Käytännön vinkkejä työyhteisöille kieliharjoitteluiden tueksi

22.9.2026 5.27
Kaksi naista keskustelee sohvalla istuen.
Kuva: Jakim Diaz

Aikuiset maahanmuuttajat opiskelevat suomea tai ruotsia yleensä kotoutumiskoulutuksessa. Koulutuksen tavoitteena on edistää kielitaidon lisäksi myös muiden yhteiskunnassa ja työelämässä tärkeiden taitojen kehittymistä. Noin vuoden mittaiseen kotoutumiskoulutukseen kuuluu myös harjoittelujaksoja, joiden tarkoituksena on päästä käyttämään kieltä käytännössä ja tutustua työelämään.

Espoon kaupungin yksiköt tarjoavat kieliharjoittelupaikkoja monenlaisissa työympäristöissä. Kieliharjoittelupaikoista on kuitenkin myös pulaa. Rohkaisemmekin kaikenlaisia työpaikkoja ja työyhteisöjä ottamaan kieliharjoittelijoita! Tähän artikkeliin olemme keränneet kahden työyhteisön vinkkejä kieliharjoitteluja harkitseville työpaikoille. Espoon asiointipalveluista ajatuksiaan jakoivat Espoo-infon palveluesihenkilö Marja Peltonen sekä palveluneuvoja Saara Marouf. Maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalveluista haastateltiin palveluesihenkilö Arja Filpusta.

Oliko työyhteisössänne etukäteen ennakko-oletuksia kieliharjoitteluihin liittyen? Yllättikö jokin?

Saara: Ennakkoajatukset olivat meillä pääosin positiivisia. Odotimme innolla ensimmäisen kieliharjoittelijan saapumista. Toki hieman jännitti, koska meillä ei ollut Matinkylän Espoo-infossa ollut aiemmin kieliharjoittelijoita. Pohdimme etukäteen riittääkö kieliharjoittelijan suomen kielen taito seuraamaan asiakastilanteissa käytyä keskustelua ja pystymmekö varmasti tarjoamaan hyödyllisen harjoittelun kielenoppijalle.

Eniten yllätti kieliharjoittelijan hyvä kielitaito. Olemme olleet myös vaikuttuneita vahvasta kiinnostuksesta työhömme ja motivaatiosta oppia uutta. Oma-aloitteisuus on ollut positiivisella tavalla yllättävää.

Marja: Ennakkoajatuksena tai ehkä pelkona oli, että yhteisen kielen puuttuminen tekisi harjoittelusta vaikeaa. Tämä pelko kuitenkin suli ensimmäisen tutustumiskerran myötä. 

Millaisia työtehtäviä kieliharjoittelijat ovat teillä päässeet tekemään?

Saara: Espoo-infossa kieliharjoittelijan päivät koostuvat pitkälti asiakastilanteiden seuraamisesta ja niihin osallistumisesta. Meillä pääsee tekemään mm. digiopastusta. Myös rutiinitehtävät, kuten pisteen avaaminen ja postin käsittely soveltuvat hyvin kieliharjoittelijoille. Olemme myös yhdessä opetelleet laskemaan kassaa. Lisäksi kieliharjoittelija pääsee mukaan keikoille, kun jalkaudumme tekemään asiakaspalvelua eri paikkoihin. Olemme olleet yhdessä esimerkiksi kertomassa Espoo-infon toiminnasta Aalto-yliopiston uusille opiskelijoille. 

On tärkeää, että harjoittelijalle ei sysätä vastuita, jotka kuuluvat työntekijöille. Teemme työtehtäviä yhdessä keskustellen. Idea on myös, että kieliharjoittelija tutustuu laajasti tehtäväkenttäämme. Henkilön osaamisesta ja kiinnostuksesta riippuen eri tehtävät voivat sopia kieliharjoittelijalle. Painopiste on kuitenkin hyvä pitää kielen oppimisessa eli työtehtävissä, jossa pääsee kuulemaan, lukemaan ja käyttämään kieltä. 

