Espoo rakentaa kestävästi ja huomioi hulevedet
Espoon kaupunkiympäristön toimialan kestävät valinnat näkyvät asukkaille esimerkiksi ympäristöystävällisenä rakentamisena, luonnon säästämiseen ohjaamisena, hyvänä sade- ja sulamisvesien käsittelynä sekä parempina mahdollisuuksina liikkua ilman päästöjä. Tänään 31.10.2024 vietettävä YK:n Maailman kaupunkien päivä muistuttaa kaupunkien merkityksestä kestävässä kehityksessä.
Hulevesien, kuten sade- ja sulamisvesien, hallinta on osa kestävän kaupungin rakentamista. Tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla veden ohjaaminen auttaa ehkäisemään tulvia ja pitämään veden puhtaampana. Parhaimmillaan hulevesiratkaisut tukevat kaupungin vehreyttä, viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta sekä auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
Esimerkiksi Leppävaarassa sijaitsevassa Monikonpurossa sade- ja sulamisvesiä ohjataan viivytysaltaisiin. Altaat hidastavat veden virtausta, mikä auttaa vettä haihtumaan ja imeytymään maahan sekä vähentää tulvariskiä. Altaissa olevat kasvit suodattavat epäpuhtauksia vedestä ennen kuin se pääsee vesistöihin. Virtausta on pyritty tasaamaan muokkaamalla puron uomia sekä luomalla sen varrelle tulvatasanteita. Monikonpuro onkin pysynyt ekologisesti monipuolisena – jopa uhanalainen meritaimen nousee siihen kutemaan, vaikka puro kulkee keskellä urbaaneinta Espoota.
Kaupunki ohjaa hulevesien hallintaan tonteilla ja työmailla
Hulevesiin otetaan kantaa muun muassa viherkerrointyökalulla, jota on kokeiltu kaupunkisuunnittelussa. Sillä ohjataan tonttien ja kortteleiden suunnittelua kohti kestävämpiä ja vehreämpiä ratkaisuja. Viherkertoimella kaupunki määrittelee, kuinka paljon viherpinta-alaa rakennettavalla tontilla tulee olla sekä miten tontilla hallitaan sadevesiä ja parannetaan luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää viherkertoimen varsinaisesta käyttöönotosta loppuvuoden aikana.
Koska puut ja kasvit auttavat hallitsemaan sade- ja sulamisvesiä luonnollisesti, kannustamme asukkaita ja rakentajia säilyttämään tontilla olevat puut. Puun juuret imevät vettä, ja esimerkiksi koivu voi imeä jopa satoja litroja vettä päivässä. Voit lukea lisää pihapuiden hyödyistä Espoon ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen esitteestä.
Opastamme hulevesien hallintaan myös työmailla. Työmaan vedet pitää käsitellä oikein, jottei vesistöihin päädy öljyä, raskasmetalleja tai maa-ainesta, jotka voivat muun muassa estää kalojen lisääntymisen sekä rehevöittää vesistöjä. Espoossa tulee noudattaa pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), jota on ollut laatimassa myös Espoon ympäristönsuojelu.
Raiteet ja pyöräbaana tukevat päästötöntä liikkumista
Kaupungin päästöistä iso osa aiheutuu liikenteestä, ja siksi kestävien kulkutapojen käyttöä pyritään lisäämään eri tavoin. Parhaillaan rakennettava Espoon kaupunkirata, joka tuo kaksi lisäraidetta Leppävaaran ja Kauklahden välille, on merkittävä asia matkalla kohti päästötöntä liikkumista. Samalla rakennetaan myös rantaradanbaana pyöräilijöille ja jalankulkijoille.
Espoon joukkoliikenne tukeutuu muutenkin vahvasti raiteisiin. Junan lisäksi Espoossa kuljetaan metrolla ja pikaratikalla.
Uusissa tiloissa suositaan puuta ja uusiutuvaa energiaa
Myös kaupungin omassa rakentamisessa, kuten koulujen, päiväkotien ja uimahallien kohdalla, huomioidaan kestävä kehitys. Uusien rakennusten suunnittelussa pyritään siihen, että vähintään 10 % rakennuksen käyttämästä energiasta on peräisin paikan päällä tuotetusta uusiutuvasta energiasta, kuten aurinkosähköstä ja maalämmöstä.
Espoo myös suosii uusissa rakennushankkeissaan puurakentamista, koska puu on uusiutuva materiaali, jonka varastoima hiili säilyy rakennuksessa pitkään. Hyviä esimerkkejä puurakentamisesta ovat Mankkaan päiväkodin laajennusosa, Metsolan päiväkoti, Tiistilän koulu ja päiväkoti sekä Aarrekartan päiväkoti.
