Näin henkilöstön idea muutti espoolaisen päiväkodin arkea
Espoon varhaiskasvatuksessa henkilöstön ideat saavat tilaa ja tukea kehittyä käytännön teoiksi. Nöykkiönniityn päiväkoti näyttää, miten yksi kehittämisidea voi innostaa koko työyhteisöä ja näkyä lasten arjessa.
Nöykkiönniityn päiväkodin pihalta pääsee muutamassa minuutissa metsään. Varhaiskasvatuksen opettajalle Johanna Stafille metsä on paljon enemmän kuin retkikohde. Se on oppimisympäristö, jossa lapset pääsevät tutkimaan, ihmettelemään ja oivaltamaan.
Luonto on ollut tärkeä osa Stafin työtä jo pitkään. Työn ohessa suoritetut opettajaopinnot syvensivät kiinnostusta entisestään. Hän teki lopputyönsä metsästä oppimisympäristönä ja päätyi myöhemmin myös ekotukihenkilökoulutukseen esihenkilönsä kannustamana. Sen myötä työyhteisössä syntyi ajatus, joka on innostanut henkilökuntaa yhdessä muuttamaan päiväkodin toimintaa.
”Luonnossa lapset oppivat valtavasti. He huomaavat asioita, joita me aikuiset emme välttämättä edes näe. Kun samoihin paikkoihin palataan eri vuodenaikoina, he seuraavat luonnon muutoksia ja tekevät omia havaintojaan ympäristöstä”, Staf kertoo.
Nyt Nöykkiönniityn päiväkodissa rakennetaan määrätietoisesti toimintaa kohti Vihreä lippu -ympäristöohjelmaa. Työ näkyy monin tavoin päiväkodin arjessa. Päiväkodin pihalta löytyy viljelylaatikoita, joissa kasvatetaan muun muassa herneitä ja porkkanoita. Metsäretkiä tehdään säännöllisesti, ja kestävän elämäntavan teemoja käsitellään leikkien, keskustelujen ja yhteisten projektien kautta.
”Tärkeintä on ollut saada lapset mukaan. Emme halua, että ympäristöasiat ovat vain aikuisten puhetta. Lapset osallistuvat itse lajitteluun, viljelyyn ja luonnon tutkimiseen. Samalla he oppivat ymmärtämään, miksi näillä asioilla on merkitystä.”
Stafin mukaan yksi tärkeimmistä syistä kehittämistyön onnistumiseen on ollut työyhteisön ja esihenkilön tuki. Nöykkiönniityn päiväkodin johtaja Susanna Hulkkonen uskoo, että kehittämisen pitää lähteä työntekijöiden omista vahvuuksista ja kiinnostuksenkohteista.
”Meillä on paljon osaamista, joka ei välttämättä tule esiin ilman kannustusta. Esihenkilön tehtävä on tunnistaa ihmisten vahvuuksia ja antaa mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen.”
Hulkkosen mukaan kehittämisen ei kuitenkaan pidä tuntua ylimääräiseltä työltä.
”Työssä pitää olla myös iloa. Kun ihmiset pääsevät toteuttamaan itselleen merkityksellisiä asioita, työhyvinvointi ja sitoutuminen paranee. Tämä lisää varhaiskasvatuksen kaivattua veto- ja pitovoimaa.”
Nöykkiönniityn päiväkodissa kehittämistä viedään eteenpäin pienin askelin. Tavoitteena ei ole tehdä kaikkea kerralla, vaan rakentaa uusia toimintatapoja vähitellen osaksi arkea.
Espoossa kehittämistä tuetaan myös henkilöstön osaamisen vahvistamisella. Staf on opiskellut työn ohessa varhaiskasvatuksen opettajaksi, ja työnantaja on tukenut opintoja esimerkiksi palkallisilla opintovapailla ja työaikajärjestelyillä.
”Tuki on ollut todella merkittävää. Opiskelu työn ohessa vaatii paljon, mutta kun työnantaja mahdollistaa sen, on paljon helpompi lähteä kehittämään omaa osaamistaan”, Staf sanoo.
Hulkkosen mukaan henkilöstön kouluttautuminen hyödyttää koko työyhteisöä.
”Kun ihmiset opiskelevat, he tuovat mukanaan uutta tietoa, uusia näkökulmia ja uusia toimintatapoja. Sitä kautta koko yhteisö oppii”, Hulkkonen toteaa.
Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen erityissuunnittelija Emmiina Harjulan mukaan yhdessä kehittäminen tukee laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista ja henkilöstön onnistumista työssään. Kehittämistyö toteuttaa Espoo-tarinaa, eli Espoon kaupungin strategiaa, ja siitä johdettuja yhteisiä tavoitteita.
”Espoossa kehittämisprojektit kytketään tiiviisti varhaiskasvatuksen tavoitteisiin ja tarpeisiin, jotta strategiset linjaukset muuttuvat käytännön teoiksi ja tukevat parhaalla mahdollisella tavalla henkilöstön työtä. Kehittämistyö luo uusia mahdollisuuksia ja näkyy lopulta lasten oppimisessa, hyvinvoinnissa ja sujuvassa arjessa”, Harjula kertoo.
Espoossa kehittämisen painopisteitä ovat tällä hetkellä esimerkiksi liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen, luonnossa oppiminen ja lukutaidon tukeminen. Tavoitteita tuetaan koulutuksilla, kehittämishankkeilla ja erilaisilla käytännön ratkaisuilla, jotka helpottavat päiväkotien arkea.
Nöykkiönniityn päiväkodin esimerkki osoittaa, miten kehittäminen syntyy arjen havainnoista, kasvaa yhteiseksi toimintatavaksi ja näkyy lopulta lasten oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Kun työntekijöiden ideoille annetaan tilaa ja johtaminen tukee niiden toteutumista, pienistäkin oivalluksista voi tulla pysyviä käytäntöjä.