Kuorma-autoille mahdolliset, julkiset sähköautolatauspaikat kartoitettiin pääkaupunkiseudulla
Liikenne on pääkaupunkiseudun suurin päästölähde ja kuorma-autot tieliikenteen toiseksi suurin päästölähde heti henkilöautojen jälkeen. Hitaan sähköistymisen yksi syy on julkisen sähkölatausinfran puuttuminen, jota EU-rahoitteinen eCargo - Kuorma-autoliikenteen päästöjen vähentäminen latausverkostoa kehittämällä -hanke pyrkii lisäämään. Ensimmäisenä kokeiltiin olemassa olevat julkiset sähkölataus-paikat, joihin kuorma-auto mahtuu lataukseen sekä kartoitettiin uusien latauspaikkojen sijaintitarpeita.
Sähköajoneuvojen julkiset, kaikille mahdolliset latauspisteet pääkaupunkiseudulla on suunniteltu ensisijaisesti henkilöautoille. Parkkiruudut ovat henkilöautojen pituisia ja monet paikat ovat matalissa parkkihalleissa, joihin ei mahdu edes isolla pakettiautolla – kuorma-autoista puhumattakaan.
Virallisesti pääkaupunkiseudulla ei ole yhtään julkista sähköautolatauspistettä kuorma-autoille. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on rekisterissä yli 50 sähkökuorma-autoa ja reilut 1 200 sähköpakettiautoa (tilanne 6/2025). Nämä autot joudutaan pääosin lataamaan yritysten omissa toimipisteissä.
Isoille autoille sopivan julkisen latausverkoston puute vähentää huomattavasti sähkökäyttöisten autojen käyttömahdollisuuksia ja yleistymistä tavaraliikenteessä. Lataus onnistuu kyllä samoilla teknologioilla kuin henkilöautoilla, ainoa ero on paketti- ja kuorma-autojen suurempi tilantarve latauspisteillä.
Kuorma- ja pakettiauton lataaminen julkisilla, henkilöautojen latauspaikoilla
Espoon kaupungin, Forum Virium Helsingin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun EU-rahoitteisessa, eCargo-hankkeessa kokeiltiin pääkaupungin nykyisten julkisten latauspaikkojen käyttömahdollisuuksia isoille autoille. Työ tehtiin keväällä, kesällä ja syksyllä 2025 viidellä erilaisella sähkökuorma- ja -pakettiautolla: Mercedes-Benz eSprinterillä, Renault Master E-Tech electricillä, Mitsubishi Fuso eCanterilla, Volvo FL Electricillä ja Mercedes-Benz eActros 300:lla.
Käytännön kokeiluissa löytyi 25 kohdetta, joissa mahtui lataamaan jopa kymmenen metriä pitkiä ja neljä metriä korkeita kuorma-autoja. Nämä raportoitiin myös yleisesti käytettyyn Latauskartta.fi-palveluun. Lisäksi noin seitsemän metriä pitkillä ja kolme metriä korkeilla pakettiautoilla mahtui kymmeneen lisäkohteeseen, eli yhteensä 35 latauspaikkaan. Lataaminen on siis mahdollista, joten vain sen takia ei kannata jättää sähköisiä tavara-autoja hankkimatta.
“Lähes kaikissa latauspaikoissa on silti joitain rajoitteita, joista huomaa suunnittelun keskittyneen henkilöautoihin”, kertoo sähköisen liikenteen erityisasiantuntija Raimo Tengvall Forum Virium Helsingistä. Rajoitteista Tengvall mainitsee sen, etteivät sijainnit yleensä ole optimaalisia tavaraliikenteen kannalta, iso auto voi rajoittaa pahasti näkyvyyttä liikenteeseen ja lisäksi latauskaapelit ovat usein turhan lyhyitä kuorma-autoille. “Lähes kaikkiin joutuu ajamaan keula edellä, jolloin takaisin liikenteeseen isolla autolla joutuu peruuttamaan, mikä ei ole hyvä liikenneturvallisuuden kannalta.”
Jatkossa pääkaupunkiseudulle tarvitaan siis erityisesti kuorma-autoille ja isoille pakettiautoille suunnattuja julkisia sähköautolatauspaikkoja.
Uusien latauspaikkojen sijaintitarpeita kartoitettu
eCargo -hankkeessa kokeiltiin uudenlaista tapaa selvittää lataustarvetta yhdistelemällä kuljetusyrityksille tehtyä kyselyä ja ajoneuvodataa noin tuhannesta pääkaupunkiseudulla tehdystä kuorma-automatkasta. Anonyymi ajoneuvodata oli hankittu Bridgestone Mobilityltä. Kyselyyn taas vastasi kaksitoista pääkaupunkiseudulla toimivaa keskikokoista ja suurta kuljetusyritystä sekä kuljetusten tilaajaa.
Näillä selvitettiin nykyisten dieselkäyttöisten kuorma-autojen ja isojen pakettiautojen yön yli pysäköintipaikkoja sekä päiväaikaisia yli puolen tunnin mittaisia pysähdyspaikkoja. Kuljetusalalla ei ole varaa ylimääräisiin pysähdyksiin, jolloin nykyisten pysäköintien paikat ovat ainoita järkeviä sijainteja lataamiseen, kun autoja jatkossa vaihdetaan sähkökäyttöisiin.
Kokeellisen työn tuloksena syntyi alustava kuorma- ja pakettiautojen lataustarpeiden lämpökartta, eli “heatmap”. Siinä korostuvat erityisesti logistiikka-alueet Vantaalla ja Helsingin satamissa, mutta myös monet muut kohteet ympäri pääkaupunkiseutua. Pienteollisuusalueiden sekä kaupan alan keskittymien lisäksi kuorma- ja pakettiautoja pysäköidään tyypillisesti yön yli katujen varsilla kuljettajien kotien lähellä.
“Raskaan liikenteen latauspisteiden lisääminen merkittävimpiin logistiikan, pienteollisuuden ja kaupan alan keskittymiin palvelisi kuljetusten kaivattua vihreää siirtymää nopeasti”, Tengvall summaa.
Lataustarpeiden lämpökartta kertoo kuorma- ja pakettiautojen ajoprofiilien olevan hyvin moninaisia, joten niitä on kaupunkien syytä selvittää jatkossa systemaattisemmin.
“Uusia latauspisteitä ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan. Omalla toimipisteellä lataamisen lisäksi nykyisilläkin julkisilla latauspaikoilla saa eCargo-kartoituksen perusteella merkittävää apua sähköisillä kuorma- ja pakettiautoilla ajamiseen pääkaupunkiseudulla.”
Lue lisää eCargo-hankkeesta: eCargo - Kuorma-autoliikenteen päästöjen vähentäminen latausverkostoa kehittämällä | Kestävä kehitys | Espoon kaupunki