Espoon yleiskaava 2060 − mistä on kyse

Espoo on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti ja kasvun odotetaan jatkuvan. Kaupungistuminen etenee Suomessa ja suuri osa ihmisistä muuttaa pääkaupunkiseudulle.

Väestönkasvun lisäksi monet muut ilmiöt muuttavat kaupunkia. Ilmastonmuutos, liikenteen murros ja digitalisaatio ovat maailmanlaajuisia megatrendejä, jotka vaikuttavat Espoossakin. Huoli luonnon köyhtymisestä kasvaa ja koskettaa myös Espoota. Ihmiset elävät entistä vanhemmaksi, jolloin tarpeet asumisen, lähiympäristön ja palveluiden suhteen muuttuvat. Samalla Espooseen muuttaa nuorempaa väkeä eri puolilta maailmaa.

Yleiskaavan avulla kaupunki ennakoi ja varautuu tuleviin muutoksiin, jotta kasvua voidaan ohjata hallitusti ja suunnitelmallisesti. Kun kaupunki kasvaa, tarvitsemme lisää asuntoja ja palveluita. Liikkumisen tarpeet lisääntyvät, mutta liikenteen haitat pitää minimoida.

Nykyiset ja tulevat espoolaiset arvostavat lähiluontoa ja virkistysalueitamme. Tulevaisuuden kaupungissa ilmastoviisaan elämän tulee olla helppoa ja mukavaa. Kaupungin väestön kasvu lisää parhaimmillaan elinvoimaamme, ja yritystoiminnalle avautuu uusia mahdollisuuksia.

Yleiskaavan laatiminen on kunnan velvollisuus, josta säädetään alueidenkäyttölaissa ja rakentamislaissa. Espoon yleiskaavoitusta ohjaa Uudenmaan maakuntakaava. Asemakaavoitus puolestaan perustuu yleiskaavaan.

Yleiskaavan tavoitteet perustuvat Espoo-tarinaan. Siinä määritellään, mitkä ovat Espoon arvot ja millaista tulevaisuutta kaupunki tavoittelee. Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan tavoitteet kokouksessaan 13.3.2023.

• Varaudutaan kaupungin kasvuun.
• Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti nykyisten ja tulevien raiteiden sekä merkittävimpien joukkoliikennereittien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta ja sujuvuudesta. Tiivistyvien alueiden välisiä alueita kehitetään pääosin pientalovaltaisina alueina.
• Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja sopeutuminen olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäröivään maankäyttöön sekä torjutaan segregaatiota.
• Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elinkeinotoiminnan tarpeet. Edistetään yksityisiä ja julkisia palveluja, työpaikkoja asumista yhdistävää keskustarakennetta

Kaupunkia kehitetään historiaa ja kerroksellisuutta vaalien.

• Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.
• Huolehditaan hiilinieluista ja -varastoista.
• Tuetaan kaupunkikeskusten sekä paikallis- ja aluekeskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.
• Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.
• Tunnistetaan alueelliset ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista.

• Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä.
• Turvataan lähiluonto ja hyvin saavutettavat virkistysalueet muun muassa laajentamalla Keskuspuistoa.
• Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.  
• Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.
• Espoo kasvaa ja muuttuu, mutta voimme yhdessä asettaa tavoitteet ja reunaehdot muutokselle, jotta Espoo on tulevaisuudessakin hyvä paikka asua, elää ja yrittää.

Nämä arvot nousivat esille myös vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Espoo kasvaa, mutta voimme yhdessä määritellä, millaista tulevaisuutta tavoittelemme kaupungillemme. Yleiskaavan avulla voimme suunnata kaupungin kehitystä tavoitteidemme mukaisesti.

Lisätietoa:

• Lue, miten asukkaat ovat vaikuttaneet tavoitteiden laatimiseen.

Yleiskaavassa päätetään yleisellä tasolla kaupungin kasvun suunnista ja painotuksista. Tarkastelemme kaupungin eri alueita ja niiden kehitystä. Samalla pyrimme tekemään kokonaisuudesta toimivan.

• Miltä alueilta tulevaisuuden espoolaiset löytävät kodin?
• Mitkä ovat houkuttelevia sijainteja työpaikoille?
• Millaisia keskustoja luomme?
• Miten varmistamme sujuvan liikenteen ja liikkumisen?
• Miten huolehdimme luonnosta ja virkistysalueista?
• Yleiskaavan tehtävänä on ohjata yhdyskunnan eri toimintojen sijoittumista: asumista, palveluita, työpaikkoja ja virkistysalueita. Yleiskaavalla myös sovitetaan yhteen näitä toimintoja.

