Demokratiakasvatusta koko oppimisen polun läpi

Demokratiakasvatus myös kannustaa aktiiviseen osallistumiseen ja kehittää taitoja kuten neuvottelutaitoja, kriittistä ajattelua ja päätöksentekokykyä.  

“Tavoitteena on luoda kunnioittava ja osallistava oppimisympäristö, jossa kuullaan erilaisia mielipiteitä ja jokainen saa mahdollisuuden vaikuttaa”, toteaa kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho. “Kun nuoret aikanaan jatkavat eteenpäin Espoon kaupungin oppimisen polulta, olemme kasvattaneet aktiivisia ja vastuullisia kansalaisia, jotka pystyvät osallistumaan ja vaikuttamaan demokraattiseen yhteiskuntaan”, hän jatkaa. 

Demokratiakasvatuksessa on useita erilaisia näkökulmia: 

Esimerkiksi tasa-arvon näkökulmasta demokratiakasvatus auttaa oppilaita ymmärtämään erilaisia tasa-arvoon liittyviä haasteita, kuten sukupuolten tasa-arvoa sekä kulttuurisia eroja tai seksuaalista suuntautumista koskevia kysymyksiä. Se rohkaisee rakentavaan ajatteluun ja keskusteluihin näistä aiheista, edistää yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita sekä tukee syrjinnän vastustamista. Demokratiakasvatuksen avulla oppilaat oppivat kunnioittamaan erilaisuutta ja osallistumaan tasa-arvon edistämiseen omassa yhteisössään. 

Vastaavasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen osalta demokratiakasvatus edistää ymmärrystä ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja kestävistä ratkaisuista. Se rohkaisee oppilaita arvioimaan ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä kriittisesti, tarkastelemaan erilaisia näkökulmia ja harkitsemaan erilaisia toimintamahdollisuuksia. 

Demokratiakasvatus tukee myös monikulttuurista ja moniarvoista yhteiskuntaa. Se edistää oppilaiden ymmärrystä erilaisista kulttuureista, arvoista ja näkökulmista. Demokratiakasvatuksen avulla lapset ja nuoret oppivat arvostamaan monimuotoisuutta, kehittämään empatiakykyä ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan.  

Demokratiakasvatus alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Se, että lapsi pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan omaa itseä sekä lähiyhteisöä ja -ympäristöä koskeviin asioihin, luo perustan aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiselle.  

”Kaikki lähtee siitä, että lapsi kohdataan varhaiskasvatuksessa arvostavasti ja hänen ajatuksiaan ja mielipiteitään kuunnellaan herkällä korvalla. Kun aikuinen pysähtyy lapsen pohdintojen äärelle, lapselle syntyy tunne, että hänen mielipiteensä on arvokas ja hänen toiveensa ja ideansa kuullaan”, kertovat varhaiskasvatuksen asiantuntija Anita Vataja ja vs. kehittämispäällikkö Marianne Leppänen Espoon suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta. 

Lapsen mielipiteiden ja ajatusten selvittämiseen ja kuuntelemiseen ohjaa myös varhaiskasvatussuunnitelma.  

”Kyse ei ole vain siitä, että lapsen mielipidettä kysytään erilaisissa tilanteissa, vaan osallisuus on koko toiminnan lähtökohta ja pedagoginen tavoite. Se vaatii kasvattajilta aikaa ja vaivannäköä”, Vataja sanoo. 

Lasten kanssa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista. Mahdollisuuksia tähän tarjoutuu päiväkodin arjessa jatkuvasti ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset osaavat hyödyntää niitä tehokkaasti. 

”Lasten aloitteet ja ideat nivotaan osaksi päiväkodin arkea henkilöstön pedagogista osaamista hyödyntäen. Lapset saavat osallistua muun muassa ryhmän toiminnan suunnitteluun, esimerkiksi ehdottomalla ja suunnittelemalla haluamiansa projekteja. Vastaavasti erilaisissa arjen tilanteissa lapsille annetaan tilaa tehdä omia valintoja. Lapset saavat esimerkiksi päättää, mitä leikkiä leikitään tai minne mennään retkelle”, sanoo Leppänen. 

Keskeinen periaate on, että jokainen lapsi otetaan mukaan oman varhaiskasvatuksensa suunnitteluun. Kun varhaiskasvatuksessa laaditaan ns. lapsen vasu eli lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, selvitetään samalla myös lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita sekä tarpeita ja toiveita. Myös lapsen huoltaja pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan siihen, mitä lapsen vasuun kirjataan. 

Osallisuutta tuetaan varhaiskasvatuksessa, vaikka lapsella ei olisi vielä taitoa sanoittaa omia ajatuksiaan.  

”Tarvittaessa apuna voidaan käyttää esimerkiksi kuvakommunikaatiokortteja tai tukiviittomia, että lapsi tulee varmasti kuulluksi ja ymmärretyksi ja häntä tuetaan näkemysten ilmaisussa”, Vataja kertoo.  

