Muovin tarina -näyttely seuraa pakkausmuovin matkaa espoolaiskoulun keittiöstä 3D-tulostetuksi ulkokalusteeksi

20.10.2022 5.18Päivitetty: 20.10.2022 7.52

Espoolaisista pilottikouluista kerätty kierrätysmuovi sai uuden elämän ulkokalusteena. Nyt ensimmäinen teollisuusrobotin tulostama kaluste on valmis.

Muovi mielletään kertakäyttötuotteeksi, mutta espoolaiskoulujen karkkipaperit ja keittiön pakkausmuovit voi myös jalostaa uusiksi tuotteiksi, joiden valmistuksessa ei kulu tippaakaan muovituotteiden raaka-ainetta, öljyä.

Tästä muovin monivaiheisesta matkasta kertoi Muovin tarina -näyttely, mikä kiersi lähes vuoden ajan eri puolilla Espoota, viimeisimpänä kauppakeskus Lippulaivan kirjastossa.

”Laajennamme Espoossa parhaillaan muovin ja muiden jakeiden lajittelua yhä useampaan kouluun. Muovin tarina – roskasta tuotteeksi -hanke lisää tietoa muovin kierrosta ja näyttää, miten oikein lajiteltu muoviroska muuttuu materiaaliksi uudelle tuotteelle”, kertoo pilottihankkeen vetäjä Mia Johansson Espoon kestävän kehityksen osaamiskeskuksesta.

Yhteistyökumppanina toimi LAB-ammattikorkeakoulu, jonka kiertotalouslaboratorio lähti purkamaan haastetta toisesta päästä. Laboratorion tutkijat kokeilivat, miten lajiteltu muovijäte saadaan kaikkein fiksuimmin jalostettua uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

Hanke on nyt loppusuoralla, mutta varsinaiset lopputuotteet, uusiomuovista valmistetut ulkokalusteet, eivät ole vielä päässeet esille näyttelyyn.

Pian toivottavasti pääsevät. H-hetki koittaa heti kun viimeinen näyttelyviikonloppu Espoossa on takana, ja näyttely purettu. Pihapenkin ja kukkaruukun yhdistelmä odottaa jo 3D-mallina kiertotalouslaboratorion tietokoneella. Ensi työnään maanantaiaamuna projektityöntekijä Eetu Mäntynen lupaa laittaa teollisuusrobotista muokatun jättikokoisen 3D-tulostimen töihin. 

Muovilla syyttä huono maine

”Muovilla on huono maine, ja vähän ansaitsematta”, toteaa Outi Hynynen Espoon kaupungilta.

Syypää ei kuitenkaan ole muovi materiaalina. Hyvä, tiivis ja kevyt materiaali on esimerkiksi elintarvikepakkauksissa loistava ruokahävikin ehkäisijä.

”Ongelmia taas ovat päästöt ja roskaantuminen. Niitä voidaan ehkäistä tehokkaalla muovin kierrätyksellä”, Hynynen toteaa.

Kun kierrätysmahdollisuuksia on tarjolla, eivät maatumattomat karkkipaperit päädy luontoon ja vesiä pilaamaan, vaan järkevään uusiokäyttöön.

Uusiksi elintarvikepakkausten puhtaus- ja laatuvaatimukset ovat kovat. Niihin ei kierrätysmuovi välttämättä kelpaa. ”Me lähdimme kokeilemaan kiertotalouslaboratoriossamme, voisiko kierrätysmuovia käyttää vähän yksinkertaisempiin tuotteisiin”, Eetu Mäntynen kertoo. Ammattikorkeakoulun muotoilijat ovat suunnitelleet esimerkiksi kaupunkien ulkotiloihin sopivat pyörätelineen ja kukkaruukun.

Esittelykierros läpi muovin kierrätyksen monien vaiheiden paljastaa näyttelyvieraalle, millaisia mutkia matkalla voi tulla vastaan.

Pelkästään erilaisia muoveja on kymmeniä erilaisia. Nykyisissä kierrätyslaitoksissa ne erotellaan järeässä teollisessa prosessissa. Eri muovilaadut tunnistetaan esimerkiksi kelluvuuden ja laserskannerin silmän avulla, ja niitä noukitaan kierrätyslinjalta yksi kerrallaan.

LAB-ammattikorkeakoulun tutkijat kokeilivat, voiko eri muovilaatujen työlään erottelun unohtaa, jos avuksi otetaan uusi valmistustekniikka, 3D-tulostus.

”Mitä puhtaampaa kierrätykseen päätyvä pakkausmuovi on, sitä halvempaa on sen hyödyntäminen. Se kannustaa kierrätysmuovin käyttöön raaka-aineena”, kertovat Mia Johansson (oik.) ja Outi Hynynen Espoon kestävän kehityksen osaamiskeskuksesta.Kuva: Petja Partanen

3D-tulostuksella uniikkeja muoviesineitä

Kotiemme muoviesineet valmistetaan tarkkaan valitusta muovilaadusta muottien ja ruiskuvalutekniikan avulla, ja valmistusmäärät ovat suuria. 3D-tulostus sopii taas yksittäiskappaleiden tai pienten sarjojen valmistukseen. Kun design on riittävän yksinkertainen, ei haittaa, vaikka raaka-aineessa on sekaisin eri muovilaatuja. ”Halusimme kokeilla kiertotalouslaboratoriossa, miten saisimme uusioraaka-aineen nykyistä pienempien yritysten ulottuville”, Eetu Mäntynen kertoo.

