Business Espoon Elinkeinofoorumi pureutui osaamispääomaan

Business Espoon perinteisessä Elinkeinofoorumissa tehtiin huhtikuun puolivälissä (18.4.) historiaa. Dipolin saliin ja livestream-linjoille oli ilmoittautunut ennätysyleisö eli yli 400 kuulijaa. Myös sää oli tällä kertaa suosiollinen.

"Yleensä tähän päivään osuu lumi- tai räntäsade eli nyt rikkoontui tämäkin perinne”, vitsaili tilaisuuden moderaattorina yhdessä kaupungin elinkeinojohtaja Harri Paanasen kanssa ollut Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Saija Äikäs.

Elinkeinofoorumin teemaksi oli valittu osaaminen ja sen kehittäminen, onhan se yksi Espoon ja samalla koko Suomen keskeisistä tulevaisuuden haasteista.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan se on myös seikka, joka tulevan hallituksen on huomioitava.

"Tarvitsemme lisää kansainvälisiä osaajia, mutta samalla on huolehdittava myös heidän lastensa ja nuorten koulutuspoluista. Niitä on oltava tarjolla myös kansainvälisillä kielillä ja tähän panostettava jatkossa tosissaan. Erityisen tärkeää se on metropolialueella", Mäkelä huomautti.

Samalla hän muistutti ennätystahtiin väkilukuaan kasvattavan Espoon olevan paitsi pk-seudun myös koko Suomen keskeinen kasvumoottori, jonka valtiolle tuottamista verotuloista noin 1,0 miljardia siirtyy suoraan muihin maakuntiin.

"Puolet Helsingin pörssissä olevien yhtiöiden liikevaihdosta kertyy espoolaisyrityksistä, yliopistolähtöisistä kasvuyrityksistä yli puolet syntyy Espoossa ja Espoossa tehdään kuudenneksi eniten patenttihakemuksia Euroopassa. Taskussa on myös kakkossija Euroopan innovaatiokisassa", Mäkelä listaili.

Hän nosti esiin myös kaupungin, Aalto-yliopiston ja VTT:n tiiviin yhteistyön, jonka avulla haetaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.

"Entistä useammalla taholla on alettu hiljalleen oivaltaa, että niissä tarvitaan julkisen sektorin, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä. Nyt meillä on momentum viedä asiaa eteenpäin", Mäkelä totesi.

Futuristi, keksijä ja tietokirjailija Perttu Pölönen kehui oman esityksensä aluksi Espoon rohkeaa etunojaa, kasvuvauhtia ja innovatiivisuutta. Samalla hän tähdensi, etteivät koulutus ja tutkinnot vielä takaa turvallista tulevaisuutta.

Teknologian kehittymisen myötä edessä on jälleen yksi teollinen vallankumous, jossa otetaan askeleita aiempaa inhimillisempään suuntaan.

"Avainsana on osaaminen, jota on päivitettävä samaan tapaan kuin puhelinta. Tulevaisuuden työntekijä on luova ja inhimillinen ongelmanratkaisija, joka tarvitsee terävän pään lisäksi myös sydäntä", Pölönen muistutti.

Työelämässä on perinteisesti arvostettu nopeutta ja tehokkuutta. Pian tässäkin nähdään käänne.

"Jokainen voi miettiä, onko kirjasto, kauppa tai pankki parempi, jos siellä ei ole henkilökuntaa? Tai Teams-palaveri verrattuna tapaamiseen kasvokkain? Jatkossa meidän on opittava näkemään näiden aitojen kohtaamisten ja inhimillisyyden arvo", Pölönen totesi.

Samalla hän painotti, että teknologian globaalia kehitysvauhtia ja esimerkiksi tekoälyn kehitystä on turha yrittää jarruttaa.

"Teknologian tehtävänä on helpottaa ihmisen työtä. Ja kuten vuosisatojen saatossa on jo nähty, joku vie sitä aina eteenpäin", Pölönen muistutti.

Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Harri Paanasen luotsaamassa paneelikeskustelussa pureuduttiin mm. henkilöstöinvestointeihin ja niiden tuottamaan lisäarvoon sekä keinoihin, joilla osaajista pystytään pitämään entistä paremmin kiinni.

Cuckoo Networksin toimitusjohtaja Amel Gaily tunnusti, että työntekijöiden houkuttelu on päivä päivältä vaikeampaa. Palkan ohella on oltava muutakin annettavaa ja jokaisen yrityksen on pohdittava mitä se voisi olla.