Arja: Harjoittelijat oppivat arjen kieltä meillä seuraamalla asiakastyötä. Hello Espoo -infossa kieliharjoittelijat työskentelevät työntekijöiden kanssa parina. Esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas tulee meille ja alkuun kartoitamme hänen palvelutarvettaan ja asiointiosaamistaan. Näissä ”alkuhaastatteluissa” kieliharjoittelijat hahmottavat millaisilla asioilla asiakkaat tulevat palveluumme ja miten ammattilaiset heitä ohjaavat. Kaikki tiimiläiset tukevat ja kannustavat harjoittelijaa suomen kielen käytössä.

Kieliharjoittelijat ovat päässeet perusasiakaspalvelutyön lisäksi osallistumaan tapahtumiin. Usein nämä tapahtumat ovat harjoittelijoille hyödyksi muutenkin kuin vain kielen oppimisen näkökulmasta.

Millaisen perehdytyksen tarjoatte kieliharjoittelijoille? Millaisia muita hyviä käytäntöjä teillä on? 

Marja: Meillä on laadittu kieliharjoittelijoita varten oma perehdytyspolku, joka mukailee yleistä Espoon harjoittelijapolkua. Siitä käy ilmi kieliharjoittelun vaiheet ja vastuut. Esihenkilö on mukana harjoittelun aloituksessa ja lopetuksessa, mutta muuten yksi työntekijä toimii kieliharjoittelijan vastuuohjaajana ja muut tiimiläiset tukevat tätä. 

Esihenkilö perehdyttää meillä yleisesti kaupunkiorganisaatioon ja yksikössä tehtävään työhön. Vastuuohjaaja perehdyttää työyhteisöön ja tehtäviin. Turvallisuusvastaava selvittää turvallisuuteen liittyvät asiat. Esimerkiksi salassapito- ja vaitiolovelvollisuus käydään läpi tarkasti. Sopimus on saatavilla myös englanniksi, koska on tärkeää varmistaa, että kieliharjoittelija on ymmärtänyt, mitä salassapito tarkoittaa.

Saara: Meillä tiimissä yleisesti kaikki auttavat kaikkia, ja näin on myös kieliharjoittelijoiden suhteen. Ohjaaja varmistaa, että harjoittelija tietää mitä tapahtuu milloinkin ja kantaa isoimman vastuun perehdytyksestä yhdessä esihenkilön kanssa.

Arja: Meillä on ollut tapana kutsua kieliharjoittelupaikkaa hakeva henkilö haastatteluun. Yhden tiimiläisen vastuualueena on kieliharjoitteluiden ohjaajana toimiminen. Hän myös vastaa kieliharjoittelukyselyihin ja sopii haastatteluajat. Esihenkilö ja ohjaaja pitävät haastattelun yhdessä, jossa kerrotaan lisää työpaikasta. 

Kun kieliharjoittelu alkaa ohjaaja perehdyttää yleiset asiat, kuten käytännöt työpaikalla, työviikon kulun, poissaoloista ilmoittamisen sekä työajat ja pääasialliset tehtävät. Esihenkilö toimii kuitenkin kieliharjoittelijoiden esihenkilönä. Asiakaspalvelutilanteissa vastuu kieliharjoittelijoiden ohjaamisesta on hetkessä läsnä olevalla työntekijällä.

Millaisia haasteita olette kohdanneet kieliharjoittelijoiden kanssa? Entä mitä olette työyhteisönä saaneet kieliharjoittelijoiden myötä?

Marja: Lyhyemmässä kolmen viikon harjoittelussa on ollut haasteena lähinnä miettiä, miten saamme riittävän monipuolisia tehtäviä kieliharjoittelijalle. Kieliharjoitteluja varten emme tilaa henkilölle esimerkiksi erilaisia tunnuksia. Tässä pohdinnassa on kuitenkin auttanut, että pidämme mielessä, että kieliharjoittelijan ei ole tarkoituskaan oppia itsenäisesti työhön. Kielen oppiminen on tärkeintä.

Parhaimmillaan työyhteisö saa kieliharjoittelusta paljon. Kieliharjoittelu voi antaa perspektiiviä omaan työhön ja elämään.

