Kuvanveistäjä Pekka Jylhän teoksissa näkyvät ajankohtaiset aiheet

Pekka Jylhä on maalannut pienestä pitäen. Lapsuudenmaisemissa Toholammella Pohjanmaalla oli tapana maalata ja piirtää naapurinpojan kanssa. Kaupassa tuli piirreltyä ihmisten kuvia, mistä tuli positiivista palautetta ja vähän rahaakin.

Varsinainen alku kohti taitelijan elämää oli kuitenkin järkyttävä tapahtuma lapsuudessa.

-Äiti kuoli aivoverenvuotoon kiikkustuolissa, kun tulin koulusta kotiin 9-vuotiaana. Kuolema teki taitelijan – tein itsestään liikkuvan keinutuolin urani alussa, ja se on Vantaan kaupungin taidekokoelmissa, Jylhä kertoo.

Savonlinnan taidelukiosta löytyi samanhenkistä seuraa. Sieltä matka jatkui Taideteolliseen korkeakouluun ja Kuvataideakatemiaan. Jälkimmäisen pääsykokeet jäivät mieleen, sillä Jylhä oli yksi kolmesta Kuvataideakatemiaan valitusta. Lopuksi matka jatkui vielä Tukholman Royal Arts Academyyn.

-Ruotsissa oltiin ajassa edellä, ja sitä kautta kuvanveistourani lähti liikkeelle. Kuvanveistoa onkin tullut tehtyä ainakin 40 vuotta ja olen saanut tehdä paljon näyttelyitä ja julkisia teoksia. Tukholmassa oli myös kansainvälistä, Jylhä muistelee opiskeluaikojaan.

Jylhän tunnetuimpia teoksia on vuonna 2000 valmistunut Urho Kekkosen muistomerkki Helsingissä, Finlandia-talon lähellä.

- Urho Kekkosen muistomerkki toi uskottavuutta – sen valitsi kansainvälinen jory pelkästään paperille tehdyn pienoismallin perusteella. Valinnat tehtiin huonosti valaistussa pommisuojassa ja ehdotuksessa oli hyvä oma valaistus, Jylhä muistelee hymyssä suin.

Mielenpainuva teos on myös ollut Kultainen kauris Siilijärvellä moottoritien varrella. Kauris näkyy 20 metrin korkeudessa lukuisille ohikulkeville autoilijoille, jotka usein teoksen nähtyään ottavat Jylhään yhteyttä.  

Inspiraatiota Jylhä kertoo saavansa koskettavista arjen tapahtumista.

-Haluan jollain tavalla teosteni kautta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja teen sen aika spontaanisti. Aina on kuitenkin joku, joka loukkaantuu. En silti tee itselleni rajoituksia, Jylhä kertoo.

Keskustelua herättäneitä teoksia ovat olleet esimerkiksi vuonna 2002 muualle siirretyt Espoon betoniporsaat, varastoon jäänyt Tom of Finland -patsas sekä Kunnes meri hänet vapauttaa -teos hukkuneesta syyrialaispojasta vuodelta 2016.

Tällä hetkellä työn alla on ajankohtainen Grönland-veistos liittyen Grönlannin ympärillä tapahtuviin asioihin. Teos jäädyttää hiljaa itsensä valkoiseksi, kauniiksi ja herkäksi jääksi.

Sitä ennen valmistui Nuorallatanssija Näyttelykeskus WeeGeen eteen Espoo-päiväksi 2025. Tekoprosessiin meni neljä vuotta. Nuorallatanssija on ympäristötaideteos planeetan muotoisella kehällä tasapainottelevasta nuoresta tytöstä. Inspiraationa on ollut Jylhän oma Martta-tytär.

- Viimeinen teos on aina rakas! Nuorallatanssijaa kehiteltiin pitkään WeeGeelle ja halusin siihen realistisen ihmisen, Jylhä kertoo. 

WeeGeellä sijaitsevassa Espoon modernin taiteen museo EMMAssa on aiemmin nähty Pekka Jylhän Vavisten ja kunnioittaen (2005) -jänisteos, Luola saaren rannalla (2013)-timanttikukkaroteos sekä Lyhdynkantaja (1999–2000) -diskopallopuputeos.

Lue lisää Nuorallatanssija-teoksesta Espoon modernin taiteen museo EMMAn uutisesta: EMMAn edustalle kohonnut Pekka Jylhän Nuorallatanssija-veistos viestii toivosta ja rohkeudesta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (1.9.2025).

Jylhän teoksista löytyy kuvia kuvataitelijan omilta verkkosivuilta: pekkajylha.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Teatterilla, elokuvilla ja kirjallisuudella on suuri merkitys Jylhälle kuvataiteen lisäksi. Kino Tapiola ja & Espoon teatteri ovat hyvin tuttuja. Aikaa kuluu myös Aalto-yliopiston kirjastossa, mitä Jylhä pitää Suomen hienoimpana. 

Helmikuun kulttuuritärppejä löytyi monesta eri kohteesta:

 Antti Laitinen: Helisevä metsä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (24.09.2025 - 23.08.2026 Espoon modernin taiteen museo EMMA)

-Antti Laitisen näyttely on hyvä esimerkki Näyttelykeskus WeeGeen monipuolisuudesta. Avara tila, jossa on upeita näyttelyitä. Tässä kiva metsätunnelma, mikä sopii hyvin tilaan.

PETER ASUI TALOSSA – delfiini pisteestä pisteeseen (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)(9.2.–7.5. & Espoon teatteri)

-Pitkäaikaisia kokemuksia hyvistä esityksistä. Tässä rakkaudesta luontoon, missä käy lopuksi vähän huonosti, kun delfiini tekee itsemurhan. Yleensä poimin &-teatterista ulkomaalaisia huippuja, joita ei muualla nähdä, sillä he tuovat vahvoja kokoonpanoja Suomeen.

Louhi -tanssiteos (KULPS esiopetus - 6.lk) | Espoon kaupunki (to 26.2. Lasten kulttuurikeskus Aurora)

-Aurorassa en ole aiemmin käynyt, joten pitäisi ehdottomasti käydä!  Käyn katsomassa paljon tanssiteoksia Kaapelitehtaalla ja muualla. Ihminen, taide, musiikki ja visuaalisuus lähellä omaa maailmaani. Siinä on voimakkaita kokemuksia ladattu teatteritilaan. Lavastuksissa olen ollut mukana.

Jooga ja äänimaljarentoutus | Espoon kaupunki (ke 25.2. Lippulaivan kirjasto)

Olen joogannut yli 30 vuotta. Aloitin joogan Espooseen muuton yhteydessä ja joogaan edelleen aamuin ja illoin, jotta paikat pysyvät kunnossa. Fyysisen puolen lisäksi jooga tarjoaa hienon rauhoittumisen hetken ja arjesta irrottautumista. 

Lämpiöklubi: The Finnish Highwaymen | Espoon kaupunki (la 21.2. Sellosali)

-Musiikki on aina ollut osana työhuoneessa eläytymistäni. Mukavia kokemuksia sitä kautta pienestä pitäen. En ole musikaalinen mutta kuuntelen innokkaasti konserteissa. Tässä näytti olevan kiva iso kokoonpano.

Katso myös muita kulttuuritapahtumia KulttuuriEspoon tapahtumakalenterista.

Aiemmat kulttuuritärpit on koottu yhteiselle sivulle osoitteeseen: espoo.fi/fi/kulttuuritarpit

Teksti: Sanna Uuksulainen