Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret tuovat monikulttuurisuutta, -kielisyyttä ja uusia näkökantoja
Kansainvälisyys on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa, ja erityisesti espoolaisten kulttuurinen monimuotoisuus on jatkuvassa kasvussa. ”Näemme jokaisen lapsen ja nuoren arvokkaana ja yhdenvertaisena. Tämä tarkoittaa, että tuemme jokaista lasta ja nuorta hänen vahvuutensa ja kykynsä huomioiden ja etsimällä kullekin luontevia tapoja kehittyä ja oppia vuorovaikutuksessa muiden kanssa,” toteaa kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho.
”Otamme kaikki mukaan koko opinpolun alusta asti, sillä varhaiskasvatus ja esiopetus tukevat lasta myöhemmin koulutiellä. Tavoitteenamme on puolittaa maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten oppimistulosten ero kantaväestöön verrattuna eli pidämme kaikki lapset ja nuoret mukana riippumatta heidän lähtökohdistaan. Samaan aikaan huolehdimme suomen- ja ruotsinkielisten lasten oppimistulosten pysymisestä edelleen maan kärkitasolla. Teemme tiivistä ja tavoitteellista yhteistyötä huoltajien kanssa lasten ja nuorten parhaaksi – haluamme yhdessä tukea heidän hyvinvointiaan ja oppimista,” hän jatkaa.
Kasvun ja oppimisen toimialaan kuuluu myös nuorisopalvelut. Nuorisonohjaajat ovat kokeneita kotouttajia ja maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaaminen kuuluu olennaisena osana myös heidän koulutukseensa.
Laadukas varhaiskasvatus tukee kotoutumista
Kaikilla lapsilla on yhdeksän kuukauden iästä alkaen oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus on myös jo ennen esiopetusta suunniteltua, laadukasta toimintaa, jossa lapsi oppii suomea tai ruotsia, tutustuu paikalliseen kulttuuriin, kehittää sosiaalisia taitojaan, saa kavereita ja erilaisia kokemuksia. Varhaiskasvatukseen osallistuminen tukee lasta myös myöhemmällä opintopolulla. Esimerkiksi Espoossa juuri tehdyn tutkimuksen mukaan varhaiskasvatukseen osallistuminen parantaa lapsen lukutaitoa myöhemmässä iässä.
”Liittymällä ympäristöön juuri varhaiskasvatuksen kautta kotoutuminen lähtee heti oikeille raiteille”, toteaa varhaiskasvatuksen palveluohjaaja Arja Filpus.
”Mikäli lapsi ei vielä puhu tai ymmärrä suomea tai ruotsia, käytetään varhaiskasvatuksessa tukena muun muassa elekieltä, kuvia, tukiviittomia tai piirtämistä”, kertoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Mona Laaksonen.
Sallivan ja kiireettömän vuorovaikutuskulttuurin luomiseen kiinnitetään huomiota. Kaikissa ryhmissä käytetään selkeää ja kieliopillisesti oikeaa kieltä, mikä tukee kielen kehitystä. Opetuskielen oppimista tuetaan suunnitelmallisesti osana päivittäistä arjen pedagogiikkaa. Henkilöstö käyttää kielitietoisen pedagogiikan arvioinnin ja suunnittelun tukena KieliPeda-työvälinettä. KieliPedan avulla myös seurataan lapsen suomen kielen oppimista.
Varhaiskasvatuksen aikana lapset muun muassa tutustuvat muihin kulttuureihin, erilaisiin tapoihin, juhliin ja perinteisiin. Leikki on keskeinen toimintatapa. Toiminnassa halutaan tuoda myös esille perheiden kulttuureja. Vanhempien kanssa tehdään läheistä yhteistyötä, ja jos perheet haluavat, he voivat itse kertoa omista perinteistään ja juhlistaan.
Jos esiopetukseen osallistuvan lapsen kielelliset valmiudet eivät vielä riitä esi- tai perusopetuksessa opiskeluun, lapsi voi saada perusopetukseen valmistavaa opetusta. Varhaiskasvatuksen henkilöstö keskustelee huoltajan kanssa valmistavan opetuksen tarpeesta ja ohjaa huoltajaa ilmoittautumisessa. Esiopetusikäisten suomenkieliseen perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään inklusiivisesti esiopetuksen ryhmissä kunnallisissa päiväkodeissa ja osassa kouluista ympäri Espoota. Ruotsinkielisellä puolella valmistava opetus toteutetaan perusopetuksessa.
Valmistavan opetuksen kautta yleisopetukseen
Jos lapsi tai nuori muuttaa Suomeen perusopetusiässä, hän saa tukea kotoutumiseen ja kouluelämään valmistavasta opetuksesta. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on tässä vaiheessa kaikista oleellisinta.
”Kielen opiskelun tärkeyttä valmistavan opetuksen aikana ei voi korostaa liikaa, mutta täytyy muistaa, että koulu ei ole ainoa paikka oppia kieltä. Elämä koulun ulkopuolella on erittäin tärkeää lapsille ja nuorille. He tarvitsevat ystäviä, joiden kanssa voivat puhua suomea tai ruotsia ja integroitua kulttuuriimme”, muistuttaa perusopetuksen suunnittelija Päivi Kakko.
Valmistavan opetuksen aikana kouluikäinen lapsi oppii taitoja, joita hän tarvitsee niin arkielämässä kuin kouluelämässä.
Oppiaineiden sisällöt valitaan niin, että ne tukevat oppilaan siirtymistä yleisopetukseen. Valmistavaan opetukseen saapuvalle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma yhteistyössä huoltajan kanssa. Oma opinto-ohjelma laaditaan kolmen kuukauden sisällä valmistavan opetuksen alkamisesta. Opinto-ohjelma laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa. Valmistavan opetuksen päättyessä oppilas siirtyy yleisopetukseen, jossa hän saa tarvitsemaansa tukea suomen/ruotsin kielen opiskelussa sekä kielitietoista opetusta kaikissa oppiaineissa. Oppilasta kannustetaan osallistumaan oman äidinkielen opetukseen.