Varhaiskasvatuksessa on käytössä myös osallistava budjetointi. 

”Päiväkodeissa voidaan käyttää osa budjetista lasten toiveiden toteuttamiseen. Näin lapset pääsevät hyvin konkreettisella tavalla vaikuttamaan oman päiväkodin asioihin ja päättämään hankinnoista”, Leppänen kuvaa. 

Lasten kanssa voidaan hyvin jutella myös yhteiskunnallisista aiheista ikä- ja kehitystaso huomioiden. Joissakin esiopetusyksiköissä on lisäksi tehty tutustumisvierailuja eduskuntaan. 

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus näkyy vahvasti peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa ja on pitkään ollut osa suomalaisten koulujen arkea. Vuodesta 2016 alkaen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaperusteet ovat nostaneet demokraattista osallisuutta vahvistavan ja yhteisöllisyyttä edistävän toimintakulttuurin keskiöön sateenvarjoksi kaikelle koulun toiminnalle.  

Myös kaikkien oppiaineiden yhteisiksi tavoitteiksi on määritelty oppilaiden taitoja vahvistava laaja-alaisen osaamisen kokonaisuus. Erityisesti L7 (osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen) kohdistuu demokratiaosaamisen edistämiseen.  

Oppilaskuntatoiminta on tullut jo vuosia aiemmin lakisääteiseksi kaikille kouluasteille ja koulumuodoille.  

“Espoossa Kirkkojärven koulussa oppilaskunta ja oppilaskunnan hallitus ovat aktiivisia”, toteaa koulun virka-apulaisrehtori Saila Törmälä.  

Hän kertoo, että demokratiakasvatus on mukana koulun kaikissa oppiaineissa. Lisäksi yläkoulun puolella se on tietysti osana yhteiskuntaopin opetusta. Yhteiskuntaopin opetus antaa oppilaille perustietoa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksista.   Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä onkin tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppiaineen arvoperustassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat.  

“Yhteiskuntaopissa olemme keskustelleet vaaleista ja tehneet vaaleihin liittyvää ehdokasseurantaa”, kertoo luokanopettaja Pia Ojala.  

Hän pitää demokratiakasvatusta olennaisen tärkeänä. 

Kirkkojärven yhtenäiskoulussa Espoossa on yhteensä 730 oppilasta. 

Kaikki Kirkkojärven yläkoulun oppilaat ovat useita kertoja osallistuneet Allianssi ry:n järjestämiin nuorisovaaleihin. “Myös elämänkatsomustiedon ja historian oppitunneilla demokratia-teema on usein esillä”, Ojala kertoo.  

“Oppilaat myös saavat vaihtelevasti eri oppiaineissa valita työskentelytapoja ja arvioitavia tehtäviä”, hän lisää. 

Oppilaskunnan kautta oppilailla on mahdollisuus tehdä aloitteita ja järjestää kyselyitä/äänestyksiä ja teemapäiviä. Kirkkojärven koululla ruokaraati on järjestänyt oppilaille kyselyn toiveruokapäivän lounaasta.  

Kouluissa demokratiakasvatus voi olla myös osa erilaisia koulussa järjestettäviä tapahtumapäiviä, kuten esimerkiksi Kodin ja koulun päivää, joka on seuraavan kerran 29.9. Ideana päivässä on järjestää omannäköinen tapahtuma niistä tarpeista ja toiveista, jotka kumpuavat juuri omasta koulusta. 

Vihreä Lippu -kouluna palkitussa Saunalahden koulussa toimii ympäristöneuvosto, jossa on oppilasjäseniä jokaiselta vuosiluokalta. Oppilaat pääsevät itse suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan sitä, miten ympäristöasiat huomioidaan koulussa.  

Oppilaat ovat laatineet koululle Vihreä Lippu -tavat, joilla kannustetaan esimerkiksi säästämään vettä ja sähköä, liikkumaan kestävästi sekä välttämään jätteen syntymistä. Koulussa on myös järjestetty esimerkiksi tempauspäivä, johon ympäristöraatilaiset kasvattivat etukäteen taimia myytäväksi. Lisäksi huoltajat saivat tutustua toimintaan kysellen ja keskustellen. 

“Paras helmi projektissa oli ylipäänsä aktiivisten, sitoutuneiden ja innokkaiden ympäristöraatilaisten toiminta”, erityisopettaja Hannu Takala kertoo. "Se, että oppilaat suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat toimintaa projektissa. Oppilailta tulevat ideat ja oppilaiden kasvaminen vaikuttamaan tulevaisuuden yhteiskunnassa on todella tärkeää. Raatilaisten tekemät vihreät sydämet kestävän kehityksen arkiteoista toivat monelle iloisen mielen." 

Lue miten kasvun ja oppimisen toimiala tukee demokratiakasvatusta Ukrainaan.