Espoo mukana kehittämässä työkalua, joka auttaa tunnistamaan luontoarvot kaupungissa
Miten lisätä vehreyttä kaupunkeihin ja varautua ilmastonmuutokseen? Alueellinen viherkerroin-työkalu auttaa näkemään, millaisia luontotyyppejä kaupungissa on ja mitä hyötyjä ne tuovat – esimerkiksi monimuotoisuutta, ilmastoviisautta ja viihtyisyyttä.
Espoon kaupunki osallistui vuoden 2025 lopussa päättyneeseen ARVO-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa luonnon arvo ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa. Samalla haluttiin edistää ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista.
– Kaupungit ovat eläviä ekosysteemejä eivätkä pelkästään rakennettuja ympäristöjä. Suuremmat luontoalueet kuten keskuspuisto ovat tärkeitä kokonaisuuksia. Mutta myös rakennetun ympäristön luonnolla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta, kertoo hankkeen erikoissuunnittelija Anna Pursiainen.
Rakennetun ympäristön luontotyypit auttavat huomaamaan kaupunkiluonnon arvon
Luonto tuottaa ihmiselle monia arvoja, kuten monimuotoisuutta, ilmastoviisautta ja hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa kaiken elollisen kirjoa. Se on välttämätön elämän perusedellytys maapallolla ja turvaa luonnon kyvyn tuottaa ilmaa, vettä ja ruokaa.
Ilmastoviisaudella tarkoitetaan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista edistäviä luonnon ominaisuuksia. Luonto toimii esimerkiksi hiilinieluna kasvihuonepäästöille. Pelkkä luonnossa oleilu ja liikkuminen lisäävät myös ihmisten hyvinvointia.
Kaupungissakin on monenlaista luontoa. Osana hanketta tunnistettiin ja määriteltiin 15 erilaista rakennetun ympäristön luontotyyppiä. Niitä ovat esimerkiksi pensaikot, avoimet puistot tai liikenneväylien varsien kasvillisuus.
– Jokainen rakennetun ympäristön luontotyyppi on ekologisilta ominaisuuksiltaan erilainen. Ne tuottavat erilaisia arvoja ja hyötyjä ympäristöönsä. Näitä arvoja ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuus, ilman viilennys ja hulevesien viivytys tai virkistysmahdollisuudet, Pursiainen selventää.
Hankkeessa oli mukana luonnon monimuotoisuuden tutkijoita ja alan johtavia ammattilaisia. Työ kaupunkiluonnon arvon tunnistamiksesi on Pursiaisen mukaan ollut merkittävä askel siihen suuntaan, että luonto voitaisiin huomioida paremmin kaupunkisuunnittelussa. Karttunut tieto ja osaaminen tukevat kaupunkisuunnittelijoiden työtä.
Alueellinen viherkerroin-työkalu auttaa huomioimaan kaupunkiluonnon suunnittelussa
Hankkeessa kehitettiin alueellista viherkerroin-työkalua, jota pilotoitiin Espoossa. Vastaavaa työkalua on kehitetty aikaisemmin Ruotsissa. Työkalun avulla on mahdollista tehdä laskelmia luonnon monimuotoisuuden määrästä ja laadusta.
Ensin työkalun käyttäjä tunnistaa, millaisia rakennetun ympäristön luontotyyppejä tutkittavalta alueelta löytyy. Tämän jälkeen voidaan laskea, millaisia hyötyjä alueen viherrakenne tuottaa. Viherrakenne tarkoittaa kaupunkien kasvullisia alueita kuten metsiä, puistoja, pihoja ja katuvihreää.
– Alueellisen viherkerroin-työkalun avulla saamme lähtötietoa kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen. Pystymme tutkimaan, millaisia luontotyyppejä alueella on ja mitä hyötyjä ne tuottavat. Voimme myös arvioida, millaisia luontotyyppejä alueelle tarvittaisiin, Pursiainen kertoo.
Pilotointi Espoossa toi oppeja erilaisten alueiden suunnitteluun
Alueellista viherkerrointa pilotoitiin Espoossa kolmella alueella. Pilottialueiden haluttiin olevan keskenään erilaisia. Vaskitsanmäki on pääosin metsäistä aluetta. Nupurinkallio on rakentunut väljästi, ilman asemakaavaa. Leppävaaran keskusta on tiiviisti rakennettu alue.
Pursiaisen mukaan alueellisen viherkertoimen avulla voisi esimerkiksi selvittää, mitä viherrakenteen osia kannattaa kehittää tai säilyttää, kun väljästi rakennettua aluetta aletaan kaavoittaa. Laskennat auttavat alueiden jatkosuunnittelua.
– Tiiviilläkin alueilla on muuttumisen mahdollisuuksia. Luontoarvoja voidaan lisätä hyvällä suunnittelulla. Esimerkiksi viherkattojen tai istutusten avulla voidaan tukea viherrakennetta. Pääasia olisi varmistaa, että alueella on mahdollisimman suuri luonnon monimuotoisuus, Pursiainen täsmentää.
Monimuotoista luontoa voi löytyä yllättävistä paikoista
Joskus alueellinen viherkerroin auttaa huomaamaan odottamattomia hyviä vaikutuksia, joita jokin luontotyyppi tarjoaa. Pursiainen kertoo esimerkin Leppävaaran keskustasta: alueelta puretun Metropolia-ammattikorkeakoulun paikalle on kehittynyt hyvä ruderaatti.
Ruderaatti on yksi rakennetun ympäristön luontotyyppi. Sillä tarkoitetaan ihmistoiminnan muokkaamalle maaperälle syntynyttä ruohovartista kasvillisuutta. Se kehittyy joutomaalle tai muulle ihmistoiminnan muokkaamalle maalle. Kasvusto kehittyy maaperän omasta siemenpankista sekä eläinten ja tuulen mukana alueelle kulkeutuneista siemenistä.
– Leppävaaran ruderaatti kukkii niityn lailla. Se on runsaslajinen ja tuo alueelle monimuotoisuushyötyjä. Tällaista ei välttämättä heti tulisi ajatelleeksi. Alueellisen viherkertoimen avulla voimme tunnistaa kaupunkiluonnon arvon yllättävissäkin paikoissa, joita me ihmiset emme usein tule arvostaneeksi, Pursiainen kertoo.
Hankkeen opit auttavat Luontoviisas Espoo -tiekartan toteuttamista
Pursiainen on innoissaan hankkeessa kerrytetyistä opeista. Ne tukevat Luontoviisas Espoo -tiekartan toteutumista. Espoon tavoitteena on turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta samaan aikaan, kun kaupunki kasvaa.
Espoossa halutaan varmistaa, että alueellinen viherkerroin-työkalu saadaan käyttöön ja auttamaan kaupunkisuunnittelijoiden työtä.
– Olemme kouluttaneet sekä asemakaavoituksen että yleiskaavoituksen työntekijöitä työkalun käytöstä. Kun kunnissa alkaa kertyä dataa rakennetun ympäristön luontotyypeistä, se hyödyttää luonnon monimuotoisuuden edistämistä valtakunnallisesti, Pursiainen iloitsee.
ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa
ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (10/2023-12/2025) vahvistetaan viherrakennetta ja tunnistetaan sen tuottamia arvoja tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi. Hanketta koordinoi Helsingin kaupunki. Hankekumppaneina toimivat Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki ja Green Building Council Finland. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
