Maarinsolmun eritasoliittymän suunnittelu etenee Espoossa − liittymä toisi hyötyjä kaikille liikennemuodoille

Maarinsolmu on Tapiolan keskuksen pohjoinen pääsisääntulo Kehä I:ltä. Otaniemen kampusalueen kasvaminen entistä monipuolisemmaksi kaupunginosaksi lisää liikkumista myös Otaniemen suuntaan. Kehä I on valtakunnallisestikin merkittävä tavaraliikenteen reitti, ja Helsingin suunnittelema satamatunneli Länsisatamasta Länsiväylälle lisäisi tavaraliikennettä edelleen.

Maarinsolmu on Kehätien ainoa tasoliittymä Lahdentien ja Länsiväylän välillä. Ruuhka-aikoina ja liikenneonnettomuuksien seurauksena jonot venyvät satojen metrien pituisiksi.

”Nykytilanteessa pysäytämme kehätien liikennevirran jatkuvasti liikennevaloihin. Se on järjetöntä sekä tielläliikkujien ajankäytön että liikenteen päästöjen kannalta”, sanoo projektinjohtaja Antti Mäkinen.

Maarinsolmun eritasoliittymä sujuvoittaisi henkilöauto-, bussi- ja tavaraliikennettä Kehä I:llä, Kalevalantiellä ja Maarintiellä. Liikkuminen olisi entistä helpompaa ja turvallisempaa myös kävelijöille ja pyöräilijöille. Nykyinen kehätien ylittävä ylikulkusilta korvattaisiin laadukkaalla pyöräily- ja jalankulkuyhteydellä. Kehätien voisi ylittää myös uuden eritasoliittymän kautta. Pohjois-eteläsuunnassa pääsisi pyöräilybaanaa pitkin Kalevalantien ali.

”Maarinsolmu on osa Pohjois-Tapiolan kehittämistä. Lähiympäristöön suunnitteilla olevista asuintaloista pääsisi jalkaisin kehätien yli suoraan Raide-Jokerin pysäkille”, Mäkinen sanoo.

Väyläviraston laskelmien mukaan nykytilanteesta aiheutuu vuosittain 2–3 miljoonan euron kustannukset, kun huomioidaan suurimmat kuluerät, jotka ovat tienkäyttäjien ajanmenetys ja onnettomuuksien kustannukset. Hankkeen tuoma hyöty suhteessa investointiin olisi yli kaksinkertainen.

Maarinsolmun ympäristö on tulvariskialuetta: meritulvia ja runsaiden sateiden aiheuttamia tulvia nousee kehätielle ja lähialueen kaduille toistuvasti. ”Tiealue suojataan tulvavesiltä ja viereiseen Hopealehto-puistoon tulee hulevesipainanne, joka viivyttää katualueilta valuvaa sadevettä”, sanoo aluearkkitehti Sampo Sikiö.

Maisema- ja meluhaittoja vähennetään laskemalla Kehä I nykyistä alemmas, jolloin maisemaan ei tule korkeita liittymiä.

Kaavamuutoksella varataan eritasoliittymän tarvitsema alue sekä pikaraitiotievaraus. Lisäksi kaava-alueelle suunnitellaan puurakenteista 8-kerroksista kerrostaloa opiskelijoille. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotusta 11.5.2022 ja päättää sen viemisestä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.