Kaupunginhallitus: Yleiskaavan valmistelu käyntiin

20.6.2022 15.46

Espoon yleiskaava 2060 on koko kaupungin kattava yleispiirteinen suunnitelma, jonka avulla sovitaan kasvun suunnasta ja maankäytön tärkeimmistä kysymyksistä. Yleiskaavalla ohjataan esimerkiksi asumisen, palvelujen, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittamista sekä liikennettä ja liikkumista.

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelemaan tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi.

Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus ohjata maankäyttöä ja pitää yleiskaavoitus ajan tasalla. Tällä hetkellä Espoolla on useita yleiskaavoja, jotka muodostavat epäyhtenäisen kokonaisuuden. Osayleiskaavat kootaan nyt yhtenäiseksi, päivitetyksi kokonaisyleiskaavaksi. Yleiskaava ei vaikuta suoraan kaupungin rakentamiseen, vaan ohjaa tarkempaa suunnittelua, kuten asemakaavoitusta.  

Yleiskaavatyössä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla. Yleiskaavojen yhdistäminen suoritetaan avaamatta tuoreiden hyväksyttyjen voimaan tulleiden tai yleiskaavatyön aikana voimaan tulevien osayleiskaavojen kaavamääräyksiä ja muuttamatta näitä kaavoja Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavassa käytettyyn pikselimuotoon. Kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa tulee huomioida Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä.

Tavoitteiden laatimisen lähtökohtana on se, että laadittava kokonaisyleiskaava ei korvaa uusimpia ajantasaisia voimassa olevia tai sitä ennen voimaan tulevia osayleiskaavoja, ja näiden osalta asemakaavatyötä viedään samanaikaisesti eteenpäin. Lähtökohtana on myös, että kaupunginhallituksen on mahdollista tehdä päätös yleiskaavan tavoitteista alkuvuonna 2023.

Tavoitteiden asettamisen pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset ja analysoidaan kaupunkiin tulo- ja lähtömuuton syitä sekä selvitetään asukkaiden näkemyksiä toivotusta asuinympäristöstä. Kaavoituksen pohjaksi tehdään ratkaisu venesatamista, veneiden talvisäilytyksestä sekä yhteistyössä Kirkkonummen kanssa ratkaisu läntisestä junavarikosta. Mahdollinen Espoo-Salo-oikoradan asemavaraus, joka POKE-valmistelussa osoitettiin Myntinmäkeen, käsitellään osana yleiskaavaa. Suunnittelun yhteydessä valmistellaan Keskuspuiston laajentamista kaupunginhallituksen ja valtuuston aiempien linjausten mukaisesti.

Aiheesta tarkemmin: Espoon yleiskaava 2060 tähtää kestävään kasvuun

Maarinsolmun eritasoliittymä sujuvoittaa liikennettä

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Maarinsolmu - Marknuten asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Maarinsolmun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa eritasoliittymän rakentaminen Kehä I:n, Kalevalantien ja Maarintien risteykseen sekä maankäytön tehostaminen eritasoliittymän lähiympäristössä. Maarinsolmun eritasoliittymä parantaa Kehä I:n liikenteen sujuvuutta sekä turvallisuutta. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu osa Kalevalantien katualueesta sekä lähiympäristön kortteli- ja puistoalueista. Asemakaavan muutoksen myötä Maarinniityn puistoalueelle, Kalevalantien ja Kehä I:n kulmaukseen saa rakentaa 8-kerroksisen puurakenteisen asuinkerrostalon opiskelija-asuntoja varten. Osa Maarinniityn puistoalueesta säilytetään puistoalueena, Hopealehdon puistona, johon varataan tilaa hulevesien viivytystä varten. Kaupunginhallitus kehottaa kaavoituksen toteutuksessa huomioimaan erityisesti jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet. 

Aiheesta julkaistu tiedote 4.5.2022: Maarinsolmun eritasoliittymän suunnittelu etenee

Otaniemeen lisää opiskelija-asumista

Kaupunginhallitus hyväksyi Servinniemi - Serviudden asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueiden luovutusta koskevan esisopimuksen sekä Otakaari - Otsvängen asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueiden luovutusta koskevan esisopimuksen.

Servinniemen asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa opiskelija-asumisen täydennysrakentaminen Servinniemen alueella. Samalla kaavoitetaan alueelle katuyhteydet. 

Otakaaren varrelle suunnitellaan uusia opiskelija-asuntoja täydentämään Otakaaren ja Jämeräntaipaleen risteysalueen kaupunkirakennetta.

Tavoitteena on sovittaa uudisrakentaminen kaupunkikuvallisesti, historiallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävään ympäristöön. Mitoituksen osalta tavoitteena on, että Otaniemen ytimen hierarkkisesti tärkeimmät rakennukset säilyttävät asemansa merkittävinä maamerkkeinä. Servinniemen alue rajautuu pohjoisesta Laajalahden Natura-alueeseen. Rakentaminen Natura-alueen läheisyyteen edellyttää luontoarvojen osalta hyvin hienovaraista rakentamista ja sijoittamista maastoon. Uudisrakennukset on sijoitettu olevan rakentamisen periaatteilla, jatkaen rakennuslinjoja, joiden väliin jää vehreitä alueita.

Minna Hoffström perusturvajohtajan sijaisena 31.12.2022 saakka

Kaupunginhallitus päätti, että perusturvajohtajan viransijaisena ajalla 21.6.- 31.12.2022 toimii vanhusten palvelujen johtaja Minna Hoffström. Perusturvajohtaja Sanna Svahnille on myönnetty virkavapaata perusturvajohtajan virasta ajalle 21.6.2022 - 31.12.2022. Svahn siirtyy hoitamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtajan tehtävää 21.6.2022 alkaen.

Lausunto hallituksen esitysluonnokseen TE-palvelujen uudistuksesta

Kaupunginhallitus päätti antaa Espoon lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi.

Hallituksen esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman toteuttamiseen. Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on työllisyyden vahvistaminen ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Ensimmäisenä toimenpiteenä käynnistettiin 1.3.2021 työllisyyden edistämisen kuntakokeilut, joissa kokeilukunnat vastaavat osin alueensa työ- ja elinkeinopalveluiden tarjoamisesta. Hallitus jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille.

Espoon kaupungin näkemyksen mukaan:

  • Uudistuksen myötä kunnan taloudellinen vastuu työllisyydestä kasvaa. On varmistettava nyt esitettyä paremmin, että kunnan mahdollisuudet vaikuttaa alueensa työllisyyskehitykseen olisivat todellisia.
  • Järjestämis- ja rahoitusvastuu työvoima- ja yrityspalveluista tulee olla jokaisella kunnalla.
  • Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulisi saada sopia työvoimapalvelujen järjestämisvastuun toteuttamisesta.
  • Staattinen rahoitusmalli kunnan kasvavasta vastuusta työttömyysetuuksien rahoitukseen on Espoon kannalta mahdoton.
  • Kuuden suurimman kaupungin osalta on säädettävä poikkeus ohjausjärjestelmään ja kuusi suurinta kaupunkia on katsottava erityistehtäväalueiksi, joilla on kansallinen elinvoimatehtävä.

 

Koko lausunto on luettavissa esityslistan liitteenä. (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

 

Muut asiat päätettiin esitysten mukaan.

Esityslistat ja pöytäkirjat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

  • Kaupunginhallitus