Espoon kummallisin katutyömaa valmistui ennätysajassa

Kesäkuun alussa Keran hallien sisäänkäynnin edustalla nähtiin varsin poikkeuksellinen katutyömaa. Liikenteen tukkivan putkikaivannon sijasta paikalle on ilmestynyt katumaalauksia, puurakenteisia viherseiniä penkkeineen ja betonista 3D-tulostettuja istutusaltaita.

Keran hallien pääoven edustalle rakentui viikon kuluessa 40 metrin kokeilukadunpätkä, joka näyttää millaisia Espoon kadut voisivat tulevina vuosikymmeninä olla.

Kadun sisäänkäyntiporttia rakentavat omin käsin kierrätyspuusta kaksi kadun suunnittelijaa, arkkitehti Pekka Pakkanen ja tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä.

– Kukaan ei ole oikein viimeiseen sataan vuoteen miettinyt mitä kaikkea katu voisi olla, Pekka Pakkanen toteaa.

Entisestä logistiikka-alue Kerasta on rakentumassa tulevaisuuden kestävä asuinalue, jossa voi tehdä erilaisia kokeiluja. Pakkanen, Rönkä ja muotoilija Päivi Raivio kävivät pohtimaan Kerassa miltä näyttäisi tulevaisuuden katu, jossa ihmiset ovat pääosassa.

Nykykatu mielletään ihmisten ja tavaroiden kulkuväyläksi. Suunnittelijakolmikko muistuttaa, että kadulla on hurja määrä eri käyttäjäryhmiä. Kotitalon edustalla oleva katu on lähin ympäristömme, jossa tarvitaan tilaa myös oleskelulle, peleille ja leikille. Nuoret arvostavat katujuhlia, vanhempi väki suojaisia istuskelupaikkoja. Tulevaisuuden katutila voi olla paljon nykyistä inhimillisempi ja pienimittakaavaisempi. Tarpeen tullen katutila voi myös muuttua nopeasti.

– Voisimme suhtautua katuun sellaisena tilana, jota käytetään eri tavoin eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina, Pekka Pakkanen pohtii.

Keran kokeilukatu onkin pullollaan kevyitä katuvarusteita, joita voi tuoda ja viedä tarpeen mukaan.

Rakentajat istahtavat pitämään taukoa puiselle penkille. Sen selkänoja on tuleva viheralue. Vieressä kaksi trukkilavallista viherkasveja odottaa istutusta istuskeluryhmän altaisiin ja betonista tulostustekniikalla valmistettuihin katukalusteisiin. Vielä työn alla oleva katu suorastaan kutsuu oleskelemaan.

Katuun maalatut numerot eivät ole nekään ole nopeusrajoituksia, vaan ”hitauskannusteita”, kertovat suunnittelijat.

– 5 km/h on leikkialuetta, 20 km/h on korttelikadun vauhti, selvittää Kimmo Rönkä.

Autoja suunnittelijat eivät ole kaduilta häätämässä.

– Kyse on tasapainosta, Pekka Pakkanen selittää.

Kävelykaduilla liikutaan lasten ehdoilla, suuremmilla kaduilla pyörät ja autot jakavat ajoradan. Tulevaisuuden katu on myös nykyistä vihreämpi. Tähän pakottaa ilmaston muuttuminen.

– Meidän täytyy villiinnyttää kaupunkia, Rönkä pohtii.

Asfalttierämaassa tarvitaan vihreyttä, kun sään ääri-ilmiöt todennäköisesti lisääntyvät. Kaduille tuotu kasvillisuus pidättää sadevesiä ja viilentää paahdetta.

Ruuvinväänninten ääni hiljenee hetkeksi, kun rakentajat pähkäilevät yhdessä lasiseinäisen sisääntulopaviljongin katon alle tulevien istuskelupenkkien rakennetta.

Kadun sisäänkäyntipaviljonki on jotain sellaista, mitä nykykaupungeissa ei juuri tapaa: säältä suojattu paikka, jolla ei ole mitään erityistä funktiota.

– Tällainen urbaani maitolaituri puuttuu kaupungeista.  Meidän ilmastossamme säältä suojautuminen on tosi olennaista, Pakkanen sanoo.

– Ihmiset on ruuhkahakuisia, toisin kuin autot. He menevät sinne minne muutkin, Rönkä jatkaa.

Kimmo Rönkä muistuttaa, että Keran tulevaisuuden katu on kokeilu, jolla provosoidaan ja haetaan uusia ideoita Keran halleilla vierailevilta. Espoon kaupunki kehittää Keran aluetta kansainvälisenä kiertotalouden esimerkkikohteena, jonka asukkailla olisi tulevaisuudessa mahdollisuus tehdä arjessaan kestäviä valintoja.

– Haluamme luoda Kerasta paikan, jossa eri toimijat voivat kokeilla ja kehittää kestäviä ratkaisuja kaupunkien kohtaamiin globaaleihin haasteisiin. Katukokeilu on hyvä esimerkki siitä, miten kaupunki voi toimia alustana uusien avausten testaamisessa, kertoo kehittämispäällikkö Emmi Kauhanen Espoon kaupungilta.

Keran minikatu on myös näyteikkuna erilaisia kestäviä kaupunkiratkaisuja kehittäville yrityksille.

– Kerassa yritykset voivat kehittää tulevaisuuden kaupunkiratkaisuja, joita jatkossa nähdään toivottavasti myös muualla Espoossa – ja maailmalla. Aktiivisen kehittämistyön kautta meillä on myös mahdollisuus kasvattaa Espoon kädenjälkeä, eli positiivista ilmastovaikutusta, Kauhanen toteaa.

Keran hallit, Karamalmintie 2, 02630 Espoo (sijainti hallien sisäpihan sisäänkäynnin yhteydessä). Lisätietoja halleille saapumisesta löydät Keran hallien sivuilta.(ulkoinen linkki)

TEKSTI JA KUVAT: Petja Partanen