Kaupunkiaktivismi kannattaa – Matinfestiä juhlittiin taas suuremmin, kuin koskaan
Matinfest osoittaa, että kaupunginosajuhlan järjestäminen ei vaadi supervoimia. Toisaalta se voi tuottaa yllättävän kauaskantoista hyvää.
Kaupunginosafestivaalit kokoavat naapurustoja
Matinfest on yksi Espoon lukuisista kaupunginosafestivaaleista. Jokaisella naapurustolla lienee omansa, ellei useampikin vuodessa: Matinkylässä juhlitaan keväisin lisäksi Matinraitin kyläkarnevaaleja. Laajalahdessa vietetään Laajalahtipäiviä, Leppävaarassa Raittikarnevaaleja, Tuomarilassa kyläpäiviä, Nupurinjärvellä rantajuhlaa, Olarissa Lystejä ja niin edelleen.
Lähes jokainen meistä on joskus vieraillut kaupunginosajuhlassa. Erilaisten kaupunkitapahtumien joukossa ne ovat yksi helpoimmista, kaikkein lähimmäksi tulevista tapahtumista. Kaupunginosajuhlat tuovat juhlan tuntua arkisille kotikulmille ja tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua naapureihin. Ne voivat olla mitä vaan, mitä asukkaat itse haluavat. Ja kuule – siksi ne ovat myös yksi palkitsevimmista tapahtumista järjestää!
Matinfestin historia on pitkä ja vaiheikas. Tänä vuonna konseptin uudistaminen palkitsi osallistujat taas salillisella entistä sydämellisempää tunnelmaa. Matinfest järjestettiin lauantaina 19.9.2026 Matinkylän lukiolla, ja sen ohjelma nojasi nyt vielä aiempaa enemmän paikallisten toimijoiden osallistamiseen ja Matinkylän moninaisten ryhmien ja kulttuurien esittelyyn. Tapahtuman pääjärjestäjinä toimivat Matinkylä-Seura ja Olarin seurakunta.
Takana tavallisia ihmisiä
Matinfestin järjestäjistä löytyy pitkän linjan järjestöaktivisteja, jollaiseksi kuka tahansa meistä voi kasvaa. Vaikka tunnelma on tapahtumapäivänä innostuneen jännittynyt, puhuvat he tapahtumien järjestämisestä kuin se olisi maailman luonnollisin asia.
”Minulle on kunnia-asia, että järjestän matinkyläläisille yhteisiä kokoontumisia. Eihän elämässä muuten ole järkeä. Haluan tehdä elämästä kaikille hyvää ja kaunista”, toteaa yksi tämän vuoden tapahtuman pääjärjestäjistä, Matinkylä-Seuran pitkäaikainen aktiivi ja nykyinen puheenjohtaja Marja Koskenalho.
”Minusta kaupunki on parhaimmillaan silloin, kun se tehdään yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. Siksi haluan omalta osaltani olla kokoamassa näitä ryhmiä”, kertoo jo ensimmäisessä Matinfestissä vaikuttanut kaupunkiaktivismin moniottelija Sirkka Ruikkala.
Koskenalhon ja Ruikkalan ansioluettelot kaupunkitapahtumien parissa ovat nykyisin poikkeuksellisen kunnioitettavat, mutta jostain sekin kaikki on alkanut. Ja yksinhän eivät hekään pärjää.
Matinfest sai alkunsa, kun Asukastalo Kylämajan (nykyinen Naapuruustalo Matinkylä) ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Kipinöitä! -hankkeen visiot yhteisestä ihmisiä ja alueen toimijoita yhteen tuovasta kaupunkitapahtumasta kohtasivat. Me silloiset työntekijät lähettelimme silloin ympäriinsä sähköposteja ja kutsuimme muita paikallisia mukaan. Ensimmäiseen kokoukseen tuli sitten yhteensä 10 henkilöä – ei paljon. Mutta kun sitä seuraavaan tuli 20, ja sitä seuraavaan 30, ei meitä enää huolettanut”, Ruikkala muistelee.
”Kyllä tänä keväänä taas jännitti, että lähteekö kukaan tapahtuman järjestämiseen mukaan. Mutta se huoli on useimmiten turha. Vapaaehtoisia ja muuta apua saa aina, kun pyytää. Jonkun pitää vain uskaltaa tehdä aloite, ja pyytää”, selittää Koskenalho.
Välittäminen voi levitä yllättävän laajalle
Matinfestin historian tiivistäminen on vaikeaa, sillä sen versoja löytyy vaikka ja mistä. Vaikuttaa siltä, ettei ainakaan tämän kaupunginosafestivaalin erottaminen muusta Espoon kehityksestä ja yhteisöllisyydestä ole mahdollista.
Ensimmäinen Matinfest vuonna 2014 pohjautui ajatukseen somistaa silloista Matinkylän ostaria. Tunkkaista ja vähän pelottavaakin rakennusta haluttiin siivota ja koristaa yhdessä katutaiteilijoiden kanssa. Urakan päätteeksi olisi luvassa juhlat. Järjestöaktivistien, taiteilijoiden ja kaupungin yhteistyö graffitien parissa päätyi synnyttämään ihan uuden aloitevyyhdin, joka on sittemmin johtanut esimerkiksi Matinkylän taidetunneleihin sekä laillisten graffitiseinien avaamiseen ympäri Espoota.
”Kannattaa aina lähteä tekemään omaa pientäkin ideaa, sillä se voi johtaa vuosien aikana vaikka mihin sinua itseäsi suurempaan”, kannustaa Ruikkala.
Se, että Matinfest järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Matinkylän lukiolla, kertoo myös laajemmasta liikehdinnästä kaupunkikehityksen kulisseissa. Kaupunki tahtoo tukea kaupunkilaisten aktiivista toimintaa entistä konkreettisemmin, ja siksi kaupungin tilojen saamista kansalaisyhteiskunnan käyttöön on viime vuosina pyritty lisäämään. Matinkylän lukion tarjoaminen Matinfestin tapahtumapaikaksi oli nyt yksi ensimmäisiä tilanteita, jossa uusi tilalinjauksemme pääsi toivotusti keventämään tapahtumajärjestäjän taakkaa.
”Lukion tiloissa toimiminen mahdollisti meille oman rauhan ja mahdollisuuden järjestää tapahtuma täysin itsemme näköiseksi. Näin lämmin tapahtuma ei olisi ollut mahdollinen ilman kaupungin uudistusta”, kiittää toinen tämän vuoden tapahtuman pääjärjestäjistä, Johanna Harjunkoski Olarin seurakunnalta.
Mikä idea sinun olisi korkea aika toteuttaa?