Valmistavassa perusopetuksessa on kaksi eri muotoa suomenkielisellä puolella ja yksi ruotsinkielisellä:
- Suomenkieliset pienryhmät (ryhmämuotoinen valmistava opetus)
Omassa valmistavan luokan ryhmässä opiskelu sopii oppilaille, jotka eivät vielä osaa suomea eikä ruotsia. Suurimman osan aineista opettaa valmistavan luokan opettaja avustajan kanssa.
- Suomenkielisen yleisopetuksen ryhmät (inklusiivinen valmistava opetus)
Alkuopetuksen oppilas (luokat 1–2), joka osaa jo jonkin verran suomea tai ruotsia, voidaan integroida yleisopetuksen luokkaan. Koulu järjestää resursseja oppilaan tukemiseen, jolloin osalla tunneista luokanopettajan apuna on kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja tai erityisluokanopettaja.
Lukukauden 2023–24 aikana Matinkylän ja Olarin oppilaaksiottoalueilla kaikki 1.–2.-luokkalaiset oppilaat, jotka tarvitsevat valmistavaa opetusta sijoitetaan inklusiivisesti yleisopetuksen ryhmiin, jossa he saavat tarvitsemansa tuen ja opetuksen. Tämä edistää kielen oppimista ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
- Ruotsinkielinen valmistava opetus
Ruotsinkielisissä kouluissa valmistava opetus järjestetään aina osana yleisopetuksen ryhmiä vuosiluokista ja kielitaidosta riippumatta. Osa opetuksesta järjestetään pienemmässä ryhmässä valmistavan opetuksen opettajan tai koulun muun opettajan kanssa.
Kulttuuriohjaajat ja -opettajat tukena läpi opinpolun
Monikielisyys ja kulttuurientuntemus on lasten ja nuorten etu aikuisenakin. Koko ajan nopeammin kansainvälistyvässä työelämässä tarvitaan eri kulttuurien ja kielten tuntemusta. Lisäksi oman äidinkielen hyvä osaaminen tukee kielen oppimisessa ja auttaa ystävystymään myös oman ikäisten, samaa kieltä puhuvien oppilaiden kanssa.
”On tärkeää, että lapsi oppii oman äidinkielensä hyvin, sillä se on yleensä lapsen tunnekieli ja kotona puhuttava kieli. Jos osaa hyvin äidinkielensä, oppii usein helpommin myös muita kieliä. Lisäksi monikielisyys on suuri rikkaus”, toteaa varhaiskasvatuksen asiantuntija Saara Salmi-Rautiainen.
Espoossa maahan muuttaneiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukena on eri kulttuureja tuntevia asiantuntijoita aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Esimerkiksi suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa työskentelee varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettajia. He edistävät kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisen pedagogiikan toteuttamista yhteistyössä muun henkilöstön kanssa.
Lukioissa aloitti neljä kulttuuriohjaajaa viime vuonna Ohjauksella onnistumisiin -hankkeessa. Hankkeen ja kulttuuriohjaajien tehtävinä on sujuvoittaa maahanmuuttotaustaisten nuorten ohjausta lukio-opinnoissa, selkeyttää yhteistyötä koulun, kodin ja eri toimijoiden välillä sekä vahvistaa jatko-opintoihin suuntautumista. Kulttuuriohjaajan työnkuva poikkeaa tulkin työstä erityisesti siten, että kulttuuriohjaaja pystyy kertomaan perheille suomalaisesta kulttuurista, varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ja vastaavasti henkilökunnalle siitä, miten lapsen ja nuoren kotimaassa hoidetaan tietyt asiat. Tämä auttaa yhteisen sävelen löytämisessä.
Kaikkien kulttuuriohjaajien ja -opettajien työtä on siis edistää maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimista ja tehdä läheistä yhteistyötä myös perheiden kanssa.
Nuorisonohjaajat ovat kokeneita kotouttajia
”Nuorisonohjaajan opintoihin kuuluu olennaisena osana myös erilaisten kieli- ja kulttuuriryhmien kanssa toimiminen”, kertoo vs. nuorisopalvelupäällikkö Tero Luukkonen.
Lisäksi nuorisopalveluissa tarjotaan henkilöstölle lisäkoulutusta.
Luukkonen pitää tärkeänä, että nuorisopalveluihin saadaan rekrytoitua nuorisonohjaajia eri kieli- ja kulttuuriryhmistä. Nuorten voi olla helpompi kiinnittyä aikuisiin, joiden taustan he kokevat samaistuttavana.
”Pidämme todella tärkeänä sitä, että nuorille löytyy turvallinen aikuinen myös nuorisotiloista”, Luukkonen toteaa.
Kaupungilla on paitsi alueellisia nuorisotiloja, myös kaksi liikkuvan nuorisotyön pistettä. Näin pyritään saamaan nuorisopalvelut kaikkien nuorten espoolaisten saataville. Liikkuvassa nuorisotyössä työvälineenä käytetään "liikkuviksi nuorisotiloiksi" varusteltuja Nuori Espoo -paku Keijoa ja matkailuauto Kerttua. Keijon ja Kertun voi tilata vaikka WhatsApp-viestillä paikalle.
Lukioiden kulttuuriohjaajat lukiolaisten ja heidän perheidensä tukena, lue lisää: https://www.espoo.fi/fi/kulttuuriohjaaja
Miten ukrainalaisten lasten ja nuorten kotoutumisen edistäminen sujuu?