Kaavoituskatsaus 2026

• Leppävaara: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Tapiola: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Espoon keskus ja Vanha-Espoo: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Kalajärvi ja Pohjois-Espoo: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Kauklahti: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Espoonlahti: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Matinkylä: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Voit myös tutustua alueesi kaavoitukseen klikkaamalla alla olevan kartan kohteita.

(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Suunnitteilla on monipuolista asuinrakentamista kerrostaloista pientaloihin. Keskustoissa ja tehokkaiden joukkoliikenneyhteyksien varrella painottuu kerrostalorakentaminen ja muualla pientalorakentaminen.

Asuinalueiden omaleimaisuutta vahvistetaan vaalimalla niiden ominaispiirteitä täydennyskaavoituksessa. Rakentaminen painottuu hyvien liikenneyhteyksien, etenkin raiteiden varteen.

Asemakaavoituksella varmistetaan mielenkiintoisen ja inhimillisen kaupunkiympäristön syntyminen. Kaupunkikuvan laatua, monipuolisuutta ja vehreyttä korostetaan. Niin kaupallisille kuin julkisille palveluille varataan tilaa. Vireillä on useita asemakaavoja ja kaavamuutoksia koulu- ja päiväkotirakentamiselle.

Hyvät ja sujuvasti toimivat yhteydet ovat tärkeä ympäristön laatutekijä. Kestävät ja älykkäät kaupunkiratkaisut lisäävät arjen ja liikkumisen sujuvuutta. Kun parannamme joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, liikenne on sujuvaa ja päästöt vähenevät.

Espoossa lähiluonto on kaikkien saavutettavissa. Tavoitteena on turvata ja lisätä vehreyttä myös kaupunkikeskustoissa. Virkistysalueiden merkitystä osana kaupunkirakennetta vahvistetaan. Espoon lukuisia arvokkaita kulttuuriympäristöjä turvataan asemakaavoituksen keinoin.

Kestävän kehityksen teemat ovat mukana asemakaavoituksessa ja vaikutusten arvioinnissa. Suunnittelun avulla edistämme ilmastoviisasta kaupunkia ja elämäntapaa.  Lue lisää kaupunkisuunnittelun ilmastotyöstä.

Espoon elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä ovat monentyyppiset elinkeinokohteet: toimistotyöpaikat, kauppa tai erilaisten yritysten toimintaedellytykset.

Kasvillisuuden ja erilaisten luontopohjaisten ratkaisujen merkitys kaupungeissa kasvaa, kun kaupungit tiivistyvät ja ilmastonmuutos etenee. Kaupunkivihreä auttaa ratkaisemaan monia rakennetun ympäristön haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, hulevesien hallintaan ja luontokatoon. Kaupunkivihreä myös lisää kaupunkilaisten hyvinvointia ja luo viihtyisää kaupunkitilaa.  Asemakaavoituksessa on käytössä viherkerroin, jonka avulla ohjataan tonttien viherpinta-alaa, hulevesien hallintaa ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Lue lisää viherkertoimesta.

Kaupunkisuunnittelukeskus jatkaa ARVO-hankkeessa vuosina 2024-2025 kehitetyn alueellisen viherkerrointyökalun pilotointia. Työkalun avulla on mahdollista tehdä laskelmia luonnon monimuotoisuuden määrästä ja laadusta, ja näin saada lähtötietoa kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen. Työkalun avulla voidaan tutkia, millaisia luontotyyppejä alueella on ja mitä hyötyjä ne tuottavat sekä arvioida, millaisia luontotyyppejä alueelle tarvittaisiin.

Työkalun käytön tavoitteena on vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lue lisää Arvo-hankkeesta.

Yleiskaavoilla ohjataan maankäytön, liikenteen ja viheralueverkoston kokonaisrakennetta. Yleiskaavoituksella voidaan varmistaa monipuoliset ja omaleimaiset alueet asumiselle, saavutettavat palvelut ja työpaikat, hyvät elinkeinoelämän edellytykset sekä rikas luonto- ja kulttuuriympäristö. Yleiskaavoituksella luodaan mahdollisuudet kaupungin kestävälle kasvulle. Yleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laatimista.

