Kestävä kehitys on kiinteä osa oppilaiden ja opiskelijoiden elämää
Kestävä kehitys on yksi Espoo-tarinan kulmakivistä ja vastuullinen edelläkävijyys yksi kaupungin arvoista. Nämä ovat kiinteä osa myös kasvun ja oppimisen toimialan toimintaa koko opinpolulla, aina toiselle asteelle asti. Kestävä kehitys on merkittävässä roolissa sekä valtakunnallisessa että Espoon kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa.
Lasten ja nuorten kanssa keskustellaan ikätaso huomioiden taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä kehityksestä eri oppiaineiden tunneilla, erikoiskursseilla ja kerhoissa. Kestävyys on sekä kasvatuksen päämäärä että toimintaa ohjaava periaate.
Paikallinen opetussuunnitelma ohjaa koulujen toimintaa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan kestävää kehitystä perusopetuksessa
Lukuvuosisuunnitelmassa on oma kohtansa kestävälle kehitykselle, johon tarkennetaan toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi kussakin koulussa. Toimenpiteinä voi olla esimerkiksi Vihreä lippu -merkin suorittaminen, sosiaalisesti kestävän kehityksen edistäminen, kierrättäminen tai ruokahävikin pienentäminen.
Kestävän kehityksen toimenpidesitoumus on kiinteä osa koulun omaa lukuvuosisuunnitelmaa. Koulut huolehtivat siitä, että toimenpidesitoumus löytyy Sitoumus2050 -nettisivuilta. Tämä on palvelu, jossa sekä organisaatiot että yksityishenkilöt voivat antaa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia, raportoida niiden tuloksista ja selata muiden antamia sitoumuksia.
Jokaisen sitoumuksen kohdalta selviää, mitä Agenda 2030 -tavoitteita sen kautta tuetaan. Tavoitteita voivat olla muun muassa vastuullinen kuluttaminen, hyvä koulutus, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastoteot tai oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto.
Koulut tekevät vuosittain lukuvuosiarvioinnin, joissa ne tarkastelevat, miten määritetyt toimenpiteet ja tavoitteet ovat toteutuneet.
Maskittomasta lähiluonnosta energiansäästötalkoisiin
Yleisimmät kestävän kehityksen konkreettiset toimenpiteet kouluissa liittyvät esimerkiksi kierrätysmateriaaleista askartelemiseen, ruokahävikin pienentämiseen, ympäristöystävälliseen liikkumiseen sekä energian säästöön. Erityisesti tulevana talvena energiansäästötoimenpiteet ovat erittäin ajankohtaisia. Ekologista kestävyyttä tukevat asiat edistävät pitkällä tähtäimellä myös taloudellista kestävyyttä.
Kouluissa on toteutettu myös muita ajankohtaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi Karakallion koulu toteutti “Maskiton lähiluonto” -projektin. Koulu ja sen oppilaat halusivat sitoutua pitämään lähiympäristön siistinä.
”Espoon koulut ovat edistäneet vastuullisuusasioista hienosti jo vuosien ajan”, kertoo erityissuunnittelija Piritta Honkanen.
”Paikallisessa opetussuunnitelmassa sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti kestävä kehitys on sekä kasvatuksen päämäärä että kaikkea toimintaa ja koulun toimintakulttuuria ohjaava periaate. Oppilaat oppivat tekemään tietoisia valintoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen mukaisia valintoja konkretisoidaan opetuksessa ja oppiaineissa oppilaiden ikätason mukaisesti”, korostaa Honkanen.
Honkanen lisää, että on tärkeää kannustaa oppilaita pohtimaan, miten ekososiaalista sivistystä voidaan vahvistaa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.
”Ekososiaalinen sivistyneisyys on toimintaa, jossa arvot, tiedot, taidot sekä toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi”, Honkanen jatkaa.
Opetuksen kehittämisen palvelualue koordinoi kestävän kehityksen kasvatuksen toimintasuunnitelman laadintaa vuosille 2022–2026.
