Kaavoituskatsaus 2024

Suunnitteilla on monipuolista asuinrakentamista kerrostaloista pientaloihin. Keskustoissa ja tehokkaiden joukkoliikenneyhteyksien varrella painottuu kerrostalorakentaminen ja muualla pientalorakentaminen. Asuinalueiden omaleimaisuutta vahvistetaan vaalimalla niiden ominaispiirteitä täydennyskaavoituksessa.

Espoo-tarinan mukaisesti rakentaminen painottuu hyvien liikenneyhteyksien, etenkin raiteiden varteen. Länsimetron, kaupunkiradan ja Raide-Jokerin asemien ympäristöön kaavoitetaan kaupunkimaisia alueita, jotka houkuttelevat palvelualan yrityksiä ja tarjoavat työpaikkoja.

Merkittäviä asuntokohteita ovat Rantaradan varren keskustoja kehittävät kaavat Kerassa ja Kauklahdessa sekä metron varrella Finnoon keskustan ja Kiviruukin alueella. 

Espoon elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä ovat monentyyppiset elinkeinokohteet: toimistotyöpaikat, kauppa tai erilaisten yritysten toimintaedellytykset. Elinkeinokaavoista merkittävimpiä ovat Keilaniemen työpaikkakaavat. 

Espoossa lähiluonto on kaikkien saavutettavissa. Tavoitteena on turvata ja lisätä vehreyttä myös kaupunkikeskustoissa. Virkistysalueiden merkitystä osana kaupunkirakennetta vahvistetaan. Espoon lukuisia arvokkaita kulttuuriympäristöjä turvataan asemakaavoituksen keinoin. 

Kestävän kehityksen teemat tulevat entistä näkyvämmin mukaan myös asemakaavoitukseen. Suunnittelun avulla edistämme ilmastoviisasta kaupunkia ja elämäntapaa.  Lue lisää kaupunkisuunnittelun ilmastotyöstä.

Kestävät ja älykkäät kaupunkiratkaisut lisäävät arjen ja liikkumisen sujuvuutta. Kun parannamme joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, liikenne on sujuvaa ja päästöt vähenevät. 

Koko kaupungin kattava Espoon yleiskaava 2060 on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jolla ohjataan kaupunkirakenteen kehitystä ja yhteensovitetaan eri toimintoja. Yleiskaava laaditaan yhteistyössä asukkaiden, sidosryhmien ja muiden osallisten kanssa.

Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet maaliskuussa 2023. Vuonna 2024 laaditaan yleiskaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville. Nähtävilläolon aikana yleiskaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteensä. Yleiskaavaluonnosta tarkistetaan mielipiteiden, lausuntojen, vaikutusten arviointien ja jatkotarkasteluiden perusteella yleiskaavaehdotukseksi.

Lue lisää Espoon yleiskaavasta.

Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasta 21.2.2024, jonka myötä kaava tuli lainvoimaiseksi. Kaava kuulutettiin voimaan 13.3.2024. Voimaantulon myötä alueen asemakaavoitus pääsee vauhtiin ja pientalojen kaavoitusta päästään edistämään.

Saariston alueella tehdään Yleiskaava 2060:n yhteydessä osayleiskaavoitusta ja asemakaavoitusta palvelevia mitoitustarkasteluja. Näi­den pohjalta voidaan myöhemmin jatkaa alueella vireillä olevien Saaris­ton osayleiskaavan ja Stora Bodö–Lilla Bodö -osayleiskaavan laadintaa. Saariston osayleiskaavalla osoitetaan saariston loma-asutus ja muu maankäyttö. Stora Bodön-Lilla Bodön osayleiskaavassa tutkitaan loma-asutuksen maltillista lisäämistä saaren pohjoisosassa. Tavoitteena on, että molemmat osayleiskaavat toimivat rakennuslupien myöntämisen pohjana.

