Kaavoituskatsaus 2025

• Leppävaara: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Tapiola: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Espoon keskus ja Vanha-Espoo: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Kalajärvi ja Pohjois-Espoo: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Kauklahti: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Espoonlahti: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Matinkylä: vireillä olevat asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat kartalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Voit myös tutustua alueesi kaavoitukseen klikkaamalla alla olevan kartan kohteita.

(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Suunnitteilla on monipuolista asuinrakentamista kerrostaloista pientaloihin. Keskustoissa ja tehokkaiden joukkoliikenneyhteyksien varrella painottuu kerrostalorakentaminen ja muualla pientalorakentaminen. Asuinalueiden omaleimaisuutta vahvistetaan vaalimalla niiden ominaispiirteitä täydennyskaavoituksessa.

Espoo-tarinan mukaisesti rakentaminen painottuu hyvien liikenneyhteyksien, etenkin raiteiden varteen. Länsimetron, kaupunkiradan ja Raide-Jokerin asemien ympäristöön kaavoitetaan kaupunkimaisia alueita, jotka houkuttelevat yrityksiä ja tarjoavat monenlaisia työpaikkoja.

Merkittäviä asuntokohteita ovat Rantaradan varren keskustoja kehittävät kaavat Kerassa, Espoon keskuksessa ja Kauklahdessa sekä metron varrella Finnoon keskustan ja Kiviruukin alueella. 

Espoon elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä ovat monentyyppiset elinkeinokohteet: toimistotyöpaikat, kauppa tai erilaisten yritysten toimintaedellytykset. Elinkeinokaavoista merkittävimpiä ovat Keilaniemen työpaikkakaavat. 

Espoossa lähiluonto on kaikkien saavutettavissa. Tavoitteena on turvata ja lisätä vehreyttä myös kaupunkikeskustoissa. Virkistysalueiden merkitystä osana kaupunkirakennetta vahvistetaan. Espoon lukuisia arvokkaita kulttuuriympäristöjä turvataan asemakaavoituksen keinoin. 

Kestävän kehityksen teemat tulevat entistä näkyvämmin mukaan myös asemakaavoitukseen. Suunnittelun avulla edistämme ilmastoviisasta kaupunkia ja elämäntapaa. Lue lisää kaupunkisuunnittelun ilmastotyöstä.

Kestävät ja älykkäät kaupunkiratkaisut lisäävät arjen ja liikkumisen sujuvuutta. Kun parannamme joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, liikenne on sujuvaa ja päästöt vähenevät.

Kasvillisuuden ja erilaisten luontopohjaisten ratkaisujen merkitys kaupungeissa kasvaa, kun kaupungit tiivistyvät ja ilmastonmuutos etenee. Kaupunkivihreä auttaa ratkaisemaan monia rakennetun ympäristön haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, hulevesien hallintaan ja luontokatoon. Kaupunkivihreä myös lisää kaupunkilaisten hyvinvointia ja luo viihtyisää kaupunkitilaa. Espoo päätti marraskuussa 2024 asemakaavoituksessa käytettävän viherkerroin-työkalun käyttöönotosta ja tavoitetasoista. Työkalun avulla ohjataan, paljonko viherpinta-alaa rakennettavalla tontilla pitää olla, kuinka hulevesiä hallitaan ja miten luonnon monimuotoisuutta voi tukea pihaympäristöissä. Lue lisää viherkertoimesta.

Koko kaupungin kattava Espoon yleiskaava 2060 on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jolla ohjataan kaupunkirakenteen kehitystä ja yhteensovitetaan eri toimintoja. Koko kaupungin yleiskaava tähtää vuoteen 2060. Yleiskaava laaditaan yhteistyössä asukkaiden, sidosryhmien ja muiden osallisten kanssa.

Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2024, jolloin siitä annettiin lähes 1500 mielipidettä. Vuonna 2025 laaditaan luonnosta täydentäviä maankäytön tarkasteluita, selvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Tavoitteena on yleiskaavaehdotuksen asettaminen nähtäville vuonna 2026.

Lue lisää Espoon yleiskaavasta.

Saariston alueella tehdään Yleiskaava 2060:n yhteydessä osayleiskaavoitusta ja asemakaavoitusta palvelevia tarkasteluja. Näi­den pohjalta voidaan myöhemmin jatkaa alueella vireillä olevien Saaris­ton osayleiskaavan ja Stora Bodö–Lilla Bodö -osayleiskaavan laadintaa. Saariston osayleiskaavalla osoitetaan saariston loma-asutus ja muu maankäyttö. Stora Bodön-Lilla Bodön osayleiskaavassa tutkitaan loma-asutuksen maltillista lisäämistä saaren pohjoisosassa.

