Tunnetko jo Vanhusneuvoston? Lakisääteinen vaikuttajaryhmä tukee kaupungin päätöksentekoa ja ikäihmisten osallisuutta
Vanhusneuvosto tarjoaa jäsenilleen virallisen alustan viedä espoolaisten ikääntyneiden asioita eteenpäin. Kaupunkia neuvosto auttaa toimimaan kaupunkilaisten parhaaksi.
Verkostoja ja vipuvartta vaikuttamiseen
Tuntuuko sinusta joskus, ettet löydä työkaluja edistää tavoitteitasi? Jäätkö joskus harmittelemaan, kun et koe tehneesi kaikkeasi toivomasi eteen? No, Vanhusneuvoston jäsenistä ei tunnu siltä.
”Vanhusneuvostossa toimiminen antaa mahdollisuuden kertoa mielipiteensä isoissa pöydissä. Antaa tunteen, että ainakin olen yrittänyt”, kertoo Vanhusneuvostossa Eläkeläiset ry:tä edustava Heikki Lenkkeri.
”Vanhusneuvostossa saan tuotua oman ryhmäni ääntä esiin”, kertoo Susanna Lehtovaara Ikääntyvien vieraskielisten Jade yhteisö ry:stä.
”Neuvostossa pystyn olemaan mukana luomassa ratkaisuja”, kiteyttää Kokoomuksen edustaja Seppo Peltonen.
Vanhusneuvosto on Espoon ikääntyneen väestön virallinen ääni kaupungin päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Sen tehtävänä on valvoa ikääntyneiden etua niissä asioissa, jotka ikääntyneiden elämää koskettavat. Vanhusneuvostolta pyydetään lausuntoja esimerkiksi järjestöavustusten periaatteisiin sekä erilaisiin toimintasuunnitelmiin.
Virallisten lausuntojen ja aloitteiden lisäksi Vanhusneuvoston jäsenet kokevat neuvoston jäsenyyden antavan runsaasti myös muita, epäsuorempia vaikuttamisen paikkoja. Neuvostossa toimiminen avaa verkostoja niin toisten eläkeläisjärjestöjen kuin kaupungin työntekijöiden suuntaan. On helpompaa sisäistää tulevia muutoksia, kun niistä voi kysyä toiselta ihmiseltä, eikä tarvitse nojata vain erilaisten dokumenttien lukemiseen.
Onnistumisia vuosien varrelta riittää
Neuvoston määrätietoinen vaikuttamistyö onkin johtanut vuosien varrella yhteen jos toiseenkin tärkeään voittoon vanhusten puolesta. Virallista päätösvaltaa tai veto-oikeutta Vanhusneuvostolla ei ole, mutta hiotut argumentit ja oikeissa paikoissa asioiden esille tuominen tuottavat kerta toisensa jälkeen tulosta.
Neuvoston puheenjohtaja Olli Männikkö Kansalliset seniorit ry:stä nostaa neuvoston historian kenties hienoimmaksi saavutukseksi Sporttirannekkeen. Sporttirannekkeella yli 68-vuotias voi käydä Espoon uimahalleissa, kuntosaleilla, ohjatuilla liikuntakursseilla sekä Espoon saaristoliikenteen veneillä maksutta. Myös ystävän saa ottaa huojennettuun hintaan seuraksi.
Sote-palveluiden siirtyminen kaupungeilta hyvinvointialueille toi mukanaan monia vanhuksia koskevia muutoksia, joiden tuoksinassa Vanhusneuvosto on pitänyt ikääntyneiden puolia. Keskustan Erja Tikka nostaa esiin esimerkiksi Vanhusneuvoston roolin eläkeläisjärjestöille myönnettävien avustusten jatkumisessa. Eläkeläisjärjestöt olivat jäädä avustusmuutoksissa täysin katveeseen, mutta pitkälti Vanhusneuvoston vaikuttamistyön ansiosta ovat espoolaiset eläkeläisjärjestöt nykyään turvassa Espoon Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen järjestöavustusten piirissä.
Toinen hyvinvointialueuudistuksen tuiskeissa uhattu toimintaedellytys olivat järjestöjen kokoontumistilat. Tätä asiaa Vanhusneuvosto ajaa edelleen aktiivisesti, ja kannanottojen ansiosta Espoossa onkin parhaillaan käynnissä laaja tilakartoitus ja tilojen luovutusperiaatteiden päivitystyö. Tuoreena esimerkkinä ja pidemmän tähtäimen ratkaisuja odotellessa Vanhusneuvosto on jo saanut neuvoteltua esimerkiksi Espoon Valtuustotalon kahvion avaamisesta niiden eläkeläisjärjestöjen käyttöön, joiden vanhat tilat sulkeutuivat Espoon keskuksen palvelukeskuksesta remontin vuoksi.
Tärkeä tuki myös viranhaltijoille
Edellä mainittuja saavutuksia yhtään väheksymättä täytyy muistaa, että eihän se toisaalta mikään ihme ole, että asioihin kantaa ottamalla saa asioihin vaikutettua. Kaupunki on asukkaitaan ja yhteisöjään varten, ja on meille itse asiassa todella arvokasta, että päätöksenteon tueksi on käytettävissä näin aktiivinen ja järjestäytynyt joukko ihmisiä. Kaupungin asiantuntijalle on monesti ennemminkin helpotus, että on taho, keneltä saa tulla kysymään neuvoa ja huomioita asioiden valmisteluvaiheessa.
Vanhusneuvostossa istuukin poliittisten puolueiden ja espoolaisten eläkeläisjärjestöjen edustajien lisäksi myös jäseniä kaikilta Espoon toimialoilta. Kokoukset ovat heillekin paikka esittää kysymyksiä ja pohtia ääneen. Tätä vuoropuhelussa syntynyttä uutta ymmärrystä pystyy hyödyntämään työssään mitä moninaisimmilla tavoilla. Esimerkiksi vakituisesti ryhmään kuuluva esteettömyysasiantuntija saa tärkeää tietoa esteettömyydestä kaupunkiympäristössä iäkkäiden espoolaisten kannalta. Vakituisten jäsenien lisäksi henkilöstö pääsee mukaan kokouksiin aina silloin, kun sinne halutaan tuoda joku oma asia käsiteltäväksi.
”Vanhusneuvoston kommentit ovat usein hyödyllisiä paitsi ikääntyneitä itseään koskeviin asioihin, myös moniin muihin. Iän tuoman kokemuksen ansiosta he osaavat ajatella asioita sellaisella pitkän tähtäimen näkökulmalla, johon ei monen muun mieli taivukaan”, pohtii Vanhusneuvoston yhteyshenkilönä kaupungilla toimiva Maria Tiilikkala.
”Se tuo parhaimmillaan ihan uusia oivalluksia ja on siksi korvaamattoman arvokasta.”
Seppo Peltosen muistoa lämpimästi kunnioittaen.