Kouluterveyskysely 2021: Mielen hyvinvoinnin haasteet lisääntyneet tytöillä

Julkaistu: 28.10.2021 15.23Päivitetty: 1.11.2021 8.08

Espoolaisnuorista aiempaa useampi kokee koulu-uupumusta, masennusta, ahdistusta ja yksinäisyyden tunnetta, etenkin tytöt. Tiedot ilmenevät Kouluterveyskyselyn 2021 tuloksista, mutta on ollut trendi jo kolmen edellisen Kouluterveyskyselyssä vuodesta 2017 lähtien. Suurin osa espoolaisista lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä (pojat 80 %, tytöt 60 %).

Tytöt ylemmillä kouluasteilla kokevat poikia enemmän koulu-uupumusta (tytöt 26 %, pojat 10 %). Yli kolmannes tytöistä kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta ja masennusoireilusta. Samoin matala itsetunto (26 %), riskit syömishäiriöille (28 %), sosiaalinen ahdistuneisuus (43 %) tulevat esiin tyttöjen vastauksissa. Huolestuttavaa on, että jo alakouluikäiset tytöt tunnistavat matalan itsetunnon, mielialaan liittyvät huolet ja ahdistuneisuuden.

-Ilahduttavaa kuitenkin on, että valtaosa lapsista ja nuorista kertoo hyvästä keskusteluyhteydestä vanhempiensa kanssa, ja he kertovat saaneensa näiltä apua ongelmiinsa. Tyttöjen vastauksissa korostuu lisäksi ystävien tuki, kertoo terveydenhoidon asiantuntija Minna Eväsoja.

Yksinäisyyttä kokeneiden määrä on kasvanut. Ylempien kouluasteiden tytöistä jopa 24 % kokee itsensä yksinäiseksi, pojista 8 %. Syrjinnästä kasvojen piirteiden, ihonvärin, vammaisuuden, pitkäaikaissairauden, sukupuolen, seksuaalisen suuntautuneisuuden, kielen, taustan, perheen, kodin taloudellisen tilanteen tai asuinpaikan vuoksi kertoo 18 % pojista ja 29 % tytöistä.

Vähäinen tai huono nukkuminen on yhä kasvava trendi lasten ja nuorten keskuudessa. Yläkouluikäisistä pojista noin 30 % ja tytöistä noin 40 % ei nuku riittävästi. Lukioikäisillä vastaava luku on lähes 50 % molemmilla sukupuolilla.

-Huonolla ja liian vähäisellä nukkumisella tiedetään olevan vaikutusta niin fyysiseen kuin mielen terveyteen. Toisaalta riittävä uni tukee oppimista ja keskittymistä koulussa, Eväsoja pohtii.

Tyttöjen netti- ja someriippuvuus kasvanut, tytöt myös kokevat seksuaalista häirintää somessa

Yhä useampi lapsi ja nuori viettää aikaa netissä tai sosiaalisessa mediassa enenevissä määrin. Netti- tai someriippuvuuden kasvu näyttäytyy selkeämmin tyttöjen keskuudessa kuin poikien. Ylempien kouluasteiden oppilaista ja opiskelijoista noin 17 % kertoo, ettei ole syönyt tai nukkunut netin vuoksi.

-Tulos on sopusoinnussa tyttöjen kokeman ahdistuneisuuden, masennuksen ja huonon itsetunnon kokemusten kanssa. Sosiaalinen media vaikuttaa ulkonäköihanteiden muodostumiseen. Nuori vertailee itseään muihin ja somen filttereiden mahdollistamat kuvat ”täydellisistä tytöistä” johdattelevat tavoittelemaan epärealistista kehonkuvaa ja aiheuttavat sosiaalisia paineita ulkonäöstä, huomauttaa Eväsoja.

Tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä ja seksuaalinen väkivalta on kasvanut tasaisesti kuluneen kuuden vuoden aikana. Tytöistä 55 % (pojat 9 %) on kokenut häiritsevää seksuaalista ahdistelua tai ehdottelua. Seksuaalisesta väkivallasta kertoo 19 % vastanneista ylempien kouluasteiden tytöistä (pojista 3 %). Tytöt kokevat seksuaalista häirintää etenkin julkisissa tiloissa, puhelimessa ja somessa.

Korona-aika toi perheen sisäiset ristiriidat esiin

Koronanepidemian aikana on vietetty enemmän aikaa perheen parissa ja perheen sisäiset ristiriidat ovat nousseet esiin. Vanhempien ja huolta pitävien aikuisten lapsiin ja nuoriin kohdistuva henkinen väkivalta ja fyysinen väkivalta tulee esiin lasten ja nuorten vastauksissa. Fyysisestä väkivallasta kertoo noin 15 % ja henkisestä väkivallasta noin 26 % alakoululaisista. Henkisestä väkivallasta kertovat etenkin ylemmän kouluasteen tytöt (37 %).

Täysin raittiiden poikien määrä on ollut kasvussa jo pitkään

Yläkouluikäisissä täysin raittiiden määrä on kasvanut vuodesta 2006 lähtien noin 40 %:sta 70 %:iin. Vastaavasti yläkoululaisten humalahakuisuus ja nuorten suhtautuminen kaikkien päihteiden käyttöön (tupakka, nuuska, alkoholi, huumeet) on muuttunut kielteisemmiksi. Muutos on selkeä etenkin poikien käyttäytymisessä. Huolestuttavaa on, että yhä useampi yläkouluikäinen saa alkoholinsa vanhemmiltaan tai muilta perheenjäseniltä.

-Kouluterveyskysely kertoo meille; vanhemmille, koulun aikuisille ja kuntien päättäjille, missä lapsiin ja nuoriin liittyvissä asioissa meidän tulisi valpastua. Kouluterveyskysely ei sen sijaan kerro, miksi asioita tapahtuu, ja mitä meidän pitäisi tehdä. Ne meidän on keksittävä ihan itse, muistuttaa Eväsoja.

Mikä on kouluterveyskysely?

Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi perusopetuksen 4- ja 5- luokkalaisille lapsille sekä nuorille, jotka opiskelevat peruskoulun 8- ja 9-luokalla ja lukion ja ammattikoulun 1. ja 2. vuosikurssilla. Kouluterveyskyselyyn vastasi Espoossa 12 650 koululaista ja opiskelijaa.

Lue lisää Espoon kaupungin kouluterveyskyselyn tuloksista THL:n sähköisestä tulospalvelusta.

Osallistu pääkaupunkiseudun kuntien yhteiseen Kouluterveyskysely-webinaariin 4.11.

  • Kouluterveydenhuolto
  • Opiskeluterveydenhuolto