Yleiskaavassa osoitetaan alueiden pääkäyttötarkoitukset ja pääliikenneverkko. Yleiskaavakartassa ei näy kaikkia lähipalveluita kuten kauppoja, kouluja ja päiväkoteja. Kartalle ei myöskään merkitä kaikkia lähivirkistysalueita tai katuja. Ne tulevat esiin asemakaavoituksessa.

Yleiskaava ei johda suoraan rakentamiseen. Se antaa suuntaviivat, joiden pohjalta suunnittelu voi jatkua asemakaavoituksessa. Asemakaavoitus käynnistyy yleensä maanomistajan aloitteesta. 

Yleiskaavaan sisältyy kaksi eripituista aikajännettä, joilla on omat tehtävänsä.

Keskipitkällä aikavälillä – noin 10–12 vuoden ajalla – yleiskaava ohjaa tarkempaa suunnittelua, kuten asemakaavoitusta. Jotta voimme suunnitella kaupunkia keskipitkällä aikavälillä, meillä täytyy olla näkymä pitemmälle tulevaisuuteen.

Pitkällä aikavälillä – tulevien vuosikymmenten ajalla – yleiskaava ennakoi ja varautuu mahdollisiin muutoksiin. Koska maailma muuttuu koko ajan, lähivuosikymmeninä saattaa tapahtua yllättäviäkin kehityskulkuja. Espoon yleiskaava 2060 ei pyri olemaan tarkka ennuste tai suunnitelma, vaan suunnitelmia päivitetään matkan varrella.

Lisätietoa:

• Lue lisää yleiskaavasta osana maankäytön suunnittelua.

Kaupungin tulevaisuus koskee kaikkia espoolaisia. Yleiskaava vaikuttaa kaikkien kaupungin asukkaiden arkeen ja esimerkiksi yritysten toimintaedellytyksiin. Suunnittelussa tarvitaankin monenlaista tietoa ja näkemyksiä tulevaisuudesta. Siksi teemme laajasti yhteistyötä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Yleiskaavan suunnittelusta vastaa Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Siellä työskentelee monien eri alojen ammattilaisia, kuten arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä, insinöörejä ja maantieteilijöitä. Kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden lisäksi työssä on mukana esimerkiksi ilmasto- ja luontoasioiden, kaupungin teknisen huollon ja kulttuuriympäristöjen asiantuntijoita.

• selvityksillä
• kuulemalla eri alojen asiantuntijoita ja viranomaisia
• keskustelemalla ja keräämällä palautetta asukkailta
• keskustelemalla sidosryhmien, kuten elinkeinoelämän ja kaupungin teknisestä huollosta vastaavien tahojen kanssa
• tekemällä yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kanssa.

Kaupungin luottamushenkilöt ovat tärkeässä roolissa. He päättävät siitä, mikä on hyvä suunta Espoolle ja miten kaupungin eri alueet voivat kehittyä tasapainoisesti. Kaupunginhallitus päättää yleiskaavan tavoitteista ja asettaa kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtäville. Yleiskaavan hyväksyy valtuusto.

Espoon päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, Uudenmaan maakuntakaava, valtion ja pääkaupunkiseudun MAL-sopimus sekä Espoo-tarina.

Jo ennen kaavan vireille tuloa syksyllä 2022 suunnittelijat ovat koonneet tietoa ja näkemyksiä eri lähteistä: asukkailta, eri alojen asiantuntijoilta ja muilta sidosryhmiltä.

Valmisteluvaiheessa suunnittelijat laativat kaavaluonnoksen. Siitä tehdään vaikutusten arviointi asiantuntijatyönä. Eri alojen asiantuntijat arvioivat, millaisia vaikutuksia yleiskaavalla olisi esimerkiksi

• ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
• ympäristöön ja ilmastoon, luontoon ja luonnonvaroihin
• alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen
• liikenteeseen ja liikkumiseen
• kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriympäristöihin
• elinkeinoelämään

Suunnittelijat perehtyvät palautteeseen, jota asukkaat ja muut osalliset antavat. He sovittavat yhteen erilaiset näkökulmat ja tavoitteet mahdollisimman hyvin ja valmistelevat kaavaehdotuksen. Ehdotus tulee nähtäville arviolta vuonna 2026. Silloin asukkailla on mahdollisuus antaa siitä palautetta. Tavoitteena on, että yleiskaava hyväksytään vuonna 2027.

Lisätietoa:

• Lue tarkemmin yleiskaavan valmisteluprosessista.
• Lue asukkaiden osallistumisesta Espoon yleiskaava 2060:n valmistelussa