Liikennekatsaus 2026
Ajankohtaista
Espoo kasvaa ja tarvitsee lisää asuntoja, palveluja, työpaikkoja ja virkistysmahdollisuuksia asukkaille. Kaavoituksella varmistetaan riittävät ja monipuoliset asuntorakentamisen mahdollisuudet. Kaavoituksella huolehditaan myös siitä, että koulut, harrastukset, kaupat ja työpaikat ovat saavutettavissa kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä – autoiluakaan unohtamatta.
Espoon ilmastoskenaariolaskenta toteutettiin vuonna 2025 ensimmäistä kertaa kaupungin omana työnä, mikä parantaa tiedon tarkkuutta ja mahdollistaa säännöllisen seurannan. Laskennassa arvioitiin miten Espoon autokanta ja liikennesuorite kehittyvät tulevina vuosina. Näiden arvioiden perusteella laskettiin liikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 asti.
Liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä kasvaa. Liikenne on jo nyt Espoon merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja, sillä kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet merkittävästi ja niitten lasku jatkuu edelleen vuoteen 2030. Tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet vuonna 2024 kolme prosenttia verrattuna vuoden 1990 tieliikenteen päästöihin. Asukasta kohden tieliikenteen päästöt ovat pienentyneet samalla aikavälillä lähes puoleen. Tämä on pitkälti joukkoliikenneinvestointien sekä tiivistyvän kaupunkirakenteen ansiota. Nykykehityksen valossa tieliikenteen päästöjen oletetaan tippuvan 35 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon, vaikka väkiluvun odotetaan samaan aikaan yli kaksinkertaistuvan.
Espoo on saavuttamassa 70 prosentin kokonaispäästövähennykset suhteessa vuoden 1990 tasoon. Jotta pääsisimme lähemmäs 80 prosentin päästövähennystavoitetta, tulisi ottaa käyttöön lisätoimenpiteitä erityisesti tieliikenteen päästöjen hillitsemiseksi. Espoossa on käynnistetty ilmastotiekartan puolivälitarkastelu, jonka yhteydessä on valmisteltu päästövähennystavoitteen saavuttamista tukevia lisätoimia.
https://ilmastovahti.espoo.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Liikennetutkimus
Liikenteen kehitystä seurataan liikennelaskentojen ja eri tahojen tuottamien tietojen avulla. Jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja autoliikenteen kehityksen lisäksi seurataan autokannan muutoksia sekä liikenteen aiheuttamia päästöjä.
Jalankulun ja pyöräilyn laskennat toteutetaan sekä käsinlaskentoina että konelaskimilla. Espoolla on 15 ympärivuotisesti toiminnassa olevaa laskinta (Eco-Counter), joista kuusi laskee pyöräilijöiden lisäksi jalankulkijoita. Kaksi laskinta (DSL10) laskee kaupunkikeskusten välistä pyöräliikennettä joulukuusta maaliskuuhun ja toukokuusta syyskuuhun. Näiden lisäksi Espoolla on kolme siirrettävää laskinta (SR4-Bike). Kesällä 2025 jalankulkua mitattiin kuudessa ja pyöräilyä 17 konelaskentapisteessä. Jalankulkua ja pyöräilyä laskettiin konelaskentojen lisäksi 32 käsinlaskentakohteessa. Laskentakohteista 18 oli erillispyyntöjä.
Espoon joukkoliikenteen tutkimuksista vastaa HSL. Joukkoliikenteen kysyntää seurataan matkustajalaskennoista saatujen nousutietojen eli kulkuvälineeseen nousseiden matkustajien lukumäärän avulla. Bussiliikenteen nousut lasketaan matkakorttijärjestelmän avulla. Matkustajamäärää täydennetään mobiililipulla matkustavien osuudella. Avorahastettavien linjojen nousutiedot kerätään Dilax-laskentalaitteilla. Myös juniin nousseet lasketaan samalla menetelmällä. Metroon nousevat matkustajamäärät kerätään liukuportaisiin tai rakennuksen oviin asennetuilla laskentalaitteilla. Lisäksi hyödynnetään HSL-sovellusta erikseen luvan liikkumistietojensa keräämiseen antaneiden osalta. Espoon seurantaa varten tiedot kootaan vuosittain marraskuun nousutilastojen perusteella. HSL tuottaa myös tutkimustietoa kulkutapaosuuksista. Viimeisin liikkumistutkimus tehtiin vuonna 2023.
