Espoon tulevaisuudesta keskusteltiin Sellon yleiskaavatilaisuudessa

Espoon kestävän kasvun tueksi on päätetty laatia vuoteen 2060 tähtäävä yleiskaava. Nyt käynnistyneessä yleiskaavan laadinnassa kaupunkia tarkastellaan kokonaisuutena, eli päätetään muun muassa missä keskukset ja pääväylät sijaitsevat. Yleiskaava on siis yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jossa ennakoidaan kaupungin kehitystä tulevina vuosikymmeninä.

Yleiskaavatyön aluksi laaditaan tavoitteet kaavalle. Sellon tilaisuus on toinen syksyn aikana järjestetyistä yleiskaavatilaisuuksista, joissa asukkailla on mahdollisuus kertoa näkemyksiään ja keskustella kaupunkisuunnittelijoiden kanssa yleiskaavan tavoitteista. Tilaisuus keräsi Sellon kirjastoon paikalle 60 osallistujaa, ja viimeisen tunnin livestriimiin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) osallistui 23. Lasten piirustuspajassa oli vilskettä, kun yli 70 lasta piirsi tulevaisuuden Espoota.

Samansisältöinen tilaisuus järjestettiin Ison Omenan kirjastossa 27.10. Lue uutinen tilaisuudesta.

Jo aiemmin toteutetun Mun Espoo kartalla -kyselyn sekä Meidän Espoo 20X0 -keskustelusarjan tuloksiin pääsi tutustumaan teemapisteellä. Myös omia tulevaisuustoiveitaan sai kirjattua Espoon tulevaisuuden aikajanalle, jonne tulikin yleisöltä toiveita kaupunkiviljelylle osoitettavista paikoista ja yhteisöllisille tiloille löytyvistä sijainneista sekä nuorten ottamisesta mukaan suunnitteluun ja toimintaan.

Espoolaisten näkemyksiä kerätään myös parhaillaan käynnissä olevalla kyselyllä, jonka tuloksia hyödynnetään yleiskaavatyössä. Innoduel-sovelluksella toteutetussa parivertailukyselyssä valitaan itselle merkityksellisempi vaihtoehto. Tapahtumapäivän kuluessa vastauksia tuli 150, ja illan aikana kurkistettiin tähän mennessä annettuihin vastauksiin, joita on kertynyt yli 1200. Kolmen kärki oli varsin luontopainotteinen: metsä ja kaupunkiluonto lähellä kotia, luonto jonka monipuolisuutta vaalitaan, ja viihtyisät virkistysreitit eri puolilla Espoota. Kyselyyn voi käydä vastaamassa vielä 20.11. asti.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Tavoitteet yleiskaavalle valmistuvat vuoden 2023 alkupuolella. Kaavaluonnos valmistuu 2024, ja siitä annetun palautteen perusteella tarkistettu kaavaehdotus tulee nähtäville 2025-2026. Hyväksymisvaiheeseen yleiskaava etenee 2027. Jokaisessa vaiheessa asukkaat pääsevät mukaan vaikuttamaan yleiskaavaan.

Yleisöllä olikin runsaasti kysymyksiä ja kommentoitavaan tavoitteisiin liittyen. Kysymyksiä kaupunkisuunnittelijoille tuli muun muassa Tallinnan tunnelista, radan varteen keskittyvästä korkeasta rakentamisesta ja pientaloalueiden säilymisestä rakentamisen paineessa. Myös Espoon kaupunkiluonteesta kysyttiin: onko Espoo metropoli vai luonnonläheinen kaupunki?

Merellisessä Espoossa toivottiin myös tulevaisuudessa säilyvän mahdollisuus veneilyyn ja veneiden talvisäilytykseen Suomenrannan venesatamassa. Yleisestikin toivottiin alueiden ominaispiirteiden säilyvän kaupungin kasvaessa ja kehittyessä.

Kaupungin kasvun kannalta keskeistä on myös joukkoliikenneverkoston kehitys, ja siihen vaikuttaa muun muassa Espoon tavoittelema hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Miten Espoossa siis liikutaan tulevaisuudessa? Kestävän kasvun takia joukkoliikenteeseen kannattaa panostaa.