Arja: Meillä on ollut muutaman kerran tilanne, jossa kieliharjoittelusta kiinnostunut henkilö on osoittautunut asiakkaaksi. Tai henkilö on aiemmin asioinut palvelussamme usein. Aiempi, tiivis asiakassuhde ei ole välttämättä hyvä lähtökohta kieliharjoittelulle. Haastattelemalla ehdokkaita etukäteen, olemme pystyneet välttämään näitä tilanteita.

Saara: Kieliharjoittelija on piristänyt työyhteisöämme ja työpäiviämme todella paljon! On hienoa, kun pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin. Kieliharjoittelijasta on myös aidosti apua erilaisissa tehtävissä, kuten digituessa.

Koska suomalaiseen työelämään tutustuminen yleisesti on arvokasta kokemusta kieliharjoittelijoille, on hienoa olla mukana tarjoamassa tällaisia kokemuksia. Olemme saaneet kiitosta esimerkiksi siitä, että harjoittelussa on päässyt oppimaan suomalaisesta asiakaspalvelukulttuurista. 

Millaisia vinkkejä antaisit muille työyhteisöille kieliharjoitteluihin liittyen?

Marja: Kieliharjoittelija hyötyy eniten ihmisten kanssa toimimisesta - enemmän kuin työtehtävien harjoittelemisesta. Tarkoitus on oppia myös suomalaista työkulttuuria ja ihmisten kanssa oloa, joten rento tutustuminen on kannustettavaa. Kannattaa myös rohkeasti kysyä kieliharjoittelijalta erilaisia kysymyksiä. Perehdytyksessä ja yhteisessä kommunikaatiossa voi hyvin käyttää tukisanoja, ja vaikeita termejä voi tarvittaessa avata englanniksi.

Saara: Kannustaisin puhumaan kieliharjoittelijan kanssa niin paljon kuin mahdollista. Kannattaa käyttää selkeää kieltä, mutta kuitenkin ihan tavallista puhekieltä. Tästä olemme saaneet paljon positiivista palautetta, että meidän kautta oppii sellaisia sanoja ja lauseita, joita koulussa ei opeteta. Kieliharjoittelijaan kannattaa tutustua avoimin mielin.

Arja: Otetaan kaikki tiimiläiset, myös harjoittelijat, mukaan yhteiseen tekemiseen ja erilaisiin keskustelutilanteisiin koko työpäivän ajan. On hyvä muistaa, että kieliharjoittelija voi olla tulevaisuuden kollegasi.

Jos kieliharjoittelija itse haluaa, hän voi esimerkiksi kerätä vihkoon kuulemiaan vieraita sanoja tai sanontoja. Niitä voi käydä sopivana hetkenä läpi yhdessä ohjaajan tai muiden kollegoiden kanssa.

Millaisia vinkkejä antaisit esihenkilöille?

Marja: Kannusta tiimiä kieliharjoittelijoiden ohjaamiseen. Kyseessä on kuitenkin tärkeä kotoutumista edistävä toimenpide. Meillä on julkisena toimijana ja Espoo-tarinan toimeenpanijana velvollisuus olla mukana tukemassa asukkaiden kotoutumista. Omalla asenteella vaikuttaa paljon. 

Kieliharjoittelijan valinnassa kannattaa olla tarkkana ja selvittää jo etukäteen soveltuvuutta harjoitteluun. On hyvä käytäntö miettiä, sopiiko harjoittelija omaan tiimiin. Kirjallisessa viestinnässä selkeys on tärkeää, mutta kannattaa kuitenkin suosia suomea tai ruotsia englannin sijaan. 

Arja: Ole rohkea ja rohkaise myös tiimiä. Kieltä ja työelämää oppii parhaiten elävässä ympäristössä. Varaa pieniä hetkiä jutusteluun (kuten teet työntekijöidenkin kanssa) ja puhukaa kielistä ihan vapaamuotoisesti. Sinun tai työyhteisösi ei tarvitse muistaa kielioppiyksityiskohtia ulkoa, eikä olla kielen opettajia. 

Lue myös Downyn kokemuksia kieliharjoittelusta Leppävaaran Espoo-infossa.