Viherkerroin on työkalu kaupunkivihreän lisäämiseen

Merkittävä osa kaupunkivihreästä sijaitsee korttelialueilla ja tonteilla. Espoon viherkerrointyökalulla pyritään ohjaamaan tonttien ja korttelialueiden suunnittelua kohti kestävämpiä ja vehreämpiä ratkaisuja. Työkalun tarkoituksena on varmistaa pihojen viihtyisyys sekä tukea kaupunkilaisten hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja hulevesien luonnonmukaista hallintaa. Viherkerrointyökalu antaa tontille tavoitetasot, joihin on mahdollista päästä erilaisilla viherrakentamisen ratkaisuilla. Työkalua voi käyttää suunnittelun tukena ja sen avulla pystytään tekemään viherrakenteen kannalta hyviä ja kestäviä suunnitteluratkaisuja.

Espoon viherkerrointyökalu pohjautuu Ilmastokestävä kaupunki (ILKKA) -hankkeessa vuonna 2014 kehitettyyn Excel-pohjaiseen työkaluun. Viherkerrointyökalu on Suomessa käytössä useissa suurimmissa kaupungeissa. Espoossa työkalun käyttöä on pilotoitu asemakaavoituksessa vuodesta 2018 alkaen. Lue lisää Espoon viherkerroinmenetelmästä: Espoon korttelikohtainen viherkerroin -raportti 2023 (pdf)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoon valtuusto linjasi viherkertoimen käytöstä Asumisen ja maankäytön periaatteissa 12.6.2023. Päätöksen mukaan kaupunki hyödyntää mahdollisuuksien mukaan viherkerrointa kaavoituksessa. Viherkerrointyökalun kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen on kirjattu myös Espoon ilmastovahtiin ja Espoon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpidesuunnitelmaan 2022–2025. Se on kirjattu myös kehitettäväksi käytännöksi Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti työkalun käyttöönotosta ja tavoitetasoista kokouksessaan 13.11.2024. Sitä ennen työkalu tavoitetasoineen oli julkisesti nähtävillä ja vapaasti kommentoitavissa 9.9.-8.10.2024.

Espoon viherkerrointyökaluun sisältyy kolme erilaista tavoitetta ja niiden mittaria.  

Viherkerrointavoite kuvaa tontin vihertehokkuutta, eli kuinka paljon erilaisia viherrakenteita ja kasvillisuutta tontilla tulee olla. Tavoitetaso määrittyy sen mukaan, onko kyseessä asumisen, palveluiden, kaupan, teollisuustoimintojen vai pysäköinnin alue. Tavoitetaso voidaan saavuttaa useilla erilaisilla ratkaisuilla.

Laskennassa tontin erilaiset viherrakenteet saavat eri painotuksen. Viherrakenteita ovat esimerkiksi säilytettävät ja istutettavat puut, pensaat, nurmialueet ja muu kasvillisuus. Viherelementtien painotuksessa on huomioitu ekologisuus, toiminnallisuus, maisema-arvo, kunnossapidon vaativuus sekä hulevesien määrällinen ja laadullinen hallinta. Painotus tarkoittaa, että jotkin viherrakenteet ovat näistä lähtökohdista vaikuttavampia kuin toiset. Suuren painotuksen viherkerrointyökalussa saavat esimerkiksi tontilla säilytettävät ja istutettavat puut sekä luonnonmukaiset hulevesirakenteet.

Lopuksi laskenta antaa koko tontille viherkerroinarvon, jota voidaan verrata laskurin tavoitetasoon. Viherkerroinarvossa on laskettu yhteen kasvillisuuden ja hulevesiä viivyttävien ratkaisujen pinta-alat, jotka on painotettu edellä kuvatulla tavalla. Tämä painotettu pinta-ala on vielä jaettu tontin pinta-alalla.

Viherkertoimen hulevesilaskenta osoittaa:

• kuinka paljon hulevesiä tontilta syntyy
• kuinka paljon tontille suunnitellut hulevesirakenteet viivyttäisivät hulevesiä
• kuinka paljon hulevesiä jää viivyttämättä suhteessa tontin viivytystilavuustarpeeseen.

Viivytystarve on tavallisesti määritetty asemakaavassa ja se syötetään lähtötiedoksi viherkerroinlaskuriin. Työkalu laatii hulevesilaskelman syötettyjen viherelementtien perusteella. Hulevesitavoite ja laskelma pohjautuvat Espoon hulevesiohjelmaan.  

Viherkerrointyökaluun kuuluu myös luontolaskuri. Se kuvaa, miten hyvin tontin viherrakenteet tukevat luonnon monimuotoisuutta.