Espoo suorittaa autoliikenteen laskennat pääosin omalla laskentakalustollaan. Tietoja kerätään myös ulkoisista tietolähteistä, kuten valtion silmukkapisteistä sekä Fintrafficin ylläpitämästä LAM-portaalista. Liikennemääristä saadaan tietoa 23:n Espoossa sijaitsevan LAM-mittausaseman lisäksi kaupungin omista kiinteistä ja muuttuvista laskentapisteistä. Kiinteiden pisteiden laskennat perustuvat DSL10-laskinten tuloksiin. Muuttuvat laskentapisteet valitaan vuosittain laskentatarpeen mukaan. Tarve määräytyy ajankohtaisten liikennehankkeiden ja suunnittelutarpeiden perusteella. Muuttuvissa laskentapisteissä käytetään Viacount II -laskimia.
Vuonna 2025 autoliikenteen laskentoja tehtiin yhteensä noin 260 laskentapisteessä. Pysäköintilaskentoja tehtiin noin 330 liityntäpysäköinti- ja pysäköintialueella. Liittymälaskentoja tehtiin kuudessa eri liittymässä.
Kulkumuotojen kehitys
Helsingin seudun liikenteen (HSL) Liikkumistutkimuksen mukaan espoolaisten tekemistä matkoista vuonna 2023 jalankulun osuus oli 30 %, pyöräilyn 9 %, joukkoliikenteen 20 % ja autoliikenteen 40 %.
Kulkumuotojen kehittymisen seuranta
Espoon liikennetutkimuksessa kulkumuotojen kehitystä seurataan indeksien avulla. Indeksi kuvaa muutosta edellisvuoteen. Indeksit on laskettu pyörä-, joukko- ja autoliikenteelle sekä Espoon asukasmäärälle.
Pyöräliikenneindeksi kuvaa pyöräilijämäärien kehitystä konelaskentapisteissä kesäkaudella (15.5.–15.9.) arkivuorokausiliikenteessä (ma–pe). Indeksi on laskettu yhteen laskentapisteiden tiedoista, ja mukana ovat vain ne laskimet, jotka olivat käytettävissä sekä arvioitavana vuonna että sitä edeltävänä vuonna. Vuodesta 2018 pyöräliikenneindeksi on laskenut 15 %, ja edellisvuodesta se laski 10 %.
Joukkoliikenteen indeksi perustuu Espoon alueella tehtyihin bussi-, juna-, pikaratikka- ja metronousuihin marraskuun keskimääräisenä arkipäivänä. Joukkoliikenneindeksi on samalla tasolla kuin vuonna 2018. Edellisvuodesta indeksi kasvoi 2 %.
Autoliikenneindeksi kuvaa automäärien kehitystä Espoon 85 vakiolaskentapisteessä. Se on laskettu syksyn laskentajakson keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (ma–to) perusteella. Vuodesta 2018 autoliikenneindeksi on laskenut 2 prosenttia, mutta edellisvuodesta se kasvoi yhden prosentin.
Espoon asukasmäärän indeksi perustuu vuoden lopun asukasmäärään. Joulukuussa 2025 Espoon asukasluku ylitti 326 000, ja kasvu on ollut tasaista vuodesta 2018 lähtien. Tuona aikana Espoon asukasmäärä on kasvanut 15 %, ja edellisvuoteen verrattuna kasvua oli 1,6 %.
Jalankulku
Espoo-tarinassa tavoitellaan laadukasta kävely-ympäristöä kaupunkikeskuksiin ja asuinalueille sekä jalankulun kulkutapaosuuden kasvua. Kävelyn edistämiseksi Espooseen on muodostettu kävelypainotteisia alueita, joita hyödynnetään kaupunkisuunnittelussa. Näillä alueilla suunnittelijoilla on oikeus ja velvollisuus tavoitella kävelyyn kannustavaa ympäristöä. Huipputason kävelypainotteinen alue sisältää kaupallisen ydinkeskustan, ympäröivät kivijalkaliikkeet, torit, terassit ja kävelykadut noin 400 metrin säteellä kaupunkikeskuksessa. Parannetun tason kävelypainotteinen alue sisältää tiiviit asuinalueet, aukiot sekä reitit urheilupuistoihin ja virkistysalueille korkeintaan noin kilometrin säteellä. Huipputason alueella painotetaan kaupunkikulttuuria ja kaupallisuutta, kun taas parannetulla tasolla korostuvat katu- ja tonttivihreä.
