Pakkausmuovi kiertää Espoon kouluissa
Espoon kouluissa lajitellaan yhä enemmän myös muovia, joka on aiemmin päätynyt sekajätteeksi. Jousenkaaren koulussa lajitteluinto on kova.
Innokkaimmat ekoraatilaiset odottavat Jousenkaaren koulun 5M-luokan ovella on 10 minuuttia ennen tunnin alkua. Alkamassa on lajittelun teemaviikon oppitunti. Sen pitää tänään vieraileva opettaja, Muovin tarina – roskasta tuotteeksi -hankkeen vetäjä Mia Johansson Espoon kaupungilta.
Koulussa on jo useamman vuoden toiminut ekoraati, joka edistää kierrätystä ja energian säästöä koulussa erilaisin tempauksin.
”Ketkä ovat nähneet uudet lajitteluastiat?” Mia Johansson kyselee ekoraatilaisilta.
Kaikki kädet nousevat.
Nyt muovikin on saanut oman astiansa. Luokan edessä on esimerkkejä muovipakkauksista, jotka laitetaan tästedes kelta-aukkoiseen muovin keräyspönttöön. Kun viilipurkki, ruokapakkausten kääreet ja läpinäkyvä pakkausmuovi päätyvät sekajätteen sijasta kierrätykseen, säästyy neitseellisen muovin raaka-ainetta, öljyä. Kierrätetyn muovin käyttäminen säästää noin 90% muovin tuotannon hiilidioksidipäästöistä, valistaa muovin kierrätyksen ohjelappu.
Joukolla kaupunkia muuttamaan
Aktiiviset ekoraatilaiset ryhtyvät pommittamaan Johanssonia muovin kierrätyskysymyksillä.
Voiko vanhasta shampoopullosta valmistaa vaikka puhelimen kuoria? Mitä tehdä, jos jugurttipurkin ympärillä onkin pahvikuori?
Mia Johansson vastailee, ja pääsee viimein itsekin kysymään.
”Miksi lajittelu koulussa on tärkeää?”
Lapset pohtivat asiaa monelta kannalta. Luonnonvarojen säästö on tärkeää – ja joukossa on voimaa.
”Täällä on niin paljon tyyppejä, että meidän on helppo vaikuttaa”, pohtivat ekoraatilaiset.
Niinpä. Yksittäinen ihminen ei saa kaupungissa suurta muutosta aikaan, mutta yli 400 oppilaan alakoulu täynnä innokkaita kierrättäjiä saa.
”Loistava ajatus”, innostuu myös yksi ekoraadin vetäjistä, opettaja Saana Nuutinen.
”Meidän oma käytöksemme vaikuttaa myös muihin, kavereihin ja perheeseen”, Mia Johansson säestää.
Seuraavaksi siirrytään teoriasta käytäntöön.
”Käydään kiinnittämässä kierrätysastioiden luo näitä ohjelappuja. Ne kertovat mitä sinne kuuluu, ja miksi lajittelu on hyödyllistä”, Johansson neuvoo.
Ekoraati lähtee yhtenä joukkona ala-aulan kierrätyspisteelle.
”5-6 luokkalaiset opastavat, pienet tulevat perässä”, Saana Nuutinen huikkaa.
Nuutinen kertoo, että Jousenkaaren koulun ekoraatiin on tunkua. Paikalla on kaksi edustajaa joka luokalta, ja raadin puheenjohtajuudesta suorastaan kilpaillaan huolella valmistelluilla vaalipuheilla.
”Harjoittelemme samalla kansalaisvaikuttamista.”
Energiaa ja luonnonvaroja säästyy
Ensimmäinen pysäkki on uutuuttaan kiiltävän Jousenkaaren koulun aulan kierrätyspiste. Ekoraadin jäsenet liimaavat ohjelappuja vauhdilla kierrätysastioiden yläpuolelle.
”Tämä on nyt aika ajankohtainen aihe, kun on energiapulaa. Uuden materiaalin tuottamiseen tarvitaan paljon energiaa. Nyt on tärkeää kierrättää kaikki mahdollinen, niin säästyy energiaa ja luonnonvaroja”, pohtii Ossi, 5A-luokan ekoraatiedustaja.
Jätteiden lajittelu on Ossille kotoa tuttua hommaa. Netistä hän löysi myös selitykset pakkausten erilaisille kierrätysmerkinnöille. Ossi myös vinkkaa, miten erottaa muovinkeräykseen kelpaavat pakkaukset.
”Jos rypistät pakkauksen pieneksi palloksi, muovipakkaus palautuu takaisin muotoonsa. Metalli taas jää palloksi.”
Mia Johansson kertoo, että lajittelu on laajentunut asteittain kaikissa Espoon kouluissa.
Uutena kouluna Jousenkaareen oli helppo tuoda uudet kierrätysastiat, joissa on oma astiansa myös muoville. Vanhoilla kouluilla kierrätyksen laajentamista ovat hidastaneet esimerkiksi pienet jätekatokset, joihin entistä isompi joukko kierrätysastioita ei enää tahdo mahtua. Tulevaisuudessa lajittelu kouluissa tulee laajenemaan entisestään.
Johanssonin vetämä Muovin tarina - roskasta tuotteeksi -hanke myös kokeili käytännössä, miten kouluista kerätty kierrätysmuovi saadaan fiksusti jalostettua uusien tuotteiden raaka-aineiksi. LAB-ammattikorkeakoulun muovilaboratorion 3D-tulostin loihti kierrätysmuovista uusia ulkokalusteita.
Espoo panostaa erityisesti koulujen ja päiväkotien kierrätykseen, ja hyvästä syystä.
”Lapset ovat tosi tarkkoja kierrättäjiä”, opettaja Saana Nuutinen kehuu.
”Ja he opastavat mieluusti myös perheenjäseniä kotona”, Mia Johansson kertoo.
TEKSTI JA KUVAT: Petja Partanen
Muovin tarina – roskasta tuotteeksi on Espoon kaupungin ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, joka sai rahoitusta Ympäristöministeriön Muovitiekartan kokeilu- ja pilotointihankkeen tukiohjelmasta. Hanke alkoi vuoden 2021 alussa ja jatkui syyskuun 2022 loppuun saakka.
- Kestävä kehitys