Espoon kaupungille kunniamaininta Vuoden maisema-arkkitehtuuriteosta
Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK ry myönsi kunniamaininnan Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselle ja ympäristö- ja rakennusvalvontakeskukselle Vuoden maisema-arkkitehtuuriteosta. Vuoden maisema-arkkitehtuuriteko myönnettiin Jyväskylän kaupungille Tourujoen kunnostamisesta. Palkinnon saajat julkistettiin 2.10.2026 MARK 80 -juhlavuoden kunniaksi järjestetyssä Maisema-arkkitehtuuripäivässä.
Kunniamaininta myönnettiin Espoossa tehdystä pitkäjänteisestä työstä kehittää kotipihoja tukemaan luonnon monimuotoisuutta. Espoo on tuonut viherkerrointyökaluun erillisen luontolaskurin, minkä lisäksi se on julkaissut ja jakanut tietoa niin isännöitsijöille, rakennuttajille kuin tavallisille asukkaillekin siitä, miten omilla toimilla voidaan vaikuttaa pihojen vehreyteen ja luonnonläheisyyteen. Espoon työ osoittaa, että yksityisten tonttien pienilläkin valinnoilla on yhteisvaikutuksena suuri merkitys ekologisen verkoston toimivuudelle ja että ohjauksen, mittareiden ja esimerkkien yhdistelmä on tehokas keino muuttaa käytäntöjä.
Parhaimmillaan kotipihat voivatkin olla tärkeä osa monimuotoista kaupunkiluontoa tukiessaan samalla asukkaiden hyvinvointia kaupungin vehreinä keitaina. Kunniamaininta korostaa hankkeen skaalautuvuutta: malli on sovellettavissa muissa kunnissa ja kannustaa katsomaan kaupunkia kokonaisuutena luontokadon pysäyttämiseksi.
Vuoden maisema-arkkitehtuuriteko on vuosittain jaettu tunnustuspalkinto, jonka avulla halutaan korostaa suomalaista maisema-arkkitehtuuria tai sen näkyvyyttä ja arvostusta edistäneitä tekoja. Palkinnon jakamisen tarkoitus on edistää maisema-arkkitehtuuria ja sen arvostusta Suomessa ja suomalaisen maisema-arkkitehtuurin menestystä maailmalla.
Luonnon monimuotoisuuden eteen tehdään töitä Espoossa
Vuonna 2024 Espoo otti käyttöön viherkerrointyökalun, jossa ensimmäisenä Suomessa oli mukana erillinen luontolaskuri. Aiemmin käytössä olleissa viherkerrointyökaluissa luonnon monimuotoisuus oli huomioitu lähinnä niin kutsutuissa bonuselementeissä, joiden soveltaminen on ollut vapaaehtoista.
- Espoossa nähtiin, että luonto pihoilla on kuitenkin enemmän kuin pelkkä bonus. Luontolaskurilla voidaan ohjata kaupunkivihreää sellaiseen suuntaan, joka tukee lajistoa ja niiden elinympäristöjen säilymistä. Luontolaskuri toimii myös suunnitteluvalintoja ohjaavana muistilistana luonnon monimuotoisuutta pihoilla tukevista toimista, kertoo kaupunkisuunnittelukeskuksen maisema-arkkitehti Aino Leskinen.
Espoossa on herännyt myös huoli vallinneesta rakentamistavasta, jossa lähes poikkeuksetta oleva puusto on kaadettu tontilta ennen rakennustöiden aloitusta. Vuonna 2025 Espoossa julkaistiin rakentajille, isännöitsijöille ja asukkaille suunnattu "Puu paikallaan" -esite ja -sivusto. Tavoitteena on nostaa esiin, miten kukin taho voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että pihat säilyvät luonnonläheisinä ja vehreinä myös tulevaisuudessa.
Yli 50 pihaa osallistui kesällä 2026 järjestettyyn pihakisaan
Jatkona näille toimille vuonna 2026 järjestettiin Espoon luontoviisaat pihat -kisa. Kisan tavoitteena oli kerätä tietoa ja esimerkkejä siitä, miten kotipihoilla edistetään luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kaupunkisuunnittelukeskuksen maisema-arkkitehti Essi Ehrnrooth toteaa kilpailun tulosten osoittavan, että kotipihoilla on valtava osin hyödyntämätön potentiaali osana kaupunkiluontoa.
Isolla pientalotontilla tila ja pihan hallintamuoto antavat paremmat mahdollisuudet kehittää pihaa luontoviisaaseen suuntaan ja tehdä monimuotoisuuden puolesta oikeita valintoja niin pihan hoidossa kuin suunnitteluratkaisuissa. Pienellä pihalla valinnat luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi vaativat enemmän työtä, suunnitelmallisuutta ja kekseliäisyyttä. Kerrostalopihalla tehdyt luontoviisaat ratkaisut usein näkyvät ja hyödyttävät useampia. Oikeita määrätietoisia valintoja tekemällä myös pienellä pihalla ja taloyhtiön yhteispihalla voidaan tukea luonnon monimuotoisuutta ja yltää monin kerroin nykypäivän viherkerrointavoitteita korkeampaan viherpinta-alaan ja monimuotoisuusarvoihin.
Yksittäinen piha voi tuntua pieneltä yksiköltä kaupunkirakenteessa. Pihat muodostavat kuitenkin valtavan verkoston ja viherpotentiaalin kaupunkirakenteessa, jota voi monimuotoisuuden alustana kehittää loputtomasti. Leskisen ja Ehrnroothin mukaan esimerkkipihojen analyysityö luo pohjaa hyvälle suunnittelulle asemakaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen tasolla. Se ohjaa myös koko kaupungin tasolla rakentuneiden tonttien ja korttelien omistajia kehittämään pihojaan luontoviisaammiksi.
Espoon luontoviisaat pihat -verkkosivulta löydät kattavasti tietoa kisasta ja voittajista.