkistyskäytön edistämisen lisäksi metsänhoidolla pyritään suojelemaan metsässä elävää lajistoa.
”Kaupunkimetsiä hoidetaan Espoossa niin, että ne kasvavat mahdollisimman pitkäikäisiksi. Metsissä annetaan kasvaa myös monia eri puulajeja. Vanhoista metsistä ja lahopuusta hyötyvät esimerkiksi monet erilaiset eläin-, lintu- ja hyönteislajit,” kertoo Espoon metsänhoitaja Tiina Peippo. Espoossa metsänhoitotöitä ei tehdä pesimärauhan aikana. Talvisaikaan tehtävät metsänhoitotyöt suojaavat myös maastoa maanpinnan rikkoutumiselta.
Tiina Peipon mukaan Espoon metsien ja niittyjen hoidon päätavoitteena on monipuolinen virkistyskäyttö, jotta espoolaiset voisivat nauttia lähiluonnosta ja sen tarjoamista hyödyistä. ”Metsien virkistyskäyttö voi myös vahingoittaa metsäluontoa, sillä käveleminen polkujen ulkopuolella voi kuluttaa metsän maapohjaa pahastikin”, Peippo mainitsee. Siksi erityisesti kulutukselle herkillä metsäkuvioilla ulkoilijoita ohjataan pysymään ulkoilureiteillä ja olemassa olevilla poluilla.