Espoossa tehdään paljon töitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi
Luonto on monelle espoolaiselle yksi tärkeimmistä syistä asua juuri Espoossa. Vaikka kaupunki ympärillämme rakentuukin kiihtyvään tahtiin, Espoon tavoitteena on, ettei luonnon tila saisi heikentyä nykyisestä. Espoolla onkin jo nyt käytössään monia sellaisia käytäntöjä, joiden avulla luontoviisasta kaupunkia rakennetaan.
Kaupungin kasvupaineista huolimatta Espoo on sitoutunut tekemään töitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kaupungilla onkin jo monia hyviä käytäntöjä, joiden avulla luontoa suojellaan esimerkiksi metsänhoidon ja kaavoituksenkin keinoin.
Vuonna 2022 käynnistettiin Espoossa Luontoviisas Espoo -projekti, jossa selvitämme, miten voimme turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta yhä paremmin. Projektin aikana kerrytämme lisää tietoa luonnon monimuotoisuuden heikentymisen estämisestä ja sen vaatimista keinoista. Avainsana tässä työssä on kokonaisheikentymättömyys. Se on tila, jossa ihmistoiminta ei vähennä luonnon monimuotoisuutta tai luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä.
Luonnonsuojelulla säilytetään kaikkein arvokkaimmat luontokohteet
Tulevina vuosina Espoon kunnianhimoinen työ luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi perustuu vuonna 2021 valmistuneeseen Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen tuloksiin. LuonTo-työssä on esitetty muun muassa ehdotukset 26 uudesta luonnonsuojelualueesta ja kaupungin omalla suunnittelulla ja toiminnalla turvattavista luontokohteista.
Ympäristöasiantuntija Ari Turulan tehtävänä on varmistaa, että LuonTo-työ toteutuu ja että Espoon arvokkaat luontokohteet tulevat turvatuiksi. ”LuonTo-työ on kunnianhimoinen ja laaja kokonaisuus, mutta toteutuessaan se on todellinen voitto espoolaisen luonnon säilymiselle”, Turula iloitsee. Ensimmäiset ohjelman mukaisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta päätettiin vuonna 2022. Uudet luonnonsuojelualueet perustetaan Perusmäen ja Siikajärven kaupunginosiin, joissa suojellaan arvokasta metsää, lehtoa ja suota.
”Ajantasaiset ja kattavat tiedot luonnon tilasta ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta luonnonsuojelun toimenpiteet osataan kohdentaa oikein ja luonnon tila pääsee elpymään”, Turula toteaa. Espoo kerääkin vuosittain paljon uutta tietoa Espoon luonnon tilasta, esimerkiksi uhanalaisista luontotyypeistä, lintukosteikoilla pesivistä lintulajeista ja uhanalaisten lajien elinympäristöistä.
Kaupunkisuunnittelulla turvataan viheralueiden verkosto luonnon ja ihmisten hyväksi
Espoossa on myös kaupunkialueilla paljon arvokasta ja säästämisen arvoista luontoa. Tällaisen luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan arvokkaan luonnon säästämiseen tehokkain keino on turvata ne kaavamääräyksillä ja -merkinnöillä.
Kaupunkisuunnittelukeskuksessa työskentelee useita maisema-arkkitehteja, joiden tehtävänä on huolehtia siitä, että luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeimmät alueet ja ekologiset yhteydet turvataan kaupunkisuunnittelussa. Maisema-arkkitehti Annika Tuomisen mukaan asemakaavoituksessa on keskeistä turvata paitsi luonnon arvokohteet, myös ekologisen verkoston yhtenäisyys: "luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta on oleellista, että luontoalueet ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat verkoston, jota pitkin eri eliölajit voivat liikkua”, Tuominen kuvaa. Asemakaavaa laadittaessa maisema-arkkitehdit tilaavat luontoselvityksiä, jonka avulla kaavoitettavan alueen luontoarvoista saadaan ajantasaista tietoa. Tämän luontotiedon perusteella määritetään rakentamisen ulkopuolelle jätettävät arvokkaimmat alueet. Kaavan määräyksissä voidaan lisäksi kuvata, millaisena esimerkiksi metsäalueen luonto tulee säilyttää ja missä tulee kiinnittää erityistä huomiota ekologisen yhteyden säilymiseen.
Espoon luonnonhoidolla pyritään turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuutta
Espoon kaupungin metsien hoito perustuu jatkuvalle kasvatukselle ja kestävän metsänhoidon periaatteille. Metsien virkistyskäytön edistämisen lisäksi metsänhoidolla pyritään suojelemaan metsässä elävää lajistoa.
”Kaupunkimetsiä hoidetaan Espoossa niin, että ne kasvavat mahdollisimman pitkäikäisiksi. Metsissä annetaan kasvaa myös monia eri puulajeja. Vanhoista metsistä ja lahopuusta hyötyvät esimerkiksi monet erilaiset eläin-, lintu- ja hyönteislajit,” kertoo Espoon metsänhoitaja Tiina Peippo. Espoossa metsänhoitotöitä ei tehdä pesimärauhan aikana. Talvisaikaan tehtävät metsänhoitotyöt suojaavat myös maastoa maanpinnan rikkoutumiselta.
Tiina Peipon mukaan Espoon metsien ja niittyjen hoidon päätavoitteena on monipuolinen virkistyskäyttö, jotta espoolaiset voisivat nauttia lähiluonnosta ja sen tarjoamista hyödyistä. ”Metsien virkistyskäyttö voi myös vahingoittaa metsäluontoa, sillä käveleminen polkujen ulkopuolella voi kuluttaa metsän maapohjaa pahastikin”, Peippo mainitsee. Siksi erityisesti kulutukselle herkillä metsäkuvioilla ulkoilijoita ohjataan pysymään ulkoilureiteillä ja olemassa olevilla poluilla.