• Leppävaaran keskustan kilpailu on ratkeamassa vuonna 2024. Visiota päivitetään aiempaa laajemmalla alueella.
• Keraa kehitetään uudeksi kaupunkimaiseksi paikalliskeskukseksi. Alueesta muodostuu kiertotalouden kansainvälinen esimerkkialue.
• Espoon keskuksen asemanseudulle on suunnitteilla täydennysrakentamista. Asemanseudun kulkuyhteyksiä parannetaan.
• Kauklahdessa varaudutaan kaupunkiradan jatkamiseen. Lasihytin aluetta radan eteläpuolella kehitetään monipuolisena keskusta-alueena. 
• Tapiolan keskustan uudistaminen jatkuu. Kulttuuriaukion kokonaisuuden asemakaavoitus etenee.
• Keilaniemen toimitilarakentamista täydentää uusi asuinrakentaminen. Ranta-alueiden ja rantaraitin virkistyskäyttöä kehitetään.
• Otaniemeä kehitetään monipuoliseksi kampuskaupunginosaksi, jossa yliopiston toiminnot, työpaikat, palvelut ja asuminen sekoittuvat.
• Suurpellon keskustan rakentumista edistetään kaavamuutoksilla. Pohjoisosia kaavoitetaan kaavarungon pohjalta. Asemakaavoitus on käynnissä Kehä II:n molemmin puolin. 
• Länsimetron asemanseudut suunnitellaan monipuolisiksi keskustoiksi.
• Kiviruukin asemakaavoitus jatkuu osayleiskaavan pohjalta. Alueelle laaditaan kaavarunko.
• Pientalokaavoitusta edistetään pääosin Länsi- ja Pohjois-Espoossa.

Kaavavaranto tarkoittaa käyttämätöntä rakennusoikeutta, joka sisältyy voimassa oleviin asemakaavoihin. Espoossa on lainvoimaisissa asemakaavoissa 2,6 miljoonan kerrosneliömetrin verran käyttämätöntä rakennusoikeutta asumiselle. Tästä noin puolet on pientalovarantoa. Kaavavarannosta 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä on tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla. Tyhjien tai lähes tyhjien tonttien kaavavaranto vastaa laskennallisesti noin kuuden vuoden asuntotuotantotavoitetta. Kaikesta asumisen kaavavarannosta neljännes on kaupungin omistamalla maalla. Laskelmassa on käytetty kaavavarantotilannetta elokuussa 2023.

Pientalovarantoa on eri puolilla kaupunkia erityisesti muun muassa Gobbackan, Kalajärven, Kurttilan, Espoonkartanon ja Miilukorven alueilla. Pientalovarannon määrä on laskussa.

Kaupungin omistamien omakotitonttien hausta tiedotetaan tonttihaun verkkosivulla.

Varantoa kerrostalojen rakentamiseen on erityisesti Kerassa ja Länsimetron tuntumassa, missä kaupunkirakennetta on tiivistetty hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Kerrostalovarannon määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kaavoituksella varmistetaan riittävä ja monipuolinen kaavavaranto kasvavan kaupungin tarpeisiin. Lähivuosina merkittäviä asumisen kerrosalaa sisältäviä asemakaavoja on tulossa hyväksyttäväksi erityisesti ratavyöhykkeellä Keran aseman läheisyydessä sekä Tapiolan suuralueella.

Liikennesuunnittelun tavoitteena on eri kulkumuotojen ja käyttäjäryhmien tarpeiden tasapainoinen huomioiminen osana kaupungin kestävää kehitystä. Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelussa ohjaavina tavoitteina ovat liikenneturvallisuus, liikenteen sujuvuus ja toimivuus sekä liikenteen haittojen ehkäisy ja vähentäminen.

Kestävää liikkumista edistetään suunnitelmaratkaisuissa. Näitä ovat muun muassa kävelypainotteiset alueet kaupunkikeskuksissa sekä yhtenäiset ja turvalliset pyöräily-yhteydet. Pyöräilyä sujuvoittavan yksisuuntaisen tavoiteverkon laatimista jatketaan. Joukkoliikenteen palvelutaso tulevaisuudessa varmistetaan riittävin tilavarauksin. Kaavahankkeissa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantavat muun muassa hyvin saavutettavat pysäkit ja asemat sekä hyvät vaihtopaikat.

Liikennesuunnittelun asiantuntijat osallistuvat kaupunkisuunnittelun kaavahankkeiden valmisteluun tiiviissä yhteistyössä yleis- ja asemakaavan asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi olemme mukana seudullisessa yhteistyössä.
 

Kaupunkisuunnittelukeskus kerää tietoa liikenteestä ja liikkumisesta. Tiedon pohjalta voimme suunnitella kaupunkia siten, että liikkuminen on sujuvaa ja turvallista. 