• Leppävaaran keskustan pohjoispuolen suunnittelu on jatkumassa 2024 käydyn ideakilpailun pohjalta.
• Keraa kehitetään uudeksi kaupunkimaiseksi paikalliskeskukseksi. Alueesta muodostuu kiertotalouden kansainvälinen esimerkkialue.
• Espoon keskuksen asemanseudulle on suunnitteilla täydennysrakentamista radan molemmin puolin. Asemanseudun kulkuyhteyksiä parannetaan.
• Kauklahdessa varaudutaan kaupunkiradan jatkamiseen.
• Tapiolan keskustan uudistaminen jatkuu.
• Keilaniemi vahvistuu työpaikka- ja yritysalueena ja aluetta tutkitaan monipuoliseen käyttöön. Ranta-alueiden ja rantaraitin virkistyskäyttöä kehitetään.
• Otaniemeä kehitetään monipuoliseksi kampuskaupunginosaksi, jossa yliopiston toiminnot, työpaikat, palvelut ja asuminen sekoittuvat.
• Suurpellon keskustan rakentumista edistetään kaavamuutoksilla. Alueen pohjoisosia kaavoitetaan kaavarungon pohjalta. Asemakaavoitus on käynnissä Kehä II:n molemmin puolin. 
• Länsimetron asemanseudut suunnitellaan monipuolisiksi keskustoiksi.
• Kiviruukin asemakaavoitus jatkuu osayleiskaavan pohjalta. Alueelle laaditaan kaavarunko.
• Pohjois-Espoossa keskitytään uusien paikalliskeskusten ja pientalovaltaisten alueiden kaavoitukseen.
• Pientalokaavoitusta edistetään pääosin Länsi- ja Pohjois-Espoossa.

(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Kaavavaranto tarkoittaa käyttämätöntä rakennusoikeutta, joka sisältyy voimassa oleviin asemakaavoihin. Espoossa on lainvoimaisissa asemakaavoissa 2,6 miljoonan kerrosneliömetrin verran käyttämätöntä rakennusoikeutta asumiselle. Tästä noin puolet on pientalovarantoa. Kaavavarannosta 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä on tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla. Tyhjien tai lähes tyhjien tonttien kaavavaranto vastaa laskennallisesti noin kuuden vuoden asuntotuotantotavoitetta. Kaikesta asumisen kaavavarannosta neljännes on kaupungin omistamalla maalla. Laskelmassa on käytetty kaavavarantotilannetta elokuussa 2024.

Pientalovarantoa on eri puolilla kaupunkia erityisesti muun muassa Gobbackan, Kalajärven, Kurttilan, Espoonkartanon ja Miilukorven alueilla. Pientalovarannon määrä on laskussa.

Kaupungin omistamien omakotitonttien hausta tiedotetaan tonttihaun verkkosivulla.

Varantoa kerrostalojen rakentamiseen on erityisesti Kerassa ja Länsimetron tuntumassa, missä kaupunkirakennetta on tiivistetty hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Kerrostalovarannon määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kaavoituksella varmistetaan riittävä ja monipuolinen kaavavaranto kasvavan kaupungin tarpeisiin. Lähivuosina merkittäviä asumisen kerrosalaa sisältäviä asemakaavoja on tulossa hyväksyttäväksi erityisesti ratavyöhykkeellä Keran aseman läheisyydessä sekä Tapiolan suuralueella.

Liikennesuunnittelun tavoitteena on eri kulkumuotojen ja käyttäjäryhmien tarpeiden tasapainoinen huomioiminen osana kaupungin kestävää kehitystä. Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelussa ohjaavina tavoitteina ovat liikenneturvallisuus, liikenteen sujuvuus ja toimivuus sekä liikenteen haittojen ehkäisy ja vähentäminen.

Kestävää liikkumista edistetään suunnitelmaratkaisuissa sekä käynnissä olevassa yleiskaavassa 2060:ssa että yksittäisissä asemakaavahankkeissa. Koko kaupungin kokoava yleiskaava mahdollistaa yhteisen näkemyksen muodostamisen liikenteen kehityksen tavoitteista sekä kehityksen ohjaamisen. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa joukkoliikenneverkon täydentyminen, kävelypainotteiset alueet kaupunkikeskuksissa sekä yhtenäiset ja sujuvat pyöräily-yhteydet. Pyöräilyn edistämisohjelman päivityksen valmistuminen vuoden 2025 aikana määrittää keskeiset toimenpiteet.

