Pomppuja ja piruetteja: Espoon varhaiskasvatuksessa lapsia kannustetaan liikkumaan
Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on kehitetty systemaattisesti keinoja lasten arkiaktiivisuuden lisäämiseksi. Jo varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa kasvattajia liikunnalliseen toimintatapaan.
Liikunnalla on tunnetusti paljon terveyshyötyjä, mutta tiesitkö, että fyysinen aktiivisuus ja hyvät motoriset taidot ovat yhteydessä myös oppimiseen? Liikkuminen edistää lisäksi sosiaalisten taitojen kehittymistä, tunnetaitoja, osallisuutta sekä mielen hyvinvointia.
”Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi tarkkaavuuteen, muistiin ja keskittymiseen – valmiuksiin, mitä jokainen lapsi tarvitsee oppimisessa. Vaikutukset ovat erityisen suuria varhaislapsuudessa, kun lasten aivot kehittyvät nopeasti ja oppiminen on intensiivistä”, kertoo projektikoordinaattori Tuuli Tepponen Espoon suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta.
Koska liikkumisella on niin merkittävä rooli oppimiselle ja koko lapsen hyvinvoinnille, Espoon varhaiskasvatuksessa liikkuminen kuuluu jokaisen lapsen päivään.
”Tähän tavoitteeseen ohjaa myös kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma”, muistuttaa Tepponen.
Tepponen luotsaa Varhaiskasvatuksen aktiivinen arki -hanketta Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Taustaltaan hän on varhaiskasvatuksen opettaja ja liikuntaneuvoja.
Varhaiskasvatuksen aktiivinen arki -hankkeessa on keskitytty kehittämään konkreettisia keinoja lisätä liikettä lasten arkeen. Hanke on saanut rahoitusta Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta, ja se käynnistyi Espoossa syksyllä 2022.
Hankkeessa on muun muassa koulutettu henkilökuntaa ja hankittu erilaisia liikuntavälineitä varhaiskasvatuksen liikuntavälinelainaamoon. Lainaamosta varhaiskasvatusyksiköt voivat varata käyttöönsä esimerkiksi suksia, luistimia ja retkisettejä. Tavoitteena on jalkauttaa ja juurruttaa liikunnallista toimintatapaa Espoon varhaiskasvatukseen.
Liikkumisen ilo kuuluu kaikille
Suurin osa lapsista liikkuu riittävästi. Noin neljännes varhaiskasvatusikäisistä lapsista liikkuu kuitenkin suosituksia vähemmän. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan alle kouluikäisen päivään tulisi kuulua päivittäin kolme tuntia liikuntaa, joista tunti vauhdikasta, hengästyttävää liikuntaa.
”Kasvattajilla on tärkeä rooli erityisesti vähän liikkuvien lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä ja liikkumaan innostamisessa. Varhaiskasvatuksessa voidaan tehdä paljon lasten liikkumisen edistämiseksi”, Tepponen muistuttaa.
Yhtenä hankkeen tavoitteena onkin ollut kannustaa vähän liikkuvia lapsia liikkumaan sekä lisätä inkluusiota liikuntakasvatuksessa. Jokaisella lapsella on oikeus osallistua liikkumiseen, saada onnistumisen kokemuksia ja sopivia haasteita sekä kokea liikunnan iloa.
Tutkimusten mukaan eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset liikkuvat vapaa-ajallaan suomalaistaustaisia vähemmän. Tutkimuksista tiedetään myös, että tähän on monia, yksilöistä riippumattomia yhteiskunnallisia syitä, kuten rakenteellista eriarvoisuutta. Varhaiskasvatuksessa tapahtuvalla liikuntakasvatuksella voidaan tarjota liikunnallisia kokemuksia kaikille varhaiskasvatukseen osallistuville lapsille. Varhaiskasvatuksen aktiivinen arki -hankkeessa kaikkien lasten liikkumista on pyritty edistämään innostamalla perheitä mukaan liikkumaan lastensa kanssa.
