Kaupunkien on otettava roolia luontokadon torjunnassa: Luontoviisas Espoo -seminaarissa etsittiin keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi

Miten voimme säilyttää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta nopeasti kasvavassa kaupungissa? Espoo on tarttunut haasteeseen: helmikuussa kaupunginhallitus hyväksyi Luontoviisas Espoo -tiekartan. Se antaa suunnan seuraavien kymmenen vuoden työlle, jota teemme kaupunkiympäristön toimialalla. Toimialan merkitys on suuri, sillä se vastaa esimerkiksi kaavoituksesta, puistojen suunnittelusta ja ylläpidosta sekä luonnonhoidosta Espoossa.

Toukokuisena tiistaina Otaniemessä kokoontui joukko Espoon, muiden kaupunkien, tutkimuskentän ja yritysten edustajia pohtimaan, miten kasvava kaupunki johtaa ja toteuttaa luontoviisautta. Tilaisuuden avasi kaupunkiympäristön toimialan toimialajohtaja Olli Isotalo. Ympäristöjohtaja Tarja Söderman esitteli Luontoviisas Espoo –tiekartan, ja kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska avasi tiekartan toteutusta erityisesti kaupunkitekniikan näkökulmasta.

Seminaarin pääpuhuja oli professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Hän toimii myös Suomen Luontopaneelin puheenjohtajana ja Suomen hallituksen tieteellisenä neuvonantajana.

Esityksessään Kotiaho herätteli yleisöä luontokadon hätkähdyttäviin madonlukuihin: Suomen ja maailman luonto on kriittisessä tilassa, sillä esimerkiksi metsien pinta-ala ja laatu heikkenevät jatkuvasti. Siksi hän peräänkuulutti toimijuutta ja vastuunkantoa: sekä valtion että kuntien on otettava roolia luonnon tilan parantamiseksi.

Luontoviisas Espoo –tiekartta perustuu ajatukselle luonnon kokonaisheikentymättömyydestä. Se on tila, jossa ihmistoiminta ei vähennä luonnon monimuotoisuutta tai siitä saatavia ekosysteemipalveluja. Kotiahon mukaan tämä on mahdollista saavuttaa, mutta ei ilman ekologista kompensaatiota, jolla hyvitetään aiheutettuja luontohaittoja. Se kuitenkin vaatii kriittistä arviointia ja suunnitelmallisuutta toimenpiteille.

Huoli luonnosta ja toisaalta ymmärrys sen merkityksestä ovat nousseet nopeasti viime vuosina. Moni kaupunki Suomessa ja maailmalla kehittää juuri nyt toimintaansa. Seminaarissa Espoota sparrasi kolme muuta kaupunkia, jotka ovat myös pitkällä luontotyössä. Luontopositiivinen Lahti -ohjelmaa luotsaava Heli Huuskonen esitteli Lahden projektin päiväkotipihojen monimuotoistamisesta: nyt valmistuneen konseptin avulla parannetaan uusien ja korjattavien päiväkotipihojen viihtyisyyttä ja lasten luontosuhteen kehittymistä. Samalla hyödynnetään tonteille kertyvät hulevedet ja suojataan lapsia helteisten päivien paahteelta.

Turun tavoitteena on olla johtava kaupunki luonnonhoitotyössä ja uuselinympäristöjen perustamisessa, ja Turun ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki esittelikin hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä luontokohteiden ennallistamisesta ja erityislajien suojelusta.

Luontoviisaaseen kaupunkisuunnitteluun saatiin näkökulmia Vantaalta, joka on ehtinyt ensimmäisenä kaupunkina Suomessa pilotoimaan ekologista kompensaatiota. Vantaan johtava maisema-arkkitehti Laura Muukka kuitenkin korosti, että kompensaatio on aina lieventämishierarkian viimeinen vaihtoehto, jota hyödynnetään vasta kun luonnolle aiheutettavaa haittaa on aina ensin vältetty ja lievennetty.

Innostavat esimerkit vahvistivat, että kaupungit todella voivat tehdä osansa luontokadon torjumisessa ja samalla luoda hyvinvointia ja elinvoimaa. Helppoa eri tavoitteiden ja realiteettien yhteensovittaminen ei kuitenkaan aina ole. Kaupungit eivät voi ratkoa haasteita yksin, vaan mukaan tarvitaan kumppaneita: yrityksiä, maanomistajia ja asukkaita sekä vuoropuhelua tutkimuksen kanssa.

Janne Kotiaho esitti omassa puheenvuorossaan kiperiä kysymyksiä siitä, miten kaupunki voi turvata luonnon monimuotoisuutta väestön kasvusta huolimatta ja toisaalta siitä, kuinka kaupunkitoimijat voivat ohjata asukkaita kohti kestävämpiä elämäntapoja.

Seminaarin lopuksi aiheesta olivat keskustelemassa kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, kaupunkiekologian dosentti Kati Vierikko ja YIT:n kaupunkikehityksestä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Juha Kostiainen.

Espoo on nuori kaupunki, minkä vuoksi Espoossa ei ole vanhoja teollisuusalueita ja hylättyjä tontteja. Siten rakentamista joudutaan ohjaamaan myös nykyisille viheralueille. Sekä Tanska että Kostiainen toivoivat kuitenkin, ettei rakentaminen aiheuta heikentymistä ihmisen elinolosuhteisiin, kaupunkiympäristön laatuun eikä luonnon tilaan. Rakennusyrityksen edustajana Kostiainen kirvoitti yleisöltä aplodit peräänkuuluttaessaan kaupungeilta hankekilpailutukseen tiukempia vaatimuksia pihasuunnitteluun ja luontoarvojen huomiointiin. 

Keskustelua seminaarin aiheista jatkettiin iltapäivän cocktail-tilaisuudessa. "Luontoviisas Espoo -tiekartan jalkauttamistyö on polkaistu käyntiin ja hyviä käytäntöjä päästään kunnolla kehittämään,” Söderman iloitsee. “Onhan luontoviisaus Espoossa tapa toimia ja toteuttaa kaikkia kaupungin asettamia tavoitteita luontoviisaasti.”

Luontoviisas Espoo -tiekartta