Meidän Espoo 20X0: Dialogi rikastuttaa keskustelua ja lisää yhteistä ymmärrystä Espoon tulevaisuudesta

Meidän Espoo 20X0 -keskusteluilloissa asukkaille haluttiin antaa mahdollisuus sanoa painava sanansa kotikulmiensa tulevaisuudesta. Tärkeää oli erityisesti luoda turvallinen ja antoisa keskusteluympäristö tulevaisuuden kaupungista keskusteluun. Valittu keino tavoitteen edistämiseen oli keskusteluilloissa hyödynnetty, Sitran kehittämä Erätauko-keskustelumenetelmä.

Erätauko-menetelmässä painotetaan rakentavaa keskustelua. Menetelmälle on luotu omat pelisäännöt, jotka edistävät tasa-arvoisen dialogin toteutumista. Ohjatussa pienryhmässä kaikki pääsevät vuorollaan ääneen, ja keskustelua vetäneet fasilitaattorit tukevat keskustelua.

Meidän Espoo 20X0 -keskustelulle oli luotu valmiiksi rakenne, jonka mukaan keskustelua käytiin. Asukkaat keskustelivat ensin mikä omalla asuinalueella on hyvää ja säilyttämisen arvoista, minkä jälkeen pohdittiin, mitä voisi parantaa. Lopuksi ideoitiin, mitä aivan uutta omalle asuinalueelle voisi syntyä ja valittiin yhdessä jokin keskusteluteema, johon syvennyttiin. Kaikissa keskusteluryhmissä oli lisäksi mukana kaupunkisuunnittelukeskuksen asiantuntijoita ja paikalle oli kutsuttu myös runsaasti luottamushenkilöitä.

Millaisia tuloksia dialoginen käyttäminen asukkaiden keskusteluilloissa sai aikaan? Entä muovasivatko dialogit keskustelijoiden mielipiteitä uusiin suuntiin?

Monessa pienryhmäkeskustelussa asukkaat olivat hyvin samoilla linjoilla oman alueensa kehittämistarpeista. Tällaisissa tapauksissa kävi usein niin, että asukkaat alkoivat yhdessä ideoimaan ja kehittämään innostavia suunnitelmia omalle asuinalueelleen.

Tapiolassa asukkaat alkoivat ideoimaan kulttuuriaukiolle Piazzaa. Keski-Espoossa pohdittiin, voitaisiinko Espoon keskuksen asemaa Nuuksion porttina korostaa. Kauklahdessa oltiin yksimielisiä kaupunginosan kylämäisyyden tuomasta viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden tunteesta, ja sitä oltiin innokkaita markkinoimaan muillekin espoolaisille.

Keskustelu toimi kuin aivoriihi, jossa ideat alkoivat jo jalostua eteenpäin. Jaettu ymmärrys oman asuinalueen tilasta ja kehitysideoista siis innosti asukkaita pohtimaan hyviä ratkaisuja alueen ja asukkaiden tarpeisiin.

Osa keskusteluilloissa puhututtaneista teemoista osoittautui monimutkaisiksi, ja ne herättivät asukkaissa monenlaisia mielipiteitä. Tällainen aihe oli esimerkiksi kaupungin kasvu ja kaupunkirakenteen tiivistyminen. Keskusteluillat johtivat mielenkiintoiseen pohdintaan siitä, miten ja kenen ehdoilla kaupunkia tulisi rakentaa.

Esimerkiksi Pohjois-Espoon keskusteluillassa pohdittiin, että hajautettu ja matala kaupunkirakenne voi olla ihmisten kannalta viihtyisää, mutta toisaalta tämä vie enemmän maa-alaa luonnolta, kuin korkeampi rakentaminen. Asukkaat jäivät pohtimaan, olisiko kuitenkin parempi rakentaa korkeita rakennuksia.

Ongelmiin on yleensä useampia ratkaisuja kuin vain yksi, ja näistä voi olla vaikea valita paras. Dialogimainen keskustelu sai useat asukkaat pohtimaan, mitä kaupungin rakentamisessa tulisi arvottaa eniten. Yhden mielipiteen sanominen ääneen nosti esille vaihtoehtoisia näkökulmia, ja moni alkoi pohtia omaa näkökantaansa.

