Kaavoitus on suunnittelua ja yhteistyötä

Kaavaprosessiin osallistuvat kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelijat, maanomistajat, asukkaat ja muut osalliset sekä eri alojen asiantuntijat ja viranomaiset. 

Suunnittelua monella tasolla

Kaupunki muuttuu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, pienessä ja suuressa mittakaavassa. Siksi tarvitaan erilaisia työkaluja – eri tasoisia kaavoja maakuntakaavasta asemakaavaan.  

Seuraavassa kuvassa näkyvät kaupunkisuunnittelun eri tasot, joista kerromme tarkemmin kuvan alla. 

Espoon kaavoitus on osa laajempaa kokonaisuutta. Maakuntakaavassa sovitaan koko maakunnan kehitystavoitteista, esimerkiksi tärkeimmistä liikennehankkeista ja luonnonsuojelualueista.

Espoon kaavoitusta ohjaavat myös kaupungin strategia eli Espoo-tarina ja kaupungin solmimat sopimukset. Pääkaupunkiseudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä sovitetaan yhteen alueen kuntien ja valtion MAL-sopmuksella. Siinä sovitaan esimerkiksi asuntorakentamisen periaatteista, suurimmista liikennehankkeista ja siitä, miten valtio tukee alueen kehitystä. Näin halutaan varmistaa, että kunnat kantavat tasapuolisesti vastuuta esimerkiksi asuntojen ja palveluiden tarpeesta, joka kasvaa  muuttoliikkeen seurauksena.

Maankäyttö- ja rakennuslaki sääntelee kaavoitusta, rakentamisjärjestystä, tonttijakoa ja rakennusvalvontaa. Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa Espoon yleis- ja asemakaavojen laatimisesta.

Yleiskaavoista asemakaavoihin

Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin tai sen osan kehitystä pitkällä aikavälillä.

Yleiskaavatyön kautta sovitaan esimerkiksi

  • miten paljon ja minkä tyyppistä asumista eri alueille voi rakentaa
  • minne sijoitetaan työpaikkoja
  • mitkä ovat kaupungin tärkeimmät liikenneväylät
  • mitkä ovat keskeiset virkistysalueet ja miten viheralueiden verkosto rakentuu

Yleiskaavan pohjalta ei vielä rakenneta mitään: yleiskaava kertoo, mikä on mahdollista eri alueilla. Kaavakartan merkinnät ja määräykset eivät ole tarkkarajaisia, joten niistä ei voi vetää johtopäätöksiä tontin tasolla.

Asemakaava on tarkin kaavataso, joka ohjaa yksittäisen alueen, kuten korttelin tai tontin rakentamista ja käyttöä. Asemakaavoitus toteuttaa yleiskaavan linjauksia: asemakaava voi mahdollistaa vain sellaista rakentamista, joka on yleiskaavan mukaista. Asemakaavoitus käynnistyy maanomistajan aloitteesta.

Alueelliset maankäytön tarkastelut

Joskus yleiskaavan ja asemakaavan välissä tehdään alueellista suunnittelua, jota kutsutaan kaavarungoksi. Se auttaa konkretisoimaan yleiskaavassa asetettuja tavoitteita tietyllä alueella, kuten kaupunginosassa. Se ohjaa alueen asemakaavoitusta, mutta se ei ole oikeusvaikutteinen kuten kaavat.

Espoossa tehdään myös muita alueellisen tason suunnittelutöitä. Niitä kutsutaan yleisnimellä maankäytön tarkastelut. Maankäytön tarkasteluita ovat kaavarunkojen lisäksi esimerkiksi alueelliset kehittämistavoitteet ja visiotyöt.

Suunnittelijan työpöydällä on lukuisia näkökulmia, jotka hänen on otettava huomioon suunnittelussa.

Kaavoituksen toimintatavat

Kaavaprosessin aikana arvioidaan alueen muutoksia, vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ja niiden vaikutuksia.

Kaavoitukseen vaikuttavat esimerkiksi

  • kaava-alueen ja sen lähiympäristön nykytilanne
  • maanomistajan kehittämistavoitteet
  • asukkaiden tuottama tieto ja mielipiteet
  • asiantuntijoiden ja viranomaisten näkemykset

Varsinaisen kaava-alueen lisäksi suunnittelussa pitää ottaa huomioon kaupunginosa ja koko kaupungin toiminta. Nykyisten asukkaiden ja lähitulevaisuuden lisäksi on ajateltava tulevia sukupolvia. Kaupunkisuunnittelun tehtävänä on hakea parasta mahdollista kokonaisuutta.

Kaavoitus on yhteistyötä

Kaavaprosessiin osallistuvat kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelijat sekä maanomistajat, asukkaat ja muut osalliset sekä eri alojen asiantuntijat ja viranomaiset. 

Kuva: Kaupunkisuunnittelukeskus

Kaavan suunnittelijat koordinoivat kokonaisuutta ja suunnittelevat kaavaratkaisua. Kaupunkisuunnittelun keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat 

  • maanomistajat, jotka haluavat kehittää aluettaan ja mahdollistavat samalla kaupungin kehittämisen 
  • asukkaat, jotka osallistuvat suunnitteluun 
  • muut osalliset, joihin kaupunkisuunnittelu vaikuttaa, esimerkiksi yhdistykset, yhteisöt ja yritykset 
  • viranomaiset, jotka antavat kaavoista lausuntoja  
  • eri alojen asiantuntijat, jotka tuottavat tietoa suunnittelun tueksi 

Päätöksenteko

Demokraattisesti valitut luottamushenkilöt tekevät päätökset kaavoituksen aloittamisesta, kaavan nähtäville asettamisesta ja hyväksymisestä. 

Espoon kaavoitusta ohjaa kaupungin hallintosääntö, jossa määritellään esimerkiksi kaavasta päättävät toimielimet. Päätöksentekoon osallistuu eri luottamustoimielimiä riippuen siitä, miten merkittävästä kaavasta on kyse.  

  • Kaupunginhallitus johtaa maankäytön yleistä suunnittelua ja kaavoitusta sekä päättää siihen liittyvistä periaatteista. Kaupunginhallitus asettaa yleiskaavoille tavoitteet, asettaa yleiskaavaehdotukset nähtäville ja antaa vastineet niistä saadusta palautteesta.
  • Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää vuosittain kaavoituksen työohjelmassa, mitä alkavana vuonna kaavoitetaan. Kaupunkisuunnittelujohtaja tekee päätöksen niissä tapauksissa, joissa kaavoitus käynnistyy kesken vuotta. 
  • Kaupunginhallituksen alainen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto tekee ajoittain suunnittelualuevarauksia, jotka siirtyvät kaupunkisuunnittelukeskukselle.  
  • Lautakunta käsittelee kaavoja eri vaiheissa ja tekee hyväksymispäätökset useimmista kaavoista.  
  • Jos kaavaan liittyy maankäyttösopimus, sen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus. 
  • Jos kaavalla on merkittäviä vaikutuksia, siitä päättää valtuusto.

Kaavasta kaupungiksi

Kaavoitus on usein pitkä prosessi, mutta se on vain yksi vaihe kaupungin rakentumisessa. Asemakaava tarkentuu edelleen esimerkiksi rakennussuunnittelussa, katusuunnitelmassa tai puistosuunnitelmassa, joiden perusteella rakentaminen voi alkaa.  

Kaupunkitekniikan keskus suunnittelee kaupungin puisto- ja väylähankkeet. Kaupungin rakennusten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa tilapalvelukeskus. Yksityisten rakennushankkeiden luvat myöntää rakennusvalvonta.

Koko Espoo