Kaupunkikeskustoihin sujuvasti johtavat, katuverkosta itsenäiset pääraitit ovat espoolaisen kävely-ympäristön aluerakentamisaikakaudelta juontuva vahvuus. Ulompana raitit ovat vehreitä, lähempänä keskustaa urbaaneja ja kulkevat jopa rakennusten läpi. Kaupunkisuunnittelussa näitä raitteja vaalitaan ja kehitetään.
Viidestä kaupunkikeskustasta on tehty jalankulkulaskentoja (linkki(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)). Laskentojen avulla voidaan laatia jalankulkuennuste tulevaa varten, osataan valita alueelle sopivat suunnitteluratkaisut ja pystytään arvioimaan rakentamisen vaikutuksia jalankulkuun suunnitelmien toteutumisen jälkeen. Joistakin toreista ja aukioista on selvitetty jalankulkuvirtojen lisäksi viipymisen paikat, tarkoitus ja kesto. Liikennetietotiimi tekee pyydettäessä kävelyyn liittyviä liikennetutkimuksia, esimerkiksi ennen ja jälkeen kävelykadun saneerauksen. Yleiskaavan yhteydessä laadittiin jalankulkijaennuste koko raittiverkolle nykytilasta ja tavoitevuodesta 2060.
Jalankulun kuukausivaihtelu ja jalankulkijamäärät
Espoossa jalankulkijamääriä seurataan ympärivuotisesti viidessä kaupunkikeskuksessa. Jokaisessa keskuksessa on Eco-Counter-liikennelaskin, jonka data tallentuu kerran vuorokaudessa. Laskentatulokset ovat avointa dataa ja tarkasteltavissa osoitteessa https://data.eco-counter.com/ParcPublic/?id=5589(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Espoon vilkkain jalankulkulaskentapiste sijaitsee Leppävaarankäytävällä, jossa vuonna 2025 havaittiin keskimäärin noin 9 900 jalankulkijaa arkivuorokaudessa. Hiljaisimmassa laskentapisteessä Olarinkadulla rekisteröitiin keskimäärin noin 400 jalankulkijaa arkivuorokaudessa.
Pyöräliikenne
Vuoden 2025 pyöräilijämäärät
Laskentapisteiden tuloksista on laskettu pyöräliikenteen keskimääräinen liikennemäärä arkivuorokausilta (ma–pe) jaksolta 15.5.–15.9.2025. Edellisvuoteen verrattuna pyöräliikenteen keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä väheni Espoossa 10 prosenttia. Pyöräilijämäärät vähenivät kaikissa muissa laskentapisteissä paitsi Ylismäentiellä (+4 %). Vähenemä oli suurinta Kalevalantien alikulun kohdalla (-34 %), Länsiväylällä (-18 %) ja Pitkäjärventiellä (-16 %).
Talvipyöräilyn määrään vaikuttavat lämpötila ja lumen määrä. Pyöräilijöitä oli eniten vuonna 2020, jolloin talvi oli poikkeuksellisen leuto ja vähäluminen. Vuoteen 2022 mennessä talvipyöräilijöiden määrä oli laskenut 30–70 prosenttiin huippulukemista. Talvipyöräilijöiden keskimääräinen arkivuorokausimäärä (1.12.–28.2.) oli Espoossa noin 25 % kesän pyöräilijämäärästä vuonna 2025. Edellisvuoteen verrattuna talvipyöräilijöiden määrä kasvoi 66 %. Suosituinta talvipyöräily oli Leppävaarankäytävällä, Länsituulensillalla ja Rantaradan varrella.
