Espoo laittaa eloperäiset jätteet kiertämään

  • Ympäristö
  • Yrittäjyys
Julkaistu: 23.5.2022 11.27Päivitetty: 31.5.2022 6.21
Peltoa ja kaukana taustalla ratsastaja
Kuva: Jussi Helimäki

Espoossa on runsaasti hyödyntämiskelpoisia biomassoja, joilla voi korvata tuontiöljyä ja maakaasua Venäjältä. Kehittämispäällikkö Tiia Tuuri kokoaa Espooseen alan ekosysteemiä, joka tuottaa vähäpäästöisiä polttoaineita ja saa arvokkaat ravinteet kiertämään.

Farmari-Golfinsa Espoon Vermon pihaan kurvannut Juhani Piekkala kytkee kaasupistoolin tottuneesti ja valitsee napista biokaasuvaihtoehdon. Pian kaasutankki on jälleen täynnä. 16 kilon tankillinen biokaasua kevensi lompakkoa vain reilulla 30 eurolla.

Lähiseudulla syntyvistä biojätteistä ja vedenpuhdistamon lietteestä jalostettava biokaasu on todellista lähipolttoainetta. Kun autonvaihto tuli Juhani Piekkalalle vuonna 2019 ajankohtaiseksi, oli kaasuauto kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan pyrkivälle perheelle luonteva valinta. Autoon on alusta alkaen tankattu vain kotimaista biokaasua.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt monet autoilijat miettimään, miten korvata venäläisperäiset fossiiliset polttoaineet. Biokaasu on kustannustehokas vaihtoehto ekoautoilijalle. Uudet sähköautot ovat hintavia, kaasuautojen hinnat taas vastaavat bensiinikäyttöisiä. Vanhan bensiinikäyttöisen auton voi myös konvertoida kaasukäyttöiseksi. 

Juhani Piekkalan täysi tankillinen biokaasua maksoi Vermon tankkausasemalla 31 euroa. ”Autokanta ei sähköisty kädenkäänteessä. Kaasuauto on kustannustehokas ratkaisu ekoautoiluun.” Espoossa biokaasua voi tankata myös Suomenojalla ja Lommilassa. Kuva: Petja Partanen

Biokaasun kysyntä onkin nopeassa kasvussa. Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Tiia Tuurin tehtävänä on tehostaa kaupungin eloperäisten massojen kierrätystä.

Pääkaupunkiseudulla kotitalouksien biojätteet ja vedenpuhdistamoiden lietteet kiertävät kunnallisesta jätehuollosta vastaavan HSY:n toimesta jo varsin hyvin. Biokaasun saatavuuden turvaamisessa on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Tiia Tuuri esittelee Espoon kaupungin tuoretta biomassakartoitusta. Se paljastaa, että vehreässä Espoossa on hyödyntämiskelpoisia biomassoja käyttämättä vielä toinen mokoma, järviruo’osta aina hevosenlantaan ja yritysten eloperäisiin jätteisiin.

– Haluamme laajentaa biomassojen käyttöä. Energiakäytön lisäksi myös ravinteet pitäisi saada hyötykäyttöön. Fossiilisten lannoitteiden saatavuus on sodan takia heikentynyt, Tiia Tuuri toteaa.

Tuurin työlistalla on myös lähes päästöttömän polttoaineen menekin edistäminen. Liikenne aiheuttaa kolmanneksen Espoon päästöistä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä kannattaa liikenteen sähköistymisen rinnalla hyödyntää myös biokaasua, kannustaa Tuuri.

– Liikennekäytössä biokaasun jalostusarvo on kaikkein korkein. Ja kun kysyntää on, tulee myös biomassojen kierrätyksestä taloudellisesti kannattavaa, Tuuri pohtii.

Biokaasun menekkiä – ja samalla biomassojen kierrätysintoa – on viimeisten kuukausien aikana parantanut fossiilisten polttoaineiden roima hinnannousu.

Ekopolttoaine on myös halvin

Juhani Piekkala kertoo, että täydellä kaasutankilla ajaa noin nelisensataa kilometriä. Bensiiniautoilijana polttoainekulut olisivat helposti kaksinkertaiset. Ennen ekopolttoaineella ajo merkitsi taloudellista uhrausta, mutta viime syksystä alkaen biokaasu on ollut tankkausasemilla fossiilista maakaasua halvempaa.