Kaupunkilogistiikka ja sen edellyttämä tilantarve on tärkeää tiivistyvässä kaupungissa. Vuoden 2025 aikana tavoitteena on muodostaa Espoon kaupunkilogistiikan kokonaiskuva, tuottaa näkemys kuljetusten ja jakeluliikenteen kehityksestä sekä vaikutuksista liikkumiseen ja katutilan käyttöön.
 

Kaupunkisuunnittelukeskus kerää tietoa liikenteestä ja liikkumisesta. Tiedon pohjalta voimme suunnitella kaupunkia siten, että liikkuminen on sujuvaa ja turvallista. 

• Jalankulkua ja pyöräilyä seurataan yhteensä noin 30 kiinteässä pisteessä, minkä lisäksi lasketaan muutamia kymmeniä muuttuvia pisteitä ja risteyksiä. 
• Joukkoliikenteen nousijamääriä seurataan ja kehitys raportoidaan. 
• Liityntäpysäköinnin osalta lasketaan pysäköintialueiden auto- ja pyöräpaikkojen käyttöaste keväällä ja syksyllä.  
• Autoliikenteen tietoja kerätään siirrettävin laskentalaittein ja tietojärjestelmistä yhteensä 150–200 pisteestä.
• Lisäksi risteyslaskentoja ja muita liikennetutkimuksia tehdään tietopyyntöjen perusteella.
• Kävelykeskustoissa suoritetaan jalankulkulaskentoja.

Julkaisemme vuosittain liikennekatsauksen. Voit tutustua liikennetietoon Tietoa liikenteestä -sivuillamme. Liikennetiedon jakamista kehitetään edelleen karttapalvelussamme ja verkkosivuillamme.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen asiantuntijat osallistuvat seudulliseen liikennejärjestelmän suunnittelutyöhön. MAL 2023 -suunnitelma on valmistunut ja sen pohjalta on solmittu sopimus valtion ja seudun kuntien kesken vuoden 2024 lopulla.

Keskeisiä teemoja vuodelle 2025 ovat seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun käynnistys ja uuden MAL-kauden valmistelu sekä yhteistyötarve maanteiden osalta valtiotoimijoiden kanssa muun muassa liittyen maanteiden hallinnollisen luokan määrittämiseen.

Espoon kaupunkirata rakennetaan nykyisen junaradan yhteyteen Leppävaarasta Kauklahteen. Tavoitteena on saada se valmiiksi vuoteen 2028 mennessä. Kaupunkisuunnittelukeskus on yhteistyössä Kirkkonummen kanssa jatkanut selvitystyötä Espoon ja Kirkkonummen lähijunaliikennettä palvelevan junavarikon sijainnin osalta. Suunnittelu jatkuu asema- ja yleiskaavoituksen yhteydessä vuonna 2025.

Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelma asetettiin uudelleen nähtäville Väyläviraston toimesta alkuvuonna 2024. Yleissuunnitelman hyväksymiskäsittelyn jälkeen Espoon kaupunki lausunee Länsirata-hankeyhtiön laadituttamasta ratasuunnitelmasta. 

Espoon ja Kauniaisten meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistui kesällä 2024.  Toimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä meluntorjunnan tehostamiseksi sekä pitkän aikavälin tavoitteet. Toimintasuunnitelmassa käsitellään pääasiassa pää- ja kokoojakatujen liikennettä. Näiden lisäksi osa toimenpiteistä liittyy maanteiden ja Helsinki–Vantaan lentoaseman lentoliikenteen meluntorjuntaan. Näistä vastaavat pääosin Väylävirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja Finavia Oyj. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan on myös sisällytetty toimenpiteitä tapahtumien ja työmaiden meluntorjuntaan liittyen. Toimintasuunnitelma perustuu vuonna 2022 tehtyyn meluselvitykseen.

Uudenmaan maakuntakaavat ohjaavat Espoon yleiskaavoitusta. Kun Espooseen laaditaan yleiskaavaa, tulee siinä huomioida kaikki voimassa olevat maakuntakaavat. Alueemme maakuntakaavoituksesta vastaa Uudenmaan liitto.

Uudenmaan liitto on käynnistänyt vihreän siirtymän vaihemaakuntakaavan laatimisen. Kaavassa on alustavasti suunniteltu käsiteltävän energian, teknisen huollon, elinkeinojen, liikkumisen, luonnon ja ympäristöjen voimavarat ja vetovoima sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen -teemoja. Tarkoituksena on päivittää Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaa uusilla teemoilla ja jättää muilta osin nykyinen kaava voimaan. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä kaavan vuonna 2027.

Voit tutustua voimassa oleviin maakuntakaavoihin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Uudenmaan liiton verkkosivustolla.