Vuonna 2025 kaupunkipyörillä tehtiin Espoossa yli 274 000 matkaa. Kaupunkipyöriä käytetään erityisesti asiointi- ja vapaa-ajanmatkoihin, ja niiden yhdistäminen joukkoliikenteeseen on yleistä. Espoossa kaupunkipyöriä käytetään eniten Otaniemessä. Matinkylän metroasema ja Leppävaaran juna-asema ovat Otaniemen jälkeen Espoon suosituimmat pyöräasemat. Palvelun kokonaistyytyväisyys ja erityisesti suositteluhalukkuus ovat olleet korkealla tasolla jo järjestelmän aloitusvuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2025 Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelun NPS-luku oli 50 (47 vuonna 2024), mikä vastaa erinomaista tulosta.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Sähköpotkulaudat yleistyivät nopeasti vuonna 2021 ja ovat sittemmin vakiinnuttaneet asemansa osana mikroliikkumista. Vuonna 2025 niillä tehtiin yli 2,2 miljoonaa matkaa. Espoossa oli käytössä parhaimmillaan noin 5 300 sähköpotkulautaa.
Joukkoliikenne
Joukkoliikenteen nousijamäärät
Joukkoliikenteen marraskuun arkinousut kasvoivat 6 % vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Koronan myötä arkinousut vähenivät jyrkästi noin 40 % vuoteen 2020 mennessä. Vuodesta 2020 vuoteen 2025 arkinousut kasvoivat 63 %. Vuonna 2025 marraskuun arkinousut kasvoivat 6 % edellisvuodesta.
Metro- ja pikaratikkanousut
Marraskuun arkipäivien metronousut kasvoivat 17 % vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Koronan myötä nousut vähenivät yli 50 %. Vuosina 2020–2025 arkinousut 2,5-kertaistuivat. Vuosina 2023–2025 tilastoihin sisältyvät myös Matinkylä–Kivenlahti-osuuden nousutiedot. Vuonna 2025 marraskuun arkipäivien metronousut kasvoivat 11 % edellisvuodesta. Espoon vilkkain metro- ja raideasema marraskuussa 2025 oli Aalto-yliopisto, jossa kirjattiin noin 12 600 arkinousua.
Pikaratikka on ollut mukana Espoon nousutilastoissa kolme vuotta. Vuodesta 2023 vuoteen 2025 pikaratikkanousut kasvoivat 67 %. Vuonna 2025 marraskuun arkinousut kasvoivat 4 % edellisvuodesta.
Junanousut
Marraskuussa 2019 lähijunien arkiliikenteen matkustajamäärä kasvoi 10 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2020 matkustajamäärä kuitenkin laski 40 %. Vuosina 2020–2024 matkustajamäärä kasvoi jälleen 30 %. Vuonna 2025 nousujen määrä pysyi samana kuin edellisvuonna.
Vuonna 2025 Leppävaara oli vilkkain juna-asema 11 060 arkinousulla, mikä oli vajaan prosentin edellisvuotta enemmän. Espoon keskuksessa noustiin junaan 4 080 ja Kauklahdessa 2 060 kertaa arkivuorokaudessa.
Bussinousut
Marraskuun arkipäivien bussinousut kasvoivat 2 % vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna, mutta vuonna 2020 ne vähenivät 36 %. Vuosina 2020–2025 bussinousut kasvoivat 28 %. Vuonna 2025 marraskuun arkinousut kasvoivat 4 % edellisvuodesta.
Vuonna 2025 bussinousuja oli marraskuun arkipäivänä 111 456. Pysäkkikohtaiset nousut löytyvät liitteestä 1. Nousuja tehtiin eniten Leppävaarassa, Tapiolassa ja Matinkylässä.
Autoliikenne
Liikennemäärien kasvu on ollut pitkällä aikavälillä hitaampaa kuin väkiluvun kasvu, mikä on kestävän kehityksen kannalta positiivista. Vuodesta 2015 vuoteen 2019 autoliikennemäärät kasvoivat 2 %, kun samalla ajanjaksolla väkiluku kasvoi 7 %. Vuonna 2020 autoliikennemäärät vähenivät noin 8 % edellisestä vuodesta. Vuodesta 2020 vuoteen 2025 autoliikennemäärät kasvoivat 6 %.
