Espoon 1980–90-lukujen rakennetun ympäristön selvitysprojektin ensimmäinen vaihe on valmistunut
KAMU Espoon kaupunginmuseo selvittää eli inventoi Espoossa sijaitsevien 1980–90-lukujen rakennusten tilanteen. Rakennusinventoinnin eli 1980-90-lukujen postmoderniksi kutsutun rakennusperinnön, tuttavallisesti POMO-inventoinnin, ensimmäisen vaiheen tulokset on nyt julkaistu.
Projektin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva Espoon 1980–90-lukujen rakennetusta ympäristöstä. Työn tuloksia käytetään kulttuurihistoriallisen arvotuksen pohjaksi ja rakennetun ympäristön arvostuksen lisäämiseksi sekä arvokkaan rakennuskannan pelastamiseksi turhalta purkamiselta. Projektin lopputulos auttaa vaalimaan rakennettua ympäristöä viranomaistyössä ja espoolaisten asukkaiden keskuudessa. POMO-inventointi palvelee Espoon kaupunkisuunnittelua, rakennusvalvontaa ja tilapalveluja. Se tukee myös Espoon kaupungin strategian kestävän kehityksen ja hiilineutraaliuden tavoitteita.
Ensimmäinen osa käsittää kyseisen ajanjakson rakennuskannan inventoinnin ilman asuinrakennuksia. Kohteina on ollut kaikki julkinen rakentaminen: oppilaitokset, päiväkodit, kirkot, toimisto- ja liikerakennukset, hoivan ja huollon sekä infran rakennukset. Inventoinnin valmistelu alkoi vuonna 2023 ja käynnistyi projektina syksyllä 2024. Asuinalueet inventoidaan projektin seuraavissa vaiheissa. Toinen vaihe on alkanut syksyllä 2025 ja valmistuu vuonna 2026.
Osa 1) Espoon 1980–90-lukujen rakennuskanta, muut kuin asuinrakennukset
Ensimmäiseen kohdejoukkoon kuului 1240 rakennusta. Espoon kaupunginmuseon projektiryhmän tekemän esityksen pohjalta valikoitui 211 rakennusta tarkempaan käsittelyyn. Niistä rakennusperintökohteiksi nostettiin lopulta 130 arviointikriteerit täyttävää kohdetta, kuten Niittykummun paloasema, Leppävaaran kirkko sekä useita kouluja ja päiväkoteja. Arvotus perustui lakiin rakennusperinnön suojelusta (LaRS 4.6.2010/498) sekä kohteiden arkkitehtonisiin ja kaupunkikuvallisiin arvoihin.
Inventointiraportin kohdekuvauksineen laati Saatsi Arkkitehdit Oy:sta arkkitehti Anna Määttä ja arkkitehti Ida Pakkala.
Raportoinnin lisäksi selvityksen kohteita on nyt löydettävissä Finna.fi -hakupalvelusta.
Ensimmäisen vaiheen lopputulos kertoo espoolaisen rakentamisen korkeasta laadusta. Rakennusperintökohteiksi nousi suuri joukko edustavia kohteita esimerkkeinä siitä, että kaupunkiympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen panostettiin 1980–90-luvulla. Espoon kaupungin oman suunnittelun lisäksi suunnitelmia tilattiin paljon ansioituneilta arkkitehdeilta.
Osa 2) Espoon 1980–90-lukujen asuntorakennukset
Seuraavissa vaiheissa arvioidaan kaikki Espooseen 1980–90-luvulla rakennetut asuinrakennukset, yhteensä noin 14 000 rakennusta. Kohteiden suuren määrän takia ne inventoidaan kolmessa osassa: kerrostalot ja luhtitalot (kohteita 1097), rivitalot ja ketjutalot, (kohteita n. 2300) sekä omakotitalot ja paritalot (kohteita n. 10 600.)
Työ tehdään ensimmäisen vaiheen periaatteiden mukaisesti kiinnittäen huomio erityisesti aluekokonaisuuksiin ja rakennusten arkkitehtonisiin ja kaupunkikuvallisiin arvoihin.
Osan 2 jälkeen kaikki osaraportit yhdistetään, ja tulokset kootaan yksien kansien väliin. Julkaisu tulee koskettamaan jollain tavalla jokaista espoolaisia, sillä inventoinnin kohteisiin ei voi olla törmäämättä Espoossa liikkuessaan.
Projektin eri vaiheiden tuloksista kerrotaan asukkaille. Inventoinnin tuloksia esitellään mm. museon yleisötyössä ja koko projektin lopuksi järjestetään yleisölle avoin seminaari, johon kutsutaan myös asiantuntijoita keskustelemaan postmodernista arkkitehtuurista ja sen arvoista Espoossa.
Lisätiedot:
Projektin työryhmä:
Projektin päällikkö Lasse Majuri
Intendentti Jyri Vilja
Intendentti Susanna Aaltonen