Koko kaupungin kattava Espoon yleiskaava 2060 on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jolla ohjataan kaupunkirakenteen kehitystä ja yhteensovitetaan eri toimintoja. Yleiskaava laaditaan yhteistyössä asukkaiden, sidosryhmien ja muiden osallisten kanssa.

Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2024, jolloin siitä annettiin lähes 1500 mielipidettä ja vajaat 30 lausuntoa.  Vuoden 2025 aikana laadittiin kaavaehdotusta tukevia maankäytön tarkasteluita, selvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Tavoitteena on asettaa yleiskaavaehdotus nähtäville syksyllä 2026.

Lue lisää Espoon yleiskaavasta.

Saariston alueella tehdään Yleiskaava 2060:n yhteydessä osayleiskaavoitusta ja asemakaavoitusta palvelevia tarkasteluja. Näi­den pohjalta voidaan myöhemmin jatkaa alueella vireillä olevien Saaris­ton osayleiskaavan ja Stora Bodö–Lilla Bodö -osayleiskaavan laadintaa. Saariston osayleiskaavalla osoitetaan saariston loma-asutus ja muu maankäyttö. Stora Bodön-Lilla Bodön osayleiskaavassa tutkitaan loma-asutuksen maltillista lisäämistä saaren pohjoisosassa.

• Leppävaaran keskustaa ja Espoon keskuksessa entistä virastokeskusten aluetta kehitetään arkkitehtuurikilpailujen pohjalta.
• Tapiolan keskustan uudistaminen jatkuu.
• Keraa kehitetään uudeksi kaupunkimaiseksi paikalliskeskukseksi. Karapellon ja Karamalminrinteen kaavat ovat edenneet hyväksymiskäsittelyyn ja kehittäminen jatkuu Kutojantien alueella.
• Otaniemeä kehitetään monipuoliseksi kampuskaupunginosaksi, jossa yliopiston toiminnot, työpaikat, palvelut ja asuminen sekoittuvat.
• Keilaniemi vahvistuu työpaikka- ja yritysalueena ja aluetta tutkitaan monipuoliseen käyttöön. Ranta-alueiden ja rantaraitin virkistyskäyttöä kehitetään.
• Kiviruukin asemakaavoitus jatkuu alueella laaditun kaavarungon pohjalta.
• Pohjois-Espoossa keskitytään uusien paikalliskeskusten ja pientalovaltaisten alueiden kaavoitukseen. Viiskorven alueen kehittäminen käynnistyy aluekokonaisuutta varten laadittavilla tavoitteilla.

• Pientalokaavoitusta edistetään Viiskorven alueella ja valmistella olevissa Niipperinniityn, Ruukinrannanmäen, Sammalvuoren ja Logenin kaavaehdotuksissa.

(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Kaavavaranto tarkoittaa käyttämätöntä rakennusoikeutta, joka sisältyy voimassa oleviin asemakaavoihin. Espoossa on lainvoimaisissa asemakaavoissa 2,7 miljoonan kerrosneliömetrin verran käyttämätöntä rakennusoikeutta asumiselle. Tästä hieman alle puolet on pientalovarantoa. Kaavavarannosta 1,8 miljoonaa kerrosneliömetriä on tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla.

Varantoa kerrostalojen rakentamiseen on erityisesti Länsimetron tuntumassa sekä radan varrella Kerassa ja Kauklahdessa, missä kaupunkirakennetta on tiivistetty hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Pientalovarantoa on eri puolilla kaupunkia muun muassa Gobbackan, Kalajärven, Kurttilan, Espoonkartanon ja Miilukorven alueilla. Kaavavaranto mahdollistaa asuntotuotantotavoitteiden mukaisen rakentamisen.