Vähäpäästöisten autojen osuus Espoon autokannasta on jatkanut kasvuaan. Ilmastotavoitteiden toteutumisen kannalta on oleellista vähentää yksityisautoilun päästöjä muun muassa sähköautojen osuuden kasvattamisen avulla. Sähköautojen yleistymistä voidaan tukea kaupungin toimin kannustamalla kiinteistöjä rakentamaan latauspisteitä sekä kehittämällä julkista latauspisteinfrastruktuuria kaupungin hallinnoimilla alueilla. Markkinaehtoisen latauspisteverkoston kehittämisessä kaupunki tekee yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä Espoossa on noin 140 julkista sähköautojen latausasemaa, joissa on yhteensä noin 1 200 latauspistettä. Tämä vastaa noin seitsemää julkista latauspaikkaa sataa täyssähköautoa kohden.
Katu- ja tieverkko
Vuonna 2025 autoliikennemäärät kasvoivat Espoon vakiolaskentapisteissä 1,2 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Kokonaiskasvu muodostui katuverkon 0,2 prosentin vähenemästä ja valtion teiden 1,9 prosentin kasvusta. Autoliikenteen vakiolaskentapisteistä 55 on Espoon kaduilla ja 30 valtion teillä. Vuonna 2025 Espoon kaduilla liikenne kasvoi 30:ssä, väheni 23:ssa ja pysyi samana kahdessa vakiopisteessä. Valtion teillä liikenne kasvoi 24:ssa, väheni viidessä ja pysyi samana yhdessä vakiopisteessä. Yhteensä vakiolaskentapisteissä liikenne kasvoi 64 prosentissa, väheni 33 prosentissa ja pysyi samana 4 prosentissa pisteistä.
Vuodesta 2024 vuoteen 2025 Espoon katuverkon liikennemäärien kasvu oli suurinta Mankkaanlaaksontiellä, jossa liikennemäärät kasvoivat noin 1 200 ajoneuvolla arkivuorokaudessa, mikä tarkoittaa 11 prosentin kasvua. Muita merkittäviä kasvuja olivat Mankkaantien 940, Merituulentien 780 ja Tapiolantien 750 ajoneuvoa. Katuverkon merkittävimmät vähenemät liikennemäärissä tapahtuivat Turuntiellä, 1 850 ajoneuvoa, ja Espoontiellä, 1 340 ajoneuvoa arkivuorokaudessa.
Valtion teillä merkittävimmät kasvut liikennemäärissä tapahtuivat Kehä III:lla, Länsiväylällä ja Turunväylällä. Kehä III:lla Juvanmalmin kohdalla liikennemäärät kasvoivat 1 960:llä, Länsiväylällä Matinkylän kohdalla 1 750:llä ja Turunväylällä Etelä-Leppävaaran kohdalla 1 740:llä ajoneuvolla arkivuorokaudessa.
Merkittävin vähenemä oli Länsiväylän länsipäässä 890 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Raskaan liikenteen osalta merkittävin kasvu oli Länsiväylällä Espoonlahden kohdalla, lähes 57 %. Raskaan liikenteen merkittävin vähenemä oli Vihdintiellä, 18 % edellisvuodesta.
Autoliikennemäärien kehitystä kuvataan liitteissä 3–6.
Liite 3:n tarkempi versio: Autoliikennemäärät 2025. Ei saavutettava.pdf
Kuntarajan ylittävä ja sisäinen autoliikenne
Liikennemäärien kehitystä Espoossa seurataan itäisellä ja läntisellä kunnanrajalla sekä Espoon sisäisellä itä-länsisuuntaisella linjalla. Itäinen linja sivuaa Helsingin ja Vantaan puoleista rajaa, ja linjalla on kymmenen kunnanrajan ylittävää väylää. Läntinen linja sivuaa Kirkkonummen ja Vihdin rajaa. Läntisellä linjalla kunnanrajan ylittäviä väyliä on kuusi. Espoon sisäinen laskentapisteiden ketju kulkee idästä länteen linjalla Laajalahti–Mankkaa–Malminmäki–Saunalahti, ja sillä on kuusi seurattavaa väylää. Vuoden 2025 aikana kaikilla laskentalinjoilla havaittiin liikennemäärissä kasvua. Yhteensä liikennemäärä kasvoi 2,0 % edellisestä vuodesta. Itälinjalla liikennemäärä kasvoi 2,1 prosenttia, länsilinjalla 2,5 % ja poikittaisella linjalla 1,4 % vuodesta 2024.