Dialogimainen keskustelu sai aikaan myös tilanteita, joissa asukkailla oli selkeästi eriävät näkemykset siitä, miten jokin kaupunkisuunnitteluun liittyvä kysymys tulisi ratkaista.

Esimerkiksi koko Espoon laajuisessa etäkeskusteluillassa asukkailla oli eriäviä näkemyksiä siitä, miten metsiä ja muita luontoalueita pitäisi hoitaa ja kohdella. Jotkut asukkaat olivat harmissaan siitä, että paikoitellen Espoon metsät ja luontoalueet ovat ryteikköisiä ja vaikuttavat hoitamattomilta. Toiset asukkaat huomauttivat, että osa luonnosta täytyy säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena monimuotoisuuden vaalimiseksi.

Dialogi ei ole paikka riitelylle, mutta toisaalta lopputuloksena ei tarvitse olla ongelmien ratkaisukaan. Kaikki mielipiteet saa ja kuuluu tuoda esille, ja Erätauko-keskustelussa hyväksymme näkemysten moninaisuuden. Metsiin liittyvissä näkemyseroissa dialogissa tultiin siihen lopputulokseen, että kaikenlaisia luonto- ja virkistysalueita tarvitaan.

Keskusteluiltojen dialogeissa on nähtävissä, että asukkaat jakavat huolen tai toiveen tietyistä asiakysymyksistä, mutta niihin halutaan vaikuttaa toisistaan poikkeavilla keinoilla. Keskustelun lopputulos on siis riippuvainen siitä, sattuuko samaan ryhmään saman- vai erimielisiä ihmisiä.

Keskusteluissa turvallisuus nousi sellaiseksi teemaksi, jota kaikki sen maininneet asukkaat halusivat, mutta ehdottivat hyvin erilaisia ratkaisuja turvallisuuden edistämiseksi. Yhdessä keskusteluryhmässä nousi esille, miten sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kaupungin turvallisuuden kannalta on tärkeää saada kaikki asukkaat mukaan kehittämään asuinaluetta ja osallistumaan tapahtumiin. Toisessa keskusteluryhmässä taas pelättiin, voiko asuinalueen turvallisuus ja yhteisöllisyys vaarantua, mikäli esimerkiksi metron aiheuttaman liikkuvuuden vuoksi yhteisöt pirstaloituvat.

Dialogissa ei ole taattua, saati vaadittua, että yhdessä pienryhmässä ruodittaisiin asioiden kaikki puolet. Tärkeintä on, että kaikki saavat jakaa oman näkemyksensä.

Dialogi luo parhaassa tapauksessa turvallisen keskusteluilmapiirin, jossa jokainen kokee tulleensa kuulluksi ja uskaltaa ilmaista mielipiteensä. On tärkeää, että keskustelu kaupunkisuunnittelun teemoista laajenee ja mahdollisimman moni mielipide tulee esille. Kun mielipiteet ovat yhteneviä, syntyy erinomainen tilanne yhdessä ideoinnille ja kehittämiselle. Eriävät mielipiteet puolestaan auttavat ymmärtämään, kuinka moninaisia erilaiset asiakysymykset ovat.

Dialogissa keskustelun laajeneminen ja ymmärryksen lisääntyminen ovat pääasia, ei yksimielisyys tai ratkaisujen löytyminen ongelmiin. Kuten yksi pienryhmäkeskusteluihin osallistunut asukas mainitsi, dialogi ja erilaisten mielipiteiden esille tuominen “avaa myös meille asukkaille sitä, miten eri tavalla voi naapuri asioista ajatella”.

Espooseen laaditaan koko kaupungin yleiskaava, joka tähtää vuoteen 2060. Yleiskaavatyössä ennakoidaan kaupungin kehitystä tulevina vuosikymmeninä ja päätetään yleisellä tasolla kaupungin kasvun suunnista ja painotuksista.  

Yleiskaavaa tehdään laajalla yhteistyöllä, eri näkökulmia yhteensovittaen. Syksyllä ja talvella sovitaan yleiskaavan tavoitteista. Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarjan keskustelut antavat tärkeää tietoa asukkaiden näkemyksistä. Keskustelujen analyysiä ja asukkaiden näkemyksiä käytetään muun tiedon rinnalla, kun kaavan tavoitteita valmistellaan.  

Voit seurata työn etenemistä ja osallistua siihen. Lue lisää yleiskaavatyöstä.