Kouluterveyskysely 2021: Espoo onnistunut yksinäisyyden ehkäisyssä

Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyyn Espoossa vastasi 786 itsensä ulkomaalaistaustaiseksi ilmoittamaa nuorta. THL:n valtakunnallisessa Kouluterveyskyselyssä on kysytty vuodesta 2013 alkaen vastaajan itsensä sekä hänen äitinsä ja isänsä syntymämaata. Niiden perusteella on mahdollista luokitella nuoret neljään syntyperän mukaiseen ryhmään. Ulkomaalaistaustaiset nuoret on jaettu Suomessa syntyneisiin ja muualla syntyneisiin.

Lisätietoja: Kouluterveyskyselyn syntyperäluokitus ja syntyperän mukaisen aineiston kuvaus - THL(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Yhä useampi ulkomaalaistaustainen nuori kertoo myös pitävänsä koulunkäynnistä ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat kokevat jopa kouluinnostusta suomalaistaustaisia enemmän. Etenkin yläkouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuoret kokivat opettajan kohtelun suhteellisesti myönteisemmin.

Oppimisen haasteet yläkoulussa ovat kääntyneet selvään laskuun ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla tytöillä vuoden 2019 54 %:sta vuoden 2021 39 %:in. Sitä vastoin Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten poikien oppimisen haasteet ovat kuitenkin kasvaneet vuoden 2019 17 %:sta vuoden 2021 30 %:in.

Vuoden 2021 yläkoululaisten tuloksissa näkyy, että erityisesti ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten poikien kokema kiusaaminen ja yksinäisyys on vähentynyt selvästi. Yhä useammalla on vähintään yksi hyvä ystävä. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten poikien kokema osallisuuden kokemus siitä, että on tärkeä osa luokkayhteisöä, on kasvanut 39 %:sta 56 %:in.

"Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten poikien tilanne on parantunut selvästi vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tuloksista. Espoon yhteisöllinen opiskeluhuolto on onnistunut tavoitteissaan muun kuin suomen- ja ruotsinkielisten nuorten keskuudessa tehdyssä työssä", toteaa terveydenhoidon asiantuntija Minna Eväsoja.

Vaikka yhä useammalla ulkomaalaistaustaisella nuorella yläkoulussa kokemus yksinäisyydessä eli ystävien puutteesta on vähentynyt, yksinäisyyden tunne on kasvanut sekä ulkomaalaistaustaisilla tytöillä että pojilla. Eniten yksinäisyyttä kokivat suomalaistaustaiset tytöt.

Ulkomaalaistaustaisten nuorten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt. Kouluterveyskyselystä tulee ilmi, että ulkomaalaistaustaisten nuorten liikunnan harrastaminen on samalla tasolla kuin suomalaistaustaisten nuorten.

Yhä useampi Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen tyttö ja poika kokee terveydentilansa vain keskinkertaiseksi tai jopa huonoksi. Ulkomaalaistaustaisista tytöistä yläkoulussa oli ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kk aikana 42 %:a, kun yläkoululaisista suomalaistaustaisista tytöistä jopa 53 %:a vastasi tähän kysymykseen myöntävästi. Erityisenä huolen aiheena tuloksista nousee ulkomaalaistaustaisten yläkouluikäisten poikien humalahakuinen alkoholin käyttö.

Vuonna 2021 Espoon perusopetuksessa ja toisella asteella muun kuin suomen- ja ruotsinkielisiä nuoria oli yhteensä noin 11 700. Oman äidinkielen opetukseen osallistuu noin 5000 oppilasta 40 kielessä. Espoossa on äidinkieleltään muun kuin suomen- ja ruotsinkielisiä elokuussa 2022:

• Perusopetuksen oppilaista 27 %
• Perusopetuksen koulutulokkaista 30 %
• Ammatillista perustutkintoa suorittavista 37 %
• Aikuislukiossa opiskelijoita 29 %

Lisätietoja:
Terveydenhoidon asiantuntija Minna Eväsoja
sähköposti: minna.evasoja@espoo.fi
puh: +358 43 8247077

Lue lisää:
Kouluterveyskysely 2021: Mielen hyvinvoinnin haasteet lisääntyneet tytöillä | Espoon kaupunki