Absoluuttinen vuorokausiliikenne oli itärajalla yhteensä 299 600 ajoneuvoa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 6 200 ajoneuvoa. Poikittaislinjalla vuorokausiliikenne oli 164 200 ajoneuvoa, jossa kasvua oli 2 200 ajoneuvoa. Länsirajalla liikennemäärä oli 92 100 ajoneuvoa, jossa kasvua 2 200 ajoneuvoa. Kunnanrajan ylittävän liikenteen määrä vuonna 2025 oli yhteensä noin 392 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yhteensä seurantalinjat ylitti vuorokausittain 555 800 ajoneuvoa.
Autotiheys ja eri käyttövoimien kehitys
Autotiheydellä kuvataan automäärän suhdetta asukaslukuun. Tiedot perustuvat Traficomin ajoneuvokannan tilastotietoihin vuoden 2025 lopulta. Liikennekäytössä olevien autojen autotiheys oli 430 autoa ja 395 henkilöautoa 1 000 asukasta kohden.
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä suhteessa asukaslukuun on laskenut 8 % vuodesta 2015 ja 2 % edellisvuodesta.
Liikenteen sähköistyminen näkyy käyttövoimatilastossa. Bensiiniautojen määrä suhteessa asukaslukuun on laskenut vuoden 2015 jälkeen 30 % ja dieselautojen 42 %. Ladattavien hybridien määrä on yli kolminkertaistunut ja täyssähköautojen 14-kertaistunut viiden viime vuoden aikana. Ladattavia hybridejä oli Espoossa vuoden 2025 lopulla 17 913 ja täyssähköautoja 17 830 kappaletta. Yhteensä sähköhybridi- ja sähköautoja oli 28 % liikennekäytössä olevista henkilöautoista.
Liikenneturvallisuus
Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä Espoossa väheni Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 19 % vuonna 2025 vuoteen 2024 verrattuna (89 → 72). Onnettomuuksissa kuolleiden määrä pysyi tarkastelujakson aikana ennallaan (kumpanakin vuonna 1 kuollut). Onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä puolestaan väheni selvästi (23 %) edellisvuoteen verrattuna (111 → 85). Tilastot perustuvat poliisin raportoimiin tieliikenneonnettomuuksiin. On arvioitu, että poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja noin 30 % loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista. Espoossa on jo pitkään tapahtunut liikenneonnettomuuksia asukaslukuun suhteutettuna hyvin vähän, noin puolet vähemmän kuin koko maassa keskimäärin.
Liikenneturvallisuutta edistetään jo asemakaavoitusvaiheessa sekä katujen suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Eri suunnitteluvaiheiden liikenneturvallisuustyön lisäksi onnettomuuksia seurataan, tilastoidaan ja analysoidaan jatkuvasti. Näin saadaan tietoa kohteista, joissa turvallisuutta parantavia toimia tarvitaan kaikkein eniten. Asukkaiden palautteet ja aloitteet ovat osa liikenneturvallisuustyötä.
Asemakaavoituksen yhteydessä kaupunkisuunnittelukeskus tekee selvityksen tapahtuneista liikenneonnettomuuksista. Tietolähteenä käytetään sekä poliisin että pelastuslaitoksen onnettomuusrekisteriä. Tarvittaessa tehdään liikenneturvallisuuden auditointi. Auditointiin kuuluu asukaspalautteiden läpikäynti, maastokäyntien tekeminen sekä nykytilan analyysi, jossa kartoitetaan liikenneympäristöä ja ihmisten liikkumiskäyttäytymistä.
Ympäristövaikutukset
Liikenne aiheuttaa useita negatiivisia ympäristövaikutuksia, kuten melu- ja ilmanlaatupäästöjä, hukkalämpöä sekä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka osaltaan kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Liikenne käyttää merkittävän osan kaupunkien julkisesta tilasta, kuten katualueista, pysäköintipaikoista ja väylistä. Tämä tila on pois muusta kaupunkielämästä, kuten kävelystä, pyöräilystä, joukkoliikenteestä ja viheralueista. Liikenteen melu- ja ilmanlaatupäästöt heikentävät kaupunkiympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä. Melu kuormittaa erityisesti vilkasliikenteisten väylien varsia, kun taas pakokaasut ja katupöly heikentävät ilmanlaatua ja altistavat asukkaita haitallisille hiukkasille ja typen oksideille. Lisäksi liikenteen haitat ja hyödyt jakautuvat epätasaisesti: Osa väestöstä hyötyy autoilun sujuvuudesta, kun taas toiset – kuten vilkasliikenteisten väylien varrella asuvat tai autottomat kotitaloudet – kärsivät suhteettomasti melusta, päästöistä ja julkisen tilan menetyksestä.