"Yrityskulttuurilla, arvoilla ja kehittymismahdollisuuksilla on työntekijöille entistä enemmän merkitystä", hän tiivisti.

Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja Hanna Kivelä korosti, että työltä haetaan nyt myös merkityksellisyyttä eikä motiiviksi riitä pelkkä raha.

LähiTapiolan HR-johtaja Susa Nikula oli samoilla linjoilla ja korosti hyvän johtamisen sekä viihtyisän työyhteisön merkitystä. Samalla hän huomautti, että nykysuhdanteessa myös palkan arvostus on alkanut uudelleen korostua.

Panelistikolmikko korosti myös panostusten osaamiseen sekä monimuotoiseen ja -ammatilliseen työyhteisöön kantavan ajan myötä hedelmää.

"Yrityksissä on perinteisesti investoitu koneisiin, laitteisiin ja seiniin. Myös ihmiset ja heidän osaamisensa pitäisi nähdä vastaavana investointina. Erityisen tärkeää se olisi palvelualoilla", Nikula tiivisti.

Elinkeinofoorumissa saatiin myös työeläkeyhtiö Elon pääekonomistin Tiina Heleniuksen suhdanne-ennuste. Se lupaili kuluvalle vuodelle nihkeää ja sumppuista, mutta ei täysin toivotonta keliä. Uusi geopoliittinen kriisi voi tosin kääntää palikat jälleen kerran uuteen asentoon.

"Suomella on edessään kevyt taantuma, josta todennäköisesti selvitään ilman syvempiä pudotuksia. Myös inflaatiovauhti näyttäisi rauhoittuvan", Helenius totesi.

Rakentamisessa suhdannejarrutus alkaa jo näkyä ja työttömyys tuleekin ekonomistin mukaan hieman kasvamaan. Yhtenä haasteena on myös se, että kotitaloudet ovat tähän asti sinnitelleet korona-aikana kertyneillä säästöillä. Nyt nuo puskurit alkavat olla monilta jo lopussa.

Euroalueen korkohuipun hän ennusti osuvan loppuvuoteen.

"Yksi keskeinen tekijä on Kiina ja sen talouskehitys. Mikäli nousu tapahtuu perinteiseen tapaan rakentamisen kautta, se tuntuu myös euroalueella. Jos elpyminen on palveluvetoista, jäävät vaikutukset täällä vaisuiksi", Helenius totesi.

Tapahtuman päätteeksi palkittiin vuoden espoolaisyritys. Yrittäjien tekemä valinta osui Jonna ja Petri Niemisen vuonna 1991 perustamaan Ilmapallokeskus Balloon Centeriin, josta on vuosien saatossa kasvanut juhlajärjestelyjen monipuolinen ammattilainen.

Yhtiöllä on yhteensä seitsemän myymälää, joista kolme Espoossa. Ilmapallokeskus työllistää 70 henkilöä ja tekee noin 13 miljoonan euron liikevaihtoa.

Palkintoperusteissa kiiteltiin yhtiön vastuullista, määrätietoista ja periksiantamatonta taivalta, jonka avulla on selvitty niin lamavuosista, finanssikriiseistä kuin tapahtuma-alaa rajusti koetelleesta koronapandemiasta.

Myös henkilöstöstä on pidetty hyvää huolta. Työsuhteet ovat pitkiä ja jatkuneet myös seuraavissa tekijäpolvissa.

Lue lisää Vuoden yrittäjistä Espoon Yrittäjien tiedotteesta.

Teksti: Timo Sormunen

_ _ _

Elinkeinofoorumin järjestelyistä vastasi Business Espoo -verkosto, joka on seitsemän toimijan muodostama palveluverkosto Espoon ja sen lähikuntien yrityksille ja yrittäjille. Tavoitteena on saada lisää työpaikkoja ja elinvoimaa Espooseen tuottamalla asiakaskeskeisiä, laadukkaita ja kustannusvaikuttavia yritys- ja yrittäjäpalveluita. Business Espoo -verkostoon kuuluvat Espoon kaupunki, Enter Espoo, Espoon Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari, Omnia, Uudenmaan TE-toimiston yrityspalvelut ja YritysEspoo. Lisätietoja palveluistamme: BusinessEspoo.com