Laskurissa huomioidaan viisi eri luokkaa:

• kasvillisuuden monilajisuus ja -kerroksellisuus
• lajiston kotoperäisyys
• lahopuun määrää lisäävät toimenpiteet
• eläimistön tukeminen pesäpaikkoja ja elinympäristöjä tarjoamalla
• kukkivien ja satoa tuottavien lajien hyödyntäminen.

Luonnon monimuotoisuutta edistävien ratkaisujen saavuttamista kuvataan laskurissa sanallisilla kuvauksilla sen mukaan, miten hyvin kokonaisuus tukee luonnon monimuotoisuutta. Luontolaskurin tulos ei ole riippuvainen pinta-aloista samalla tavalla kuin vihertehokkuuden tulos. Tavoitetaso on siksi sama kaikille maankäyttötyypeille. Tavoitetaso voidaan saavuttaa useilla erilaisilla ratkaisuilla. 

Työkalun kehitysvaiheessa tehtiin testilaskelmia, joiden avulla kartoitettiin Espoolle tyypillinen vihertehokkuus ja määriteltiin viherkertoimen sekä luontolaskurin tavoitetasot. Tavoitetasot on asetettu siten, että ne on mahdollista saavuttaa useilla erilaisilla toteutusvaihtoehdoilla. Tavoitteisiin ei kuitenkaan voi päästä ilman merkittävää määrää kasvillisuutta, viherrakenne- tai hulevesiratkaisuja. 

Viherkertoimen tavoitetasot ovat

• pientalovaltaisilla asuinalueilla 1,0
• kerrostalovaltaisilla asuinalueilla 0,9
• palvelujen ja toimistorakentamisen alueilla 0,8
• kaupan ja liikerakentamisen alueilla 0,7
• teollisuustoimintojen ja logistiikan alueilla 0,5.

Pysäköintilaitosten ja autopaikkojen alueilla tavoitetaso määräytyy sen maankäyttötyypin mukaan, jota alue pääasiassa palvelee.   

Luontolaskurille määritettiin testilaskelmien pohjalta tavoitetaso, joka soveltuu rakennettuun ympäristöön, mutta samalla tukee kaupungin luontoviisauteen liittyviä tavoitteita, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä ympäristön luonnonläheisyyttä.

Jotta tontti pääsee tavoitetasolle, joka on: ”Viherelementtien ratkaisut tukevat luonnon monimuotoisuutta”, tulee sen saada laskurissa vähintään 5 pistettä (max. 18,5 pistettä). Tavoitetason lähtökohtana on, että rakentaminen tavallisesti heikentää luonnon monimuotoisuutta, mutta erilaisilla ratkaisuilla ja valinnoilla on mahdollista lieventää haittoja sekä tukea uusien luontoarvojen kehittymistä. 

Viherkerrointyökalua käyttävät rakentajat ja suunnittelijat sekä kaupungin asemakaavoitus ja rakennusvalvonta suunnittelun eri vaiheissa. Espoon viherkertoimen käyttöohjeessa ohjeistetaan työkalun käytöstä tarkemmin. Työkalun käytöstä määrätään asemakaavassa.

Asemakaavatyössä laaditaan viite- tai korttelisuunnitelma, jonka osana tehdään viherkerroinlaskelma. Laskelma näkyy viherkertoimen tuloskortilta, joka lisätään kaavaselostuksen liitteeksi.

Asemakaavoituksen tarkastelussa saatetaan todeta, että viherkertoimen tavoitetasoa ei ole mahdollista saavuttaa. Tällöin kaavassa annetaan viherelementtejä koskevia kaavamääräyksiä, jotka ovat viherkerrointa tarkempia. Luontolaskuri täytetään vasta rakennuslupavaiheessa.  

Rakennuslupavaiheessa rakentaja laatii viherkerroinlaskelman hankkeen pihasuunnitelman pohjalta. Laskelma liitetään mukaan kohteen rakennuslupahakemukseen. Rakennusvalvonnassa lupavalmistelija tarkastaa kohteen viherkertoimen tuloskortilta, että asetetut viherkertoimen ja luontolaskurin tavoitetasot kohteessa täyttyvät.  

Viherkerrointyökalun käyttö ei koske yleisiä alueita, kuten puistoja tai katuja.

Lataa viherkerrointyökalu ja sen käyttöohje käyttöösi Espoon kaupungin aineistopankista(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Työkalu on Excel-pohjainen ja toimii parhaiten Excel-ohjelmalla. Työkalu ei ole saavutettava.