”Olen erittäin iloinen, että olemme mukana tässä. Nyt olemme kolmivaiheisen suunnitelman ensimmäisessä vaiheessa eli selvitämme kestävän kehityksen nykytilanteen. Toisessa vaiheessa määrittelemme tavoitetilan ja tarkemmat tavoitteet. Viimeisessä vaiheessa ideoimme konkreettiset toimenpiteet kestävän kasvatuksen edistämiselle niin tulosyksikkötasolla kuin koulujen tasolla. Samalla mietimme opettajien osaamisen kehittämistä kestävän kasvatuksen edistämisessä ”, Honkanen jatkaa.
Kestävä kehitys osana lukiolaisten arkea
Espoolaisissa lukioissa on aktiivisia opiskelijakuntia, jotka edistävät hyväntekeväisyyttä ja kestävää kehitystä. Esimerkiksi Etelä-Tapiolan lukiossa eli tuttavallisemmin Etiksessä, kestävän kehityksen ryhmä on toiminut jo yli 20 vuotta.
Kestävän kehityksen kerhotoiminnalla on tukiopettaja, mutta nuoret ovat usein niin aktiivisia, että he ideoivat toimenpiteet oma-aloitteisesti. Keke-ryhmän tehtävänä on tukea lukiolaisten projekteja ja auttaa järjestelyissä.
Etiksen Keke-ryhmä kokoontuu välituntisin ja iltapäivisin. Opiskelijat osallistuvat toimintaan vapaaehtoisesti. Ryhmässä on keskimäärin 10–15 opiskelijaa, mutta ajatuksena laajentaa toimintaa opiskelijakunnan hallitukseen ja houkutella mukaan vaikka koko lukioyhteisö.
Kaikkiin oppiaineisiin voi jollain tavalla saada kestävän kehityksen näkökulman, jolloin kestävän kehityksen linjaukset saadaan mukaan arjen toimintaan. Etiksessä Agenda 2030 -tavoitteita toteutetaan muun muassa osallistumalla ilmastonmuutoksen hidastamista käsitteleviin mielenosoituksiin, hyväntekeväisyyskeräyksiin, hyvinvointiviikkoon, Nenäpäivään ja verenluovutuksiin. Lisäksi opiskelijat ovat muun muassa istuttaneet kuusentaimia, kasvattaneet sirkkoja ruoaksi ja kartoittaneet alueen pyöräteitä sekä kommentoineet kehitteillä olevia pyöräparkkialueita.
Parin viime vuoden aikana Etiksen opiskelijat ovat onnistuneet keräämään huomattavia summia hyväntekeväisyyteen. Kasaan on saatu tuhansia euroja erilaisiin tarkoituksiin, kuten Ukrainan tueksi.
”Ukrainalaisten tukeminen on ollut meillä merkittävänä teemana. Heti sodan syttymisen jälkeen perustimme ensimmäisen Ukraina-kahvilamme. Keräsimme esimerkiksi leluja Suomeen vastaanottokeskuksiin tulleille ukrainalaislapsille”, kertoo Etelä-Tapiolan lukion biologian ja maantieteen opettaja sekä kestävän kehityksen ryhmän ohjaaja Pentti Heikkinen.
Nenäpäivään Etiksessä on osallistuttu jo toistakymmentä vuotta — niin kauan kuin Nenäpäivä on Suomessa järjestetty. Joka vuosi opiskelijat keksivät uuden tempauksen rahan keräämiseen.
”Viime vuonna minut ajettiin kaljuksi. Tänä vuonna värjäämme tukkani punaisiksi, jos saamme kerättyä tarpeeksi hyväntekeväisyysrahaa Nenäpäivä-säätiölle”, Heikkinen naurahtaa.
Heikkisen mukaan päätavoite on se, että nuoret oppisivat auttamaan muita ja siitä tulisi heille elämäntapa.
Sosiaaliseen kestävyyteen panostetaan tänä vuonna kaikissa lukioissa pilotoimalla kulttuuriohjaajia. Voit lukea lisää kulttuuriohjaajista ja heidän työstään sivulta espoo.fi/kulttuuriohjaaja.