Liikennesuunnittelun tavoitteena on eri kulkumuotojen ja käyttäjäryhmien tarpeiden tasapainoinen huomioiminen osana kaupungin kestävää kehitystä. Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelussa ohjaavina tavoitteina ovat liikenneturvallisuus, liikenteen sujuvuus ja toimivuus sekä liikenteen haittojen ehkäisy ja vähentäminen.

Kestävää liikkumista edistetään suunnitelmaratkaisuissa, sekä käynnissä olevassa yleiskaavassa 2060, että yksittäisissä asemakaavahankkeissa. Koko kaupungin kokoava yleiskaava mahdollistaa yhteisen näkemyksen muodostamisen liikenteen kehityksen tavoitteista sekä kehityksen ohjaamisen. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa joukkoliikenneverkon täydentyminen, kävelypainotteiset alueet kaupunkikeskuksissa sekä yhtenäiset ja sujuvat pyöräily-yhteydet. Pyöräilyn edistämisohjelman päivitys on valmistunut ja se määrittää keskeiset toimenpiteet.

Liikennesuunnittelu kerää tietoa jalankulusta, pyöräilystä ja autoliikenteestä sekä suorittaa risteys- ja pysäköintilaskentoja ja muita liikennetutkimuksia tarpeen mukaan. Lisäksi joukkoliikenteen nousijamääriä seurataan ja kehitys raportoidaan.

Julkaisemme vuosittain liikennekatsauksen. Voit tutustua liikennetietoon Tietoa liikenteestä -sivuillamme. Liikennetiedon jakamista kehitetään edelleen karttapalvelussamme ja verkkosivuillamme.

Helsingin seudulla jatketaan kuntien ja HSL:n yhteistyönä maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän (MAL) yhteensovittavaa suunnittelua. MAL-suunnitelma ja sen liitteeksi tuleva liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään pääosin vuoden 2026 aikana MAL-sopimuskautta 2028–2039 varten. Samalla jatketaan MAL 2023 -suunnitelman ja MAL-sopimuksen 2024-2035 täytäntöönpanoa.

Espoon kaupunkirata rakennetaan nykyisen junaradan yhteyteen Leppävaarasta Kauklahteen. Tavoitteena on saada se valmiiksi vuoteen 2028 mennessä. Kaupunkisuunnittelukeskus on yhteistyössä Kirkkonummen kanssa jatkanut selvitystyötä Espoon ja Kirkkonummen lähijunaliikennettä palvelevan junavarikon sijainnin osalta. Suunnittelu jatkuu asema- ja yleiskaavoituksen yhteydessä vuonna 2025.

Espoon ja Kauniaisten meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistui kesällä 2024.  Toimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä meluntorjunnan tehostamiseksi sekä pitkän aikavälin tavoitteet. Toimintasuunnitelmassa käsitellään pääasiassa pää- ja kokoojakatujen liikennettä. Näiden lisäksi osa toimenpiteistä liittyy maanteiden ja Helsinki–Vantaan lentoaseman lentoliikenteen meluntorjuntaan. Näistä vastaavat pääosin Väylävirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja Finavia Oyj. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan on myös sisällytetty toimenpiteitä tapahtumien ja työmaiden meluntorjuntaan liittyen. Toimintasuunnitelma perustuu vuonna 2022 tehtyyn meluselvitykseen.

Uudenmaan maakuntakaavat ohjaavat Espoon yleiskaavoitusta. Kun Espooseen laaditaan yleiskaavaa, tulee siinä huomioida kaikki voimassa olevat maakuntakaavat. Alueemme maakuntakaavoituksesta vastaa Uudenmaan liitto.

Uudenmaan liitto laatii vaihemaakuntakaavaa täydentämään lainvoimaisten kaavojen kokonaisuutta. VISIO-kaava täydentää kokonaisuutta vihreän ja puhtaan siirtymän teemoilla, joita ovat energia, logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne, luonto ja hiilen sidonta, teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto sekä vesihuolto ja vesivarat. Tavoitteena on asettaa maakuntakaavaluonnos nähtäville alkuvuodesta 2026.

Voit tutustua voimassa oleviin maakuntakaavoihin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Uudenmaan liiton verkkosivustolla.