Liikennemelun ja ilmapäästöjen suurin aiheuttaja on tieliikenne. Suurimpia melua tuottavia ja ilmanlaatua heikentäviä lähteitä ovat moottoritietasoiset väylät, kuten Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I, Kehä II ja Kehä III. Niillä suuret liikennemäärät yhdistyvät suuriin ajonopeuksiin.
Liikennemelu on merkittävä ympäristöhaitta, joka vaikuttaa sekä ihmisten terveyteen että luonnon ekosysteemeihin. Melu heikentää kaupunkiluonnon laatua, mikä vaikuttaa sekä eläinten elinolosuhteisiin että ihmisten virkistysmahdollisuuksiin.
Autokannan sähköistyminen kasvaa nopeasti Espoossa. Suurin meluhyöty saavutetaan tontti- ja paikalliskaduilla, joilla nopeus on 30–40 km/h. Linja-autokaduilla melu voi vähentyä 1–5 dB nopeuksista ja raskaan liikenteen osuudesta riippuen, mikäli liikennemäärät pysyvät maltillisina. Yli 50 km/h:n nopeuksilla hallitsee rengasmelu, jolloin sähkömoottorin vaikutus meluun on vähäinen. Moottoriteillä ja muilla yli 70–80 km/h:n väylillä rengas- ja aerodynaaminen melu määrittävät melutason lähes kokonaan, eikä sähköautojen hiljainen moottori tällöin käytännössä vähennä melua.
Ilmanlaadussa on tapahtunut paranemista viime vuosina. Ajoneuvojen päästövaatimukset ovat kiristyneet ja erityisesti raskaan liikenteen päästöt ovat vähentyneet uusien Euro-normien myötä. Sähköautojen ja sähköbussien yleistyminen Espoossa on vähentänyt lähipäästöjä merkittävästi, mikä näkyy parantuneena ilmanlaatuna myös melualttiilla alueilla.
Espoon ilmanlaatu on kokonaisuutena pääkaupunkiseudun mittakaavassa varsin hyvä. Kaupungin eri alueilla ilmanlaatuun vaikuttavat kuitenkin erilaiset paikalliset tekijät, kuten liikenne, puunpoltto ja vuodenaikaan liittyvät ilmiöt, kuten keväinen katupöly. Katupölyn määrä vaihtelee vuosittain riippuen talven ja kevään sääolosuhteista ja torjuntatoimien tehosta. Vilkasliikenteisillä alueilla ilmanlaatu heikkenee liikenteen rytmin mukaan: pitoisuudet ovat korkeimmillaan arkipäivien aamu- ja iltaruuhkissa, jolloin liikennettä on eniten ja ilman sekoittuminen heikointa. Talvella pakokaasupitoisuudet ovat keskimäärin korkeampia, koska sää on useammin heikkotuulinen ja ilmansaasteiden leviämiselle epäsuotuisa. Tällöin liikenteen päästöt voivat kerääntyä ilmaan poikkeuksellisen korkeina pitoisuuksina.
Leppävaarassa on HSY:n pysyvä mittausasema, joka seuraa monipuolisesti useita epäpuhtausluokkia, kuten hengitettäviä hiukkasia (PM10), pienhiukkasia (PM2.5), typpidioksidia (NO2), mustaa hiiltä (BC) sekä hiukkasten lukumäärää. [hsy.fi](ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), [avoindata.suomi.fi](ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Leppävaara edustaa Espoossa vilkasliikenteistä kaupunkikeskusta. Alueen ilmanlaatuun vaikuttavat erityisesti vilkas ajoneuvoliikenne ja katupöly, sillä Turuntien, Lintuvaarantien ja Kehä I:n suuret liikennemäärät nostavat paikallisia pitoisuuksia ja lisäävät vaihtelua ilmanlaadussa.
