Ekologinen ennallistaminen parantaa luonnon tilaa Espoossa
Ihmistoiminta on heikentänyt, vahingoittanut ja tuhonnut maailmanlaajuisesti monia ekosysteemejä. Luontoa ennallistavilla toimenpiteillä luonnon tilaa voitaisiin parantaa myös Espoossa. Käytössä olevilla luonnonhoidon menetelmillä on jo saatu tuloksia aikaan.
Ekologinen ennallistaminen on toimintatapa, jonka avulla luonnontilaltaan heikentyneitä luontokohteita palautetaan luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä. Samalla parannetaan ekosysteemissä viihtyvien lajien elinolosuhteita ja torjutaan luontokatoa eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.
Esimerkiksi kuivuneilta soilta voidaan kaataa puita ja tukkia niillä ojia. Tämä palauttaa suolle tyypillisen kosteuden. Kosteuden myötä myös suolla esiintyvät kasvit, linnut ja muu lajisto palaavat suolle. Monet luontotyypit hyötyvät haitallisten vieraslajien eli ihmisen kuljettamien tulokkaiden poistamisesta. Niityillä esimerkiksi lupiinien poistaminen tarjoaa jälleen kasvutilaa niityn luontaiselle lajistolle.
Metsä uudistuu ja soille kaivetut ojat tukkiutuvat vähitellen myös itsestään, ilman ihmisen vaikutusta. Ennallistamistoimien avulla tätä uudistumisprosessia ja luontotyypin ominaispiirteiden palautumista voidaan kuitenkin nopeuttaa. Joskus yksittäinenkin toimenpide voi käynnistää elinympäristön myönteisen kehityksen tai nopeuttaa sen elpymistä. Ihannetapauksessa ihmisen avustamille ennallistamistoimille ei ole enää jatkossa tarvetta, kun luonnon omat prosessit käynnistyvät.
Luonnonhoito lisää monimuotoisuutta kaupungin metsissä
Espoon metsien hoidolla pyritään tukemaan sellaisia metsän piirteitä, joiden tiedetään hyödyttävän monipuolisesti erilaisia lajeja. Metsiin jätetään esimerkiksi paljon lahopuuta ja tiheämpiä pensaikoita. Metsiin myös raivataan pieniä aukkoja, joissa uusi puusukupolvi saa tarvitsemaansa tilaa ja valoa. Sellaisissa metsissä, joissa kasvaa vain yhtä puulajia, metsänhoitotöiden yhteydessä raivataan kasvutilaa myös muiden puulajien taimien kasvulle. Tällainen luonnonhoito on samalla ennallistamista, sillä se lisää luonnon monimuotoisuutta muuten yksipuolisissa elinympäristöissä.
Osa luontokohteista on erityisen herkkiä kulumiselle. Tällaisia ovat esimerkiksi kuivat kalliomänniköt, joilla kasvava jäkälä ei kestä tallaamista. Herkän luonnon suojelemiseksi ulkoilu- ja retkeilykäytössä olevissa metsissä ulkoilijoita ohjataan olemassa oleville poluille ja reiteille.
Espoossa on paljon jokia, puroja ja pieniä ojia. Monia näistä on vuosien saatossa muokattu merkittävästi: esimerkiksi puroissa virtaavaa vettä on ohjattu putkiin ja jokiin on rakennettu patoja. Tällaiset rakenteet heikentävät veden laatua ja vaikuttavat vesistön luontaiseen toimintaan. Virtavesien ennallistamisella on jo saatu aikaan hyviä tuloksia esimerkiksi Gumbölenjoella. Jokeen rakennetun Myllypadon itäpuolelle rakennettiin kalatie, jonka kautta esimerkiksi uhanalaiset meritaimenet pääsevät ohittamaan padon ja nousevat joen yläjuoksulle kutemaan.
Espoon metsät, suot ja virtavedet hyötyisivät ennallistamisesta
Luontoviisas Espoo -työssä selvitämme, miten voimme turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta yhä paremmin. Työn yhteydessä toteutettiin selvitys siitä, mitkä kohteet Espoossa hyötyisivät ennallistamistoimenpiteistä. Paikkatietoihin pohjautuvassa tarkastelussa keskityttiin erityisesti metsiin, soihin ja virtavesiin. Selvityksen avulla muodostettiin alustava kokonaiskuva Espoon ennallistamisesta hyötyvistä kohteista. Tuloksia voidaan käyttää suunnittelun tukena. Lisäksi niiden pohjalta voidaan tehdä esimerkiksi tarkempia ennallistamissuunnitelmia.
Lue lisää Espoon luonnosta ja luonnonsuojelusta.