Erityisesti raskaan kuorma-autokaluston sähköistäminen on teknisesti haastavaa. Siellä biokaasu onkin tällä hetkellä käyttövoimien ykkösvaihtoehto. Espoon kaupungin tuore elinkaarilaskelma kertoo, että biokaasu on nyt taloudellisesti kannattavin polttoaine kaupungille hankittavaan raskaaseen kalustoon.

Kaasu-Golfinsa Vermossa tankannut Juhani Piekkala paljastuu juttutuokion aikana todelliseksi biokaasuasiantuntijaksi. Kaasuauton hankinnan myötä hän kiinnostui alasta, ja työskentelee tätä nykyä Työtehoseuran asiantuntijana edistämässä uusiutuvan energian käyttöä. Parhaillaan työpöydällä on muun muassa uuden biokaasulaitoksen kannattavuusselvitys Vihdin seudulle.

Hyödyntäminen alkuvaiheessa

Myös biokaasun hinta on viime kuukausina ollut noususuunnassa. Piekkalan mielestä se on hyvä asia, sillä se kannustaa lisäämään tuotantoa. Gasumilla on Suomessa ja Ruotsissa 17 biokaasulaitosta, ja pienempiä tuottajia toimii ympäri maan.

– Mutta ihan alkuvaiheessa vielä ollaan, Piekkala arvioi.

Markkinoilla on kuitenkin vipinää esimerkiksi maitotilojen lehmänlannan hyödyntämiseksi energiantuotannossa. ST1 aloitti vasta yhteistyön Valion kanssa, SEO taas Arlan kanssa.

– Nyt biokaasulla ja kierrätyslannoitteilla voi tehdä bisnestä, Juhani Piekkala toteaa.

Espoon biomassakartoitus listasi monia uusia käyttökohteita tällä hetkellä hyödyntämättömille biomassoille.

”Espoon kaupungilla on suuri rooli potentiaalin hyödyntämisessä. Se vaatii yhteistyötä kaupungin sisällä, muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä yksityisten toimijoiden kanssa”, todetaan biomassakartoituksen yhteenvedossa.

Espoossa on yli 30 maatilaa. Niiden ympärille voisi rakentaa esimerkiksi energia- ja ravinneomavaraista elintarviketuotantoa. Myös kaupungin oma puutarha Vantinpuistossa voisi olla potentiaalinen kohde pienelle biokaasulaitokselle, kertoo Tiia Tuuri.Kuva: Marko Oikarinen

Tiia Tuurin työ biomassojen kierrätyksen edistämiseksi onkin ajankohtaisempaa kuin koskaan.

Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen parantaa huoltovarmuutta ja tuo uusia työpaikkoja.  Kun eloperäinen jäte jalostetaan biokaasuksi ja ravinteet kierrätetään uusiolannoitteiksi, vähenee samalla merenrantakaupungin ravinnekuorma Itämereen. 

– Biokierron lisääminen on myös Itämeren suojelua, Tiia Tuuri muistuttaa.

Mitkä ovat Juhani Piekkalan vinkit Espoon biomassojen kierron tehostamiseksi?

Piekkala kannustaa ottamaan hyödyntämättömät raaka-ainevarat käyttöön, mutta nykyistäkin biomassan kierrätystä on varaa tehostaa. Nyt esimerkiksi biokaasua jalostetaan teollisuuden energianlähteeksi, mutta arvokkaampaa se olisi liikenteessä.

– Espoossa biokaasutuotantoa on aika paljon, mutta liikennepolttoaineeksi siitä päätyy melko vähän.

Myös kaikki kaupunkilaiset voivat kantaa kortensa kekoon kierrätyksen tehostamiseksi.

– Pääkaupunkiseudun asukkaiden biojätteestä yli 60 prosenttia päätyy edelleen sekajätteen joukkoon, Piekkala harmittelee.

Märkä biojäte sekajätteen seassa heikentää jätevoimaloiden energiatehokkuutta, ja ravinteetkin jäävät hyödyntämättä.

 

Lisätietoja:

Espoossa tehtiin ensimmäinen kaupungin laajuinen biomassakartoitus 

Raskas kalusto liikkuu puhtaimmin kotimaisella biokaasulla 

 

Artikkelin mahdollistaa RAKKE-projekti. Espoon kaupungin Ratkaisupolku kestävän kasvun ekosysteemeihin (RAKKE) -projekti on rahoitettu Uudenmaan kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (UKKE) -rahoituksesta.

Tiia Tuuri

Kehittämispäällikkö, ekosysteemit040 636 9757

Reetta Jänis

Kehittämispäällikkö040 551 9484
  • Ilmasto
  • Kestävä kehitys
  • Yrittäjyys
  • Innovaatiotyö