Euroopan laajuinen CityLoops-hanke toi lisää vauhtia Espoon kiertotalouteen
Tiesitkö esimerkiksi, että syksyllä puista pudonneista lehdistä voidaan valmistaa biohiiltä tai bokashi-kompostia, josta kasvatetaan kaupungin tulevaisuuden puutarhoja? Tai että purkurakennuksen betonia ja laattoja voidaan käyttää uuden talon rakentamiseen? Eurooppalaisessa CityLoops-projektissa kehitettiin innovatiivisia menettelytapoja ja työkaluja rakennus- ja purkumateriaalien sekä orgaanisen jätteen kierron suunnitteluun kaupungeissa.
Espoo oli vuosina 2020-2023 mukana Euroopan laajuisessa CityLoops-projektissa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), jossa kehitettiin innovatiivisia menettelytapoja ja työkaluja rakennus- ja purkumateriaalien sekä orgaanisen jätteen kierron suunnitteluun kaupungeissa. Hankkeessa kehitettyjen kiertotalouden ratkaisujen avulla voimme vähentää kasvavan kaupungin ilmastopäästöjä ja hyödyntää biomassojen paikallista kiertoa hiilidioksidin sitomiseen. Lopullinen tavoite on edistää siirtymistä kiertotalouteen, joka tukee Espoon tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet edelläkävijänä vuoteen 2025 mennessä.
Espoo oli projektissa mukana replikaattori- eli seuraajakaupunkina, mikä tarkoitti, että työskentelimme läheisesti seitsemän eurooppalaisen kaupungin kanssa ja opimme heidän innovatiivisista kokeiluistaan sekä uusista ratkaisuistaan. Hankkeen aikana vaihdoimme oppeja erityisesti Tanskan Roskilden ja Høje Taastrupin sekä Alankomaiden Apeldoornin kaupunkien kanssa ja osallistuimme opintomatkoille pilottikaupunkeihin. Replikaattorina hyödynnämme näissä kaupungeissa tehtyjä ratkaisuja myös Espoossa hankkeessa laaditun replikointisuunnitelman mukaisesti.
”Kierrätys ja resurssitehokkuus ovat olleet toimintatapoja Espoossa jo pitkään, mutta kaupungissa on edelleen paljon prosesseja, jotka perustuvat lineaariseen talouteen. Kiertotalouden edistäminen vaatii osaamisen kehittämistä”, toteaa kestävän kaupunkikehityksen erityisasiantuntija Tessa Armour, joka on Espoolla koordinoinut CityLoops-hanketta. ”CityLoops-hankkeen parasta antia olivat ideoiden ja kokemusten vaihto eurooppalaisen kaupunkien kanssa ja sitä kautta Espoon kiertotalousosaamisen kasvattaminen. Lisäksi toteutamme Espoossa kaksi konkreettista replikointitoimenpidettä, jotka liittyvät kestäviin muovihankintoihin sekä biomassojen kiertoon.”
Vaikuttavuutta kestävillä hankinnoilla
CityLoops-hankekumppani, Alankomaiden Rijkswaterstaat eli infrastruktuurin ja vesihuollon ministeriö, on kehittänyt hankkeessa työkalun, jolla kaupungin hankintojen vaikuttavuutta voidaan tarkastella kiertotalouden näkökulmasta. Cityloops-kumppanimme toteutti keväällä 2023 työkalun avulla Espoon kaupungin hankintojen vuoden 2022 ostodatasta analyysin, jonka avulla haimme parempaa ymmärrystä hankintojemme vaikuttavuudesta kokonaisuutena. Tunnistimme analyysin avulla, millä hankinta-alueilla on suurin mahdollisuus parantaa muovin kierrätysastetta ja selvitimme, millainen rooli muovilla on eri tuoteryhmissä.
Valitsimme tulosten perusteella seuraavaksi hankintojen kehittämiskohteeksi rakentamisen muovien hankintakriteerit. Hankintakriteerien avulla julkisen sektorin toimijat voivat vähentää muovin tarpeetonta käyttöä, edistää rakentamisen muovien kierrätysastetta ja kasvattaa uusiomuovin markkinoita. Rakentamisen muovit kattavat yli viidenneksen Suomessa käytettävästä muovista. Rakentamisen muovien kiertotalous edellyttää rakennushankkeiden suunnittelun kehittämistä, rakentamisessa käytettyjen muovien parempaa tunnistamista sekä työmaakäytäntöjen, erilliskeräyksen, kierrätysjärjestelmien ja lopulta myös muovijätteen hyödyntämisen tehostamista. Monet rakennus- ja muovialan toimijat ovat jo sitoutuneet Rakentamisen muovit green deal -sopimukseen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), jossa asetetaan kierrätystavoitteita mm. rakentamisen kalvomuoveille.
"Yhteistyö kiertotaloushankintojen kehittämiseksi Cityloops-kumppaneiden kanssa on ollut antoisaa. Ostodata-analyysin avulla saimme uusia näkökulmia siihen, miten julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa muovin kierrätysasteeseen. Rakennusala käyttää 15-20% kaikesta Suomen muovista ja Espoossa rakennetaan paljon. Hankintakriteereillä voimme ohjata markkinoita toimimaan kestävämmin”, kannustaa kehittämispäällikkö Tiia Tuuri Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeesta.
Vihreämpi tulevaisuus puutarhajätteestä
Espoon kaupunkitekniikan keskus on jo jonkin aikaa etsinyt ratkaisua Vanttilan kaupunginpuutarhan varastolle, jota käytetään kompostointialueena. Haasteena on ollut kompostin suuri määrä ja hidas kierto. Alankomaiden Apeldoornin kaupungin CityLoops hankeessa saamien hyvien tulosten innoittamana päätimme tutkia bokashi-mallin hyödyntämistä tarkemmin lehtijätteen käsittelyssä ja maan rakenteen ja laadun parantamisessa. Bokashi on fermentaatioprosessi, joka muuttaa orgaanisen jätteen maanparannusaineeksi. Kompostointitapa on lähtöisin Japanista, jossa boka shi -sanapari tarkoittaa käynyttä eloperäistä ainetta.
Pienimuotoinen bokashi-demonstraatio on suunniteltu käynnistyväksi kaupunginpuutarhassa keväällä 2024. Bokashista saatu maanparannuskomposti menee kaupungin omille viheralueille ja mahdollisesti myös myytäväksi kasvualustojen valmistajille. Bokashi-demonstraation tavoitteena on osoittaa suljettujen materiaalivirtojen toimivuus ja tehdä viheralueiden hallinnasta ympäristöystävällisempää. Puutarhajätteen paikallisella tai alueellisella käsittelyllä on lukuisia etuja: se tukee maaperän mikro-organismeja ja mikrobitoimintaa, helpottaa hulevesien imeytymistä maahan jopa voimakkaissa sateissa, lisää veden varastointia maan pinnallisissa kerroksissa ja lisää hiilen varastointia maahan. Bokashin hiilijalanjälki on myös huomattavasti perinteistä lämpökompostoria pienempi.