Mia Johansson kertoo, että kouluista kerätyn uusiomuovin koostumus oli yllätys. ”Ennakkoarvauksemme oli, että valtaosa muovista syntyisi koulun käytävillä. Mutta materiaalia tulikin eniten keittiöistä.” Yhden koulun valmistuskeittiöstä saattoi tulla kierrätysmuovia monta jätesäkkiä päivässä, kertoo muovisäkkejä itsekin kantanut Johansson.

Seuraavaksi kouluista kerätty muovimateriaali päätyi LABin kiertotalouslaboratorioon, jossa tutkijat kehittivät sille sopivan jalostusprosessin. Ensimmäiseksi likainen muovi päätyi silppuriin, sitten vesipesuun, sieltä taas kuivaimeen, joka toimii kuten pesukoneen linkous. Jos muovierässä oli liikaa esimerkiksi pilaantuneita ruuantähteitä, jouduttiin se hylkäämään.

Eetu Mäntynen nostaa näyttelyvitriinistä puhdasta muovisilppua sisältävän lasipurkin.

”Tämän laatu riittää hyvin ulkokalusteisiin.”

Kevyt muovisilppu pitää vielä ajaa granulaattikoneen läpi. Se sulattaa ja muovaa silpun pikku muovirakeiksi. Muovigranulaatti on perusraaka-aine uusien muovituotteiden teossa.

”Sen väri vaihtelee kierrätysmuovin koostumuksen mukaan.”

Muotoilija Eetu Mäntynen esittelee pestyä muovisilppua, jonka laatu kelpaa uusiokäyttöön. Kuva: Petja Partanen

Kiertotalouslaboratorion muovitehtaana toimii kookas 3D-tulostin, joka on rakennettu ABB:n teollisuusrobotista. Sen tarttumakäsi on korvattu tulostinpäällä, joka pursottaa sulatettua muovigranulaattia kerros kerrallaan uudeksi muoviesineeksi.

Seuraavalla viikolla projektiryhmää odottaa ilouutinen. Loputkin vaikeudet on voitettu, ja Eetu Mäntynen kertoo, että ensimmäinen testikaluste tulostui ongelmitta.

Testikappaleen tulostusmateriaalina käytettiin kaupallista kierrätysgranulaattia, mutta seuraaviin kappaleissa lisätään vähä vähältä kouluista kerätyn kierrätysmuovin osuutta.  3D-tulostusta kokeillaan myös muotoilijoiden suunnittelemilla kolmella muulla ulkokalustemallilla.

“Pakkausmuovista valmistettuihin kalusteisiin saadaan lisää lujuutta, kun lisäämme joukkoon puhdasta puukuitua”, kertoo Mäntynen.

Pian kierrätyskalusteet pääsevät osaksi Muovin tarina -näyttelyä, joka on ehtinyt viikon aikana muuttaa Espoosta Lahteen, LAB-ammattikorkeakoulun Luja-Galleriaan.

Kuva: Eetu Mäntynen

Käytäntö opettaa

Kiertotalouden teoria on helppo. ”Käytämme luonnonvaroja kestävällä tavalla ja niin, että syntyy mahdollisimman vähän hukkaa ja hävikkiä”, Mia Johansson pohtii.

Mutta vasta käytännön kokeilut paljastavat, ovatko hyvät ideat toteuttamiskelpoisia. Mitä pilottiprojekti on opettanut?

Outi Hynynen kertoo, että ihmisillä on valtavasti lajitteluintoa. Espoon kouluissa muovin keräystä on lähdetty kokeilemaan oppilaiden ja opettajien toiveesta. ”Tulevaisuudessa lajittelu laajenee yhä uusiin kohteisiin, niin kouluissa kuin muuallakin Espoossa”, Hynynen kertoo.

LAB-ammattikorkeakoulun kiertotalouslaboratorioon taas on kertynyt roppakaupalla ymmärrystä siitä, miten eri muovilaadut käyttäytyvät 3D-tulostuksessa, ja miten ne saadaan jalostettua uusiokäyttöön kelpaavaksi.

Tietoa ja kokemus taitaakin olla tärkein raaka-aine kiertotalouden edistämisessä. Öljypohjaisen muovin valmistusta neitseellisistä materiaaleista on harjoiteltu aina 1950-luvulta lähtien, jolloin muovimateriaalien voittokulku alkoi. Kierrätysmuovin kanssa ollaan vielä alkutaipaleella.

TEKSTI: Petja Partanen

 

Muovin tarina – roskasta tuotteeksi on Espoon kaupungin ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen projekti, joka on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön Muovitiekartan kokeilu- ja pilotointihankkeen tukiohjelmasta. Projekti on alkanut vuoden 2021 alussa ja jatkui syyskuun loppuun 2022 saakka.

Näyttelyn teemaan voit tutustua verkossa Muovin tarina -verkkoesitteessä(ulkoinen linkki).

  • Kestävä kehitys