”Hankkeessa kehitetyssä Kieltä liikkeellä -mallin pilotoinnissa on toteutettu perheliikuntatoimintaa, johon erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisia perheitä on kannustettu osallistumaan. Liikunnalla tiedetään olevan yhteys kielellisten valmiuksien kehittymiseen. Leikinomainen liikkuminen ja toiminnallisuus tukevat myös uuden kielen oppimista, joten liikunnalla on näille lapsille ja heidän perheilleen monenlaisia hyötyjä”, Tepponen kertoo.
Myös välinehankinnoilla voidaan edistää lasten välistä yhdenvertaisuutta ja liikuntakokemusten tasa-arvoa. Liikuntavälinelainaamon ansiosta nekin lapset, joiden perheissä ei ole varaa hankkia lapselle varusteita, pääsevät kokeilemaan uusia lajeja.
Inklusiivinen liikuntakasvatus huomioi lasten erilaiset lähtökohdat.
”Uusimpana lisäyksenä varhaiskasvatuksen liikuntavälinelainaamoon on hankittu niin sanottuja soveltavan liikunnan välineitä”, Tepponen kertoo. ”Näitä ovat esimerkiksi liikuntarajoitteisille lapsille tarkoitetut apuvälineet kuten luistelukelkat ja erikoiskeinut.”
Pienet oivallukset lisäävät liikettä
Varhaiskasvatuksen aktiivinen arki -hankkeessa isossa roolissa on ollut henkilöstön kouluttaminen ja innostaminen.
Henkilökunnalle on tarjottu konkreettisia keinoja ja käytännön työkaluja liikkumisen lisäämiseen varhaiskasvatuksessa. On järjestetty erilaisia työpajoja, sparrauksia ja tuotettu runsaasti materiaalia, joka kannustaa ja tukee kasvattajia kehittämään ja vahvistamaan liikunnallista toimintakulttuuria. Mukana on ollut niin kunnallisia kuin yksityisiä päiväkoteja, asukaspuistoja ja perhepäivähoitajia.
Monissa yksiköissä on koulutuksiin osallistumisen myötä huomattu, miten pienillä muutoksilla liikettä lasten arkeen saadaan lisättyä.
”Jos päiväkodin lattiaan on tehty hyppelyteippaukset tai jumppasalin liikuntavälineet ovat jatkuvasti esillä ja kaikkien vapaasti käytettävissä, niin liikettä tulee lisää päivään melkein huomaamatta”, Tepponen kuvailee.
Espoossa jo lähes 80 prosenttia kunnallisista päiväkodeista on mukana kansallisessa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmassa. Kyseessä on valtakunnallinen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma, jonka tavoitteena on, että jokaisella lapsella on päivittäin mahdollisuus liikkumiseen ja liikkumisen iloon.
”Tavoitteena on saada kaikki kunnalliset päiväkodit Espoossa liittymään ohjelmaan”, kertoo Espoon Liikkuva varhaiskasvatus -verkostosta vastaava varhaiskasvatuksen asiantuntija Saara Salmi-Rautiainen. ”Tarkoituksena on juurruttaa liikkuminen läpileikkaavana työtapana kaikkeen varhaiskasvatuksen toimintaan.”
Ylös, ulos ja raittiiseen ilmaan
Espoon varhaiskasvatuksessa liikkumiseen yhdistyy myös ulkoilu. Lähiluonnon mahdollisuuksia hyödynnetäänkin aktiivisesti. Espoolainen erityispiirre on, että kaupunkimaisessa ympäristössäkään ei tarvitse yleensä lähteä kovin kauas, kun lähettyviltä löytyy jo metsää ja ulkoilumaastoja.
”Kannustamme liikkumaan ulkona. Vietämme Espoossa esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa Mennään metsään -viikkoa. Teemaviikolla oppimisympäristöä laajennetaan lähiluontoon ja tavallisia varhaiskasvatuspäivän toimintoja viedään metsäympäristöön”, kertoo Tepponen.
Näin saadaan yhdistettyä sekä liikkumisen että luonnossa oleskelun hyödyt.
”Siemenet liikunnalliselle elämäntavalle kylvetään jo varhain. Varhaiskasvatus on merkittävässä roolissa myönteisen liikuntasuhteen muodostumisessa ja liikunnan ilon ja kipinän sytyttämisessä”, sanoo Salmi-Rautiainen.