• Jalankulkua ja pyöräilyä seurataan yhteensä noin 30 kiinteässä pisteessä, minkä lisäksi lasketaan muutamia kymmeniä muuttuvia pisteitä ja risteyksiä. 
• Joukkoliikenteen nousijamääriä seurataan ja kehitys raportoidaan. 
• Liityntäpysäköinnin osalta lasketaan pysäköintialueiden auto- ja pyöräpaikkojen käyttöaste keväällä ja syksyllä.  
• Autoliikenteen tietoja kerätään siirrettävin laskentalaittein ja tietojärjestelmistä yhteensä 150–200 pisteestä.
• Lisäksi risteyslaskentoja ja muita liikennetutkimuksia tehdään tietopyyntöjen perusteella.
• Kävelykeskustoissa suoritetaan jalankulkulaskentoja.

Julkaisemme vuosittain liikennekatsauksen. Voit tutustua liikennetietoon Tietoa liikenteestä -sivuillamme. Liikennetiedon jakamista kehitetään edelleen karttapalvelussamme ja verkkosivuillamme.

Erilaiset jakelupalvelut yleistyvät. Huoltoajon rooli ja tarpeet nousevat esille entistä useammin kaavoituksessa. Muutos näkyy liikenteessä ja yleisten alueiden käytössä. Kaupunkilogistiikan moninaisten tarpeiden huomioiminen kaavoituksessa ja yleisten alueiden suunnittelussa on entistä tärkeämpää kaupungin tiivistyessä. On tarve muodostaa kokonaiskuva Espoon kaupunkilogistiikan nykytilanteesta, tulevaisuuden kehityksestä ja vaikutuksista liikkumiseen ja katutilan käyttöön. Samalla tarvitaan yleisiä periaatteita koko kaupungin alueella ja yhteisen näkemyksen muodostamista kaavamääräysten käytöstä. Yhdessä kaupunkitekniikan keskuksen kanssa tehtävässä selvityksessä pohditaan myös mahdollisia päästövähennystoimenpiteitä liittyen tavaralogistiikkaan.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen asiantuntijat osallistuvat seudulliseen liikennejärjestelmän suunnittelutyöhön. MAL 2023 -suunnitelma on valmistunut ja seuraavaksi se toimitetaan seudun kuntien hyväksyttäväksi. Suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimuksen päivitys valtion ja seudun kuntien kesken.

Espoon kaupunkirata rakennetaan nykyisen junaradan yhteyteen Leppävaarasta Kauklahteen vuosina 2022-2028. Valtio sitoutui MAL-sopimuksessa osallistumaan kaupunkiradan kustannuksiin sillä edellytyksellä, että kunnat osoittavat lähijunaliikenteen varikolle sopivan sijainnin. 

Kaupunkisuunnittelukeskus on selvittänyt varikolle sopivia sijainteja loppuvuonna 2021. Suunnittelu jatkuu yleiskaavatyön yhteydessä.

Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelma asetettiin uudelleen nähtäville Väyläviraston toimesta alkuvuonna 2024. Yleissuunnitelman hyväksymiskäsittelyn jälkeen Espoon kaupunki lausunee Länsirata-hankeyhtiön laadituttamasta ratasuunnitelmasta. 

Kesällä 2024 on tarkoitus valmistua meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Espoon ja Kauniaisten meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa käsitellään pääasiassa pää ja kokoojakatujen liikennettä. Näiden lisäksi osa toimenpiteistä liittyy maanteiden meluntorjuntaan, josta vastaavat pääosin Väylävirasto ja Uudenmaan ELY keskus Lisäksi osa toimenpiteistä koskee Helsinki–Vantaan lentoaseman lentoliikenteen meluntorjuntaa, josta vastaa pääasiassa Finavia Oyj. Toimintasuunnitelma perustuu vuonna 2022 tehtyyn meluselvitykseen.
 

Uudenmaan maakuntakaavat ohjaavat Espoon yleiskaavoitusta. Kun Espooseen laaditaan yleiskaavaa, tulee siinä huomioida kaikki voimassa olevat maakuntakaavat. Alueemme maakuntakaavoituksesta vastaa Uudenmaan liitto.

Uusimaa-kaava 2050 on nimi kaavakokonaisuudelle, joka sisältää Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavat. Espoon kaavoitusta ohjaa Helsingin seudun vaihemaakuntakaava. Kaavakokonaisuus sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 13.3.2023 eikä Espoon alueelle tullut oikeuskäsittelyssä muutoksia.

Maakuntaliitossa on todettu tarpeita täydentää Uusimaa-kaava 2050:n kaavakokonaisuutta. Päivitystyö käynnistynee vuonna 2024.

Voit tutustua voimassa oleviin maakuntakaavoihin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Uudenmaan liiton verkkosivustolla.