HSY:n tilannekatsauksen mukaan ilmanlaatu oli vuonna 2025 pääasiassa hyvä pääkaupunkiseudulla. Nykyiset ilmansaasteiden raja-arvot eivät ylittyneet, mutta WHO:n ohjearvot ylittyivät laajalti erityisesti vilkasliikenteisissä ympäristöissä, kuten Leppävaarassa. Nastarengaskauden alku loppusyksystä ja kauden loppu keväällä lisäsivät tienpinnan kulumista ja katupölyn määrää entisestään. Katupöly nousi merkittävimmäksi ilmanlaatuhaasteeksi, vaikka pakokaasupäästöt muutoin vähenivät.
Liityntäpysäköinti
Liityntäpysäköinnillä on mahdollista yhdistää autoilu ja pyöräily joukkoliikenteeseen. Espoossa liityntäpysäköinnin käyttöaste lasketaan kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Syksyn tulokset raportoidaan liikennekatsauksessa. Vuoden 2025 syksyn laskenta toteutettiin 28.8.–9.9.2025, ja siinä seurattiin arkivuorokausien (ma–to) liityntäpysäköintiä klo 9–14. Tässä katsauksessa esitetyt tulokset kuvaavat laskenta-ajankohdan tilannetta, eivät koko arkivuorokauden tilannetta.
Autojen liityntäpysäköinti
Espoossa oli vuonna 2025 kaikkiaan 3 361 liityntäautopaikkaa ja liityntäpysäköinnin käyttöaste oli noin 45 %. Käyttöasteella tarkoitetaan pysäköityjen ajoneuvojen määrän suhdetta pysäköintipaikkojen määrään. Liityntäpysäköityjen autojen määrä oli 1 512, mikä on noin kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Rantaradan rakennustyömaiden vuoksi Tuomarilan, Kilon ja Koivuhovin liityntäpysäköintialueet olivat poissa käytöstä.
Käyttöasteeltaan kolme suosituinta liityntäpysäköintialuetta olivat:
- Kera (107 %)
- Hanasaari (98 %)
- Mäkkylä (88 %)
Käyttöasteeltaan vähiten suosittuja liityntäpysäköintialuetta olivat:
- Espoonlahti (17 %)
- Kivenlahti (4 %)
- Vihdintie (3 %)
Pyörien liityntäpysäköinti
Espoossa oli vuonna 2025 noin 6 246 liityntäpyöräpaikkaa, joiden käyttöaste oli noin 18 %. Liityntäpysäköityjen pyörien määrä oli noin 1 095, mikä on noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Paikkamäärät kasvoivat erityisesti Leppävaarassa (+182 paikkaa) ja Finnoossa (+56 paikkaa). Vastaavasti paikkamäärät laskivat Espoonlahdessa (-196 paikkaa) sekä Espoon keskuksessa (-34 paikkaa). Pyörien liityntäpysäköintipaikat Linnoitustiellä ja Kilon asemalla olivat poissa käytöstä.
Käyttöasteeltaan kolme suosituinta liityntäpysäköintialuetta olivat:
- Koivuhovi (100 %)
- Kera (69 %)
- Aalto-yliopisto (59 %)
Käyttöasteeltaan vähiten suosittuja liityntäpysäköintialueita olivat:
- Turuntie (3 %)
- Vihdintie (0 %)
- Otaranta (0 %)
Liitteet ja linkit
Alta voit ladata liitteet PDF-muodossa. Lisätietoja Espoon liikennetutkimuksesta saat verkkosivultamme https://www.espoo.fi/fi/liikenne-ja-kadut/tietoa-liikenteesta.
Liitteet ja linkit
Ladattavat tiedostot
- Liite 1. Joukkoliikenteen nousijamäärät marraskuun arkipäivänä 2025 .pdf
- Liite 2. Espoon pyöräilijämäärät 2025.pdf
- Liite 3. Autoliikennemäärät Espoossa 2025 (syksyn KAVL).pdf
- Liite 4. Raskaan liikenteen määrä ja osuus Espoon autoliikenteestä 2025 (syksyn KAVL).pdf
- Liite 5. Autoliikennemäärien vuosimuutokset Espoossa 2025 (syksyn KAVL).pdf
- Liite 6. Raskaan liikenteen vuosimuutokset Espoossa 2025.pdf