Lukutaito on hyvinvoinnin ja oppimisen perusta
Espoon opinpolulla tehdään lukutaitotyötä varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle asti. Lasten ja nuorten lukutaitoa vahvistetaan arjessa monin tavoin. Lukutaitotyö ei rajoitu vain luokkahuoneen tai ryhmätilan seinien sisäpuolelle vaan lukutaitoa voi harjoittaa lukemisen lisäksi vaikka luonnossa liikkuen, tutkien, kuunnellen tai yhdessä laulaen. Tavoitteena on, että jokainen espoolainen lapsi oppii hyvin suomen tai ruotsin kielen ja tuntee lukemisen iloa myös vapaa-ajalla.
Lukutaitotyötä voi tehdä monella tavalla. Ääneen lukeminen on yksi tehokkaimmista tavoista tukea lukutaidon kehittymistä ja herättää kiinnostusta kirjoihin. Kuunteleminen vahvistaa lukutaitoa, sillä se tukee kielellistä kehitystä, laajentaa sanavarastoa, syventää ymmärrystä ja lisää motivaatiota lukemiseen. Tarinan kuunteleminen vaatii pitkäjänteistä keskittymistä ja siten kehittää taitoa keskittyä myös luettuun tekstiin. Kuuntelu ja lukeminen ovat toisiaan tukevia taitoja, jotka auttavat rakentamaan vankkaa kielellistä pohjaa.
Mankkaan päiväkodissa lukutyötä tehdään leikiten
Mankkaan päiväkodin luontoryhmässä yhdessä luetaan ja lorutellaan joka päivä. Iloiset äänet kaikuvat myös metsässä, missä luontoryhmän lapset ja varhaiskasvatuksen opettaja Tarja Hoffström viettävät aikaa kolmena aamupäivänä viikossa.
”Meidän ryhmässämme luetaan satuja niin pienryhmissä kuin yhdessä koko ryhmän kesken. Luemme metsässä luontoaiheisia tarinoita, jotka olemme kuvittaneet, sillä tarinoissa on paljon kuvailevaa kieltä. Satujen luvun ohessa ja niiden jälkeen keskustelemme tarinasta ja käymme kuvia läpi. Meillä on myös luontoaiheisia kirjoja aina mukana. Niistä etsimme tietoa lapsia kiinnostavista aiheista”, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Tarja Hoffström.
Ryhmä lukee satuja aina ennen ruokailua. Tällä hetkellä menossa on Vahvuusvariksen tarinat. Satujen avulla on helppo käydä lasten kanssa keskustelua monista aiheista, ja lapset oppivat sanoittamaan tunteitaan ja vahvuuksiaan niiden avulla. Loruttelua käytetään esimerkiksi odottelutilanteissa niin metsässä kuin sisälläkin. Lorut innostavat lapsia osallistumaan ja rauhoittumaan ennen ruokailuun menoa tai piirihetken alkua.
”Lapset ovat innostuneita kirjaimista ja miettivät millä kirjaimella mikäkin sana alkaa. Monesti ruokailuun tai sisälle mennessä sanomme, että seuraavana saa mennä sellainen lapsi, jonka nimi alkaa tai nimessä on esimerkiksi leppäkertun kirjain. On ihanaa, kuinka innoissaan kaikki pohtivat millä kirjaimella leppäkerttu alkaa ja kenen nimestä se löytyy. Viskareiden kanssa olemme harjoitelleet myös riimipareja erilaisissa tilanteissa”, luettelee Hoffström.
Mankkaan päiväkotiin tulee kirjastosta kerran kuussa kirjoja, joita ryhmä käy hakemassa yhdessä käyttöönsä. Se, että lapset pääsevät itse valitsemaan mieleisiä kirjoja innostaa heitä niiden katsomiseen ja tutkimiseen. Hoffströmin mukaan monet varhaiskasvatusryhmän lapsista ovat löytäneet kipinän lukemiseen tämän vuoden aikana ja tapailevat pieniä sanoa eripuolella päiväkotia.
”Kaikki se lukutaitotyö mitä olemme tehneet niin satuja lukemalla, arvuuttelemalla ja alkukirjaimia pohtimalla, tukee lasten lukemaan oppimista ja herättää heissä halun kirjojen tutkimiseen ja lukemiseen”, summaa Tarja Hoffström.
Niittykummussa muumit keräsivät kuuntelijoita
Niittykummun koulussa pidettiin tammikuussa Muumit-lukumaraton, joka sai jokaisen alakoululaisen syventymään tarinoihin. Ajatus lähti Ylen lukumaratonista ja sitä innostuttiin kokeilemaan myös koulussa. Koulun kirjastovastaavat olivat jo pitkän aikaa sitten koonneet muumikirjat erilliselle pöydälle helposti löydettäviksi, joten iso osa valmisteluista oli jo tehty.
Päivän aikana Muumit-lukumaratoniin osallistui seitsemän lukevaa opettajaa. Teoksia oli kuvakirjoista romaaneihin. Kerrontaa oli niin runomuodossa kuin proosallisena, kuvilla ja ilman. Lukeminen järjestettiin koulun kirjastoaulaan, missä on tilaa laajalle yleisölle mutta myös dokumenttikamera ja älytaulu, jotta lukijan takaa saatiin kuvat näkyviin kuuntelijoille. Lukijan edessä oli tietokone, joka oli yhdistetty Teams-kokoukseen. Liittymislinkki jaettiin kaikille opettajille Wilman kautta, jolloin lukumaratoniin saattoi myös osallistua omasta luokasta käsin.
”Luokissa oli hämärä ja hiljainen tunnelma, ja taululta saattoi kuuntelun ohella seurata tarinoita. Opettajien mukaan ääneen lukeminen sekä edessä olevalle yleisölle että ruudun takana seuraaville oli mukavaa. Kuuntelijat pääsivät tarinoiden ääreen rauhoittumaan, ja olipa myös upea kokemus saada uppoutua kollegoiden lukuääniin”, kiittelee Niittykummun koulun apulaisrehtori Maria Ala.
Tempauksesta saatu palaute olikin positiivista ja sekä lukijoiden että kuuntelijoiden osallistuminen oli innokasta. Lukumaratonin suuri suosio povaa myös jatkoa.
”Suunnittelemme seuraavaa lukumaratonia pidettäväksi Eurooppa-päivänä 9.toukokuuta. Otamme mukaan meidän oppilaidemme ja henkilökuntamme äidinkielellä luettavia kirjoja. Viimeksi lukijat olivat opettajia, mutta seuraavassa maratonissa myös oppilaat pääsevät lukemaan”, kertoo rehtori Maija Sinisalo.