Pitkällä aikavälillä joukkoliikenneverkosto voisi täydentyä paremmilla poikittaisyhteyksillä, kävelyä ja pyöräilyä olisi edistettävä ja autoilukin huomioitava. Todennäköisesti tulevaisuudessa nähdään automaattiliikennettäkin. Muutokset liikenteessä eivät ole nopeita, ja ne herättävät paljon keskustelua. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa pohtimalla omia liikkumistottumuksiaan.

Missä sijaitsevat tulevaisuuden palvelut ja työpaikat Espoossa? Suunnittelun pohjatiedoksi kartoitetaan ensin nykytilanne. Yleiskaava on yleistason maankäytön suunnitelma, joten siinä ei sijoiteta yksittäisiä toimistotaloja alueelle vaan esimerkiksi teollisuusalueita ja toimistokeskittymiä.

Palvelut ovat riippuvaisia väestön määrästä ja rakenteesta, ja hyvällä suunnittelulla voidaan varmistaa, että uusilla alueilla on tilaa tarvittaville palveluille kuten vaikkapa päiväkodeille. Yleisöstä toivottiin myös sekoittuneempaa kaupunkirakennetta eli sitä, että palveluja, asumista ja työpaikkoja voisi yhdistää lähekkäin, jopa samoihin rakennuksiin.

Yleiskaavassa huomioidaan asuminen esimerkiksi varaamalla tilaa uusille alueille, muuttamalla nykyisin muussa käytössä olevia alueita asuinalueiksi tai mahdollistamalla täydennysrakentamista asumiselle. Yleiskaavan kaavamerkinnät ohjaavat tarkempaa suunnittelua.

Asumisen trendejä on vaikea ennustaa lyhyelläkin aikavälillä, ja siksi yleiskaavan tulee mahdollistaa monipuolinen rakentaminen ja palvelutarjonta. Yleiskaavan avulla voidaan pyrkiä siihen, että palvelut ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa asuinalueilta. Energiakustannusten kannalta kilpailukykyiset vaihtoehdot ovat tärkeitä. Tilaa tulee varata asumisen läheltä myös luonnolle, jonka merkitys espoolaisille on suuri.

Energian hinta ja energiamuodot poikivat yleisökysymyksen pienydinvoimaloista, onko niitä kenties tulossa Espooseen. Espoo-tarinassa eli kaupungin strategiassa on mainittu pienydinvoimalat, ja selvitystyö niistä on käynnissä.

Luonnon monimuotoisuutta ja luonnonläheisyyttä huomioidaan yleiskaavatasolla varaamalla riittävästi viheralueita virkistykseen, säilyttämällä arvokkaita luonnonympäristöjä ja suunnittelemalla keskeisiä viherreittejä. Ilmastonmuutoksen edetessä viheralueiden merkitys korostuu, sillä ne paitsi tuottavat terveyshyötyjä myös hillitsevät muutosta. Tärkeitä ovat myös pienet asemakaavoituksella luotavat puistot, joiden puut varjostavat taloja ja suojaavat kuumuudelta.

Arvokas kulttuuriympäristö ja sen vaaliminen nousevat usein yleisötilaisuuksissa esiin. Arvokkaat kulttuuriympäristöt ovat alueita, jotka ovat luonteeltaan esimerkiksi erityisen hyvälaatuisia tai hyvin säilyneitä tai esimerkkejä oman kautensa erityislaatuisesta kohteesta. Tällaisia ovat vaikkapa muinaisjäännösalueet, saariston huvila-asutus tai Tapiolan puutarhakaupunki. Kun tällaisia alueita tunnistetaan, niitä voidaan kaavoituksessa vaalia.

Luonnon säilyttäminen nousi esiin yleisökysymyksessä, jossa toivottiin luonnon säilyvän erityisesti rakentamisen yhteydessä. Luontoa tulisi vaalia muuallakin kuin luonnonsuojelualueilla. Kun kalliot ja metsät menetetään rakentamisen alle, ei esimerkiksi kallioita voida enää palauttaa.

Luonto, virkistys ja kulttuuriympäristö -teemapisteellä nousi esiin kysymyksiä kaupunkiviljelystä, kulttuuriympäristöjen huomioimista ja siitä, kuinka lähelle moottoritietä voi rakentaa pientaloja.

Yleiskaavatyö jatkuu. Siitä ja muista kuten asemakaavoituksen hankkeista saat tietoa suoraan sähköpostiisi tilaamalla Vaikuta nyt -uutiskirjeen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).