Liikennekatsaus 2026 tarjoaa tutkittua tietoa liikenteestä

Liikennesuunnittelu on osa kaavoitusta ja perustuu tutkittuun tietoon. Kaavoituksella huolehditaan muun muassa siitä, että koulut, harrastukset, kaupat ja työpaikat ovat saavutettavissa kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä – autoiluakaan unohtamatta.  

Liikenteen kehitystä seurataan liikennelaskentojen ja eri tahojen tuottamien tietojen avulla. Jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja autoliikenteen kehityksen lisäksi seurataan autokannan muutoksia sekä liikenteen aiheuttamia päästöjä.

Ilmastoskenaariolaskennan avulla seurataan liikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen kehittymistä. Liikenne on Espoon merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja. Tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet vuonna 2024 kolme prosenttia verrattuna vuoden 1990 tieliikenteen päästöihin, ja asukasta kohden laskettuna lähes puoleen. Tämä on pitkälti joukkoliikenneinvestointien sekä tiivistyvän kaupunkirakenteen ansiota. Nykykehityksen valossa tieliikenteen päästöjen oletetaan tippuvan 35 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon, vaikka väkiluvun odotetaan samaan aikaan yli kaksinkertaistuvan. Espoossa on käynnistetty ilmastotiekartan puolivälitarkastelu, jonka yhteydessä on valmisteltu päästövähennystavoitteen saavuttamista tukevia lisätoimia.

Espoon liikennetutkimuksessa kulkumuotojen kehitystä seurataan indeksien avulla. Edellisvuodesta pyöräliikenneindeksi laski 10 %, joukkoliikenneindeksi kasvoi 2 % ja autoliikenneindeksi kasvoi 1 %.

Vilkkain jalankulkulaskentapiste sijaitsee Leppävaarankäytävällä, jossa vuonna 2025 havaittiin keskimäärin noin 9 900 jalankulkijaa arkivuorokaudessa, kun hiljaisimmassa laskentapisteessä Olarinkadulla rekisteröitiin keskimäärin noin 400 jalankulkijaa arkivuorokaudessa.

Joukkoliikenteen käyttö (arkinousut) paljastaa, että espoolaiset ovat bussikansaa. Bussinousujen määrä on kaikista nousuista vähän yli puolet, 53 %. Vuonna 2025 marraskuun arkinousut kasvoivat 6 % edellisvuodesta ja niitä oli 111 000. Metronousuja tehtiin marraskuun arkipäivänä lähes 60 000, joista noin 12 600 vilkkaimmalla metro- ja raideasemalla Aalto-yliopistolla Otaniemessä. Junanousuja tehtiin marraskuun arkipäivänä 23 000, ja vilkkain juna-asema viime vuonna oli Leppävaara 11 060 arkinousulla, mikä oli vajaan prosentin edellisvuotta enemmän. Pikaratikkanousuja tehtiin marraskuun arkipäivänä 15 000.

Autoliikenteen liikennemäärien kasvu on ollut pitkällä aikavälillä hitaampaa kuin väkiluvun kasvu, mikä on kestävän kehityksen kannalta positiivista. Vuonna 2020 autoliikennemäärät vähenivät noin 8 % edellisestä vuodesta, mutta vuodesta 2020 vuoteen 2025 autoliikennemäärät kasvoivat 6 %. Vähäpäästöisten autojen osuus Espoon autokannasta on jatkanut kasvuaan. Ladattavien hybridien määrä on yli kolminkertaistunut ja täyssähköautojen 14-kertaistunut viiden viime vuoden aikana. Ladattavia hybridejä oli Espoossa vuoden 2025 lopulla 17 913 ja täyssähköautoja 17 830 kappaletta. Yhteensä sähköhybridi- ja sähköautoja oli 28 % liikennekäytössä olevista henkilöautoista.

Liikenneturvallisuutta edistetään jo asemakaavoitusvaiheessa sekä katujen suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Eri suunnitteluvaiheiden liikenneturvallisuustyön lisäksi onnettomuuksia seurataan, tilastoidaan ja analysoidaan jatkuvasti. Näin saadaan tietoa kohteista, joissa turvallisuutta parantavia toimia tarvitaan kaikkein eniten. Asukkaiden palautteet ja aloitteet ovat osa liikenneturvallisuustyötä. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä Espoossa väheni Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 19 % vuonna 2025 vuoteen 2024 verrattuna (89 → 72).

Liikenne aiheuttaa useita negatiivisia ympäristövaikutuksia, kuten melu- ja ilmanlaatupäästöjä, hukkalämpöä sekä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka osaltaan kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Suurimpia melua tuottavia ja ilmanlaatua heikentäviä lähteitä ovat moottoritietasoiset väylät, joilla suuret liikennemäärät yhdistyvät suuriin ajonopeuksiin. Espoon ilmanlaatu on kokonaisuutena pääkaupunkiseudun mittakaavassa varsin hyvä. Leppävaarassa on HSY:n pysyvä mittausasema, joka seuraa monipuolisesti useita epäpuhtausluokkia. Nykyiset ilmansaasteiden raja-arvot eivät ylittyneet, mutta WHO:n ohjearvot ylittyivät laajalti erityisesti vilkasliikenteisissä ympäristöissä, kuten Leppävaarassa. Katupöly nousi merkittävimmäksi ilmanlaatuhaasteeksi, vaikka pakokaasupäästöt muutoin vähenivät.

Espoossa oli vuonna 2025 kaikkiaan 3 361 liityntäautopaikkaa ja liityntäpysäköinnin käyttöaste oli kokonaisuutena keskimäärin 45 %. Liityntäpysäköityjen autojen määrä oli 1 512, mikä on noin kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Rantaradan rakennustyömaiden vuoksi Tuomarilan, Kilon ja Koivuhovin liityntäpysäköintialueet olivat poissa käytöstä. Käyttöasteeltaan kolme suosituinta liityntäpysäköintialuetta olivat Kera, Hanasaari ja Mäkkylä. Liityntäpyöräpaikkoja Espoossa oli vuonna 2025 noin 6 246, joiden käyttöaste oli kokonaisuutena keskimäärin 18 %. Liityntäpysäköityjen pyörien määrä oli noin 1 095, mikä on noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Käyttöasteeltaan kolme suosituinta liityntäpysäköintialuetta olivat Koivuhovi, Kera ja Aalto-yliopisto.

Lisää tutkittua tietoa Espoon liikenteestä löydät verkkosivultamme Liikennekatsaus 2026.