Espoon tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2021

Julkaistu: 4.5.2022 10.00

Koronapandemia on hidastanut kaupunkilaisten pääsyä palveluihin, minkä seurauksena hoiva-, opetus- ja hyvinvointivelka ovat kasvaneet.

www.espoo.fi/arviointikertomus

Koronapandemia on vaikeuttanut toimialoille, liikelaitoksille ja konserniyhteisöille asetettujen tulostavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan noin puolet vuodelle 2021 asetetuista tulostavoitteista toteutui.

Kaupungin käyttötalous toteutui ennakoitua parempana verotulojen kehityksen, Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus ja sopeutusohjelman toteuttamisen sekä rahastojen kirjanpidollisten tuottojen kasvun ansiosta auttaen Espoota sopeutumaan jatkuviin toimintaympäristön muutoksiin. Valtion kunnille vuosina 2020–2021 maksamat koronakorvaukset sekä yhteisöverotulojen jako-osuuden määräaikainen korotus olivat kertaluonteisia koronapandemian hoitamisen tukitoimia. Tasapainottamis- ja tuottavuustoimenpiteiden toteuttamista on määrätietoisesti jatkettava ja tehostettava, jotta kaupunkikonsernin talous saadaan kestävään tasapainoon asukkaiden peruspalvelut turvaten.

Työttömyys oli Espoossa vuoden 2021 lopussa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin ennen koronapandemian alkua. Työttömien osuus työvoimasta oli 9,4 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kasvuaan. Työllisyyspalvelujen toimintamenot olivat noin 43 milj. euroa, josta työmarkkinatuen 30,3 milj. euron kuntaosuuskustannukset muodostivat kohtuuttoman suuren osuuden. Maaliskuussa 2021 alkaneessa työllisyyden kuntakokeilussa on tavoitteena saada työllisyys- ja koulutuspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut tiiviimmin yhteen. Tällä tavoitellaan myös sakkomaksujen pienentämistä.

Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan nuorten mielen hyvinvointi on koetuksella etenkin yläkoulussa ja toiseen asteen koulutuksessa. Koronapandemian aikana lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tarve on kasvanut. Samanaikaisesti palveluissa on merkittävä työvoimapula, josta esimerkkinä, ettei Lastenpsykiatrinen yksikkö pystynyt loppuvuonna 2021 ottamaan uusia asiakkaita työvoimapulan takia. Kaupungin työpaikkojen veto- ja pitovoimasta huolehtimiseksi toimialojen tulee suunnitelmallisesti huolehtia henkilöstön työssä jaksamisesta erityisesti poikkeus- ja muutostilanteissa.

Koronapandemia ja henkilöstövaje ovat aiheuttaneet hoitovelkaa sekä terveysasemilla että suun terveydenhuollossa. Terveysasemapalvelujen hyvät käytännöt tulee levittää kaupunkitasoisiksi, esimerkkinä Kilon terveysasemalla tehty hyvä työ. On tärkeää, että hoitoon pääsy turvataan ja hoitojonot puretaan ennen palvelujen siirtymistä hyvinvointialueelle.

PKS-kaupunkien ja HUSin tarkastuslautakuntien yhteisarvioinnin aiheena oli Iäkäs potilas päivystyksessä. Hyvänä esimerkkinä toiminnasta on Espoon liikkuva sairaala eli LiiSa, joka palvelee pitkäaikaishoidon ja kotihoidon asiakkaiden päivystystilanteissa ympäri vuorokauden. Erittäin hyödylliseksi koetun LiiSa-palvelun käytöllä on ollut vaikutusta pitkäaikaishoidon päivystyskäyntien vähenemiseen. Kotiutustiimitoiminnalla on voitu vähentää epätarkoituksenmukaisia sairaalajaksoja. Erityisesti iäkkäiden potilaiden kotiuttamisprosessin osalta on tärkeää kehittää yhteistyötä, jotta kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata.

Espoon määrälliset kaavoitustavoitteet on saavutettu, mikä on mahdollistanut asuntotuotantotavoitteiden toteutumisen. Kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa on tärkeää löytää tasapaino kaupungin velvoitteiden ja asuinalueiden viihtyisyyden välillä. Asukkaiden pitää voida vaikuttaa aidosti ja riittävän varhaisessa vaiheessa kaavavalmisteluihin.

Espoon merkittävimpiä lähivuosien haasteita ovat kaupungin nopean kasvun hallitseminen, talouden ja toimintaympäristön jatkuviin muutoksiin vastaaminen, koronapandemian aiheuttamien pitkäaikaisten vaikutusten korjaaminen sekä sopeutuminen verorahoituksen pienenemiseen Sote-uudistuksen seurauksena. Edunvalvontatyötä valtion suuntaan on määrätietoisesti jatkettava, jotta sote-uudistuksen rahoitusmallin vaikutukset Espoolle eivät olisi kohtuuttomat.

Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu valtuustokauden kattavaan arviointisuunnitelmaan sekä vuosittaiseen arviointiohjelmaan. Arviointikertomus luovutettiin valtuuston puheenjohtajalle 4.5.2022. Lisätietoja antaa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen, puh. 050 5727 497.

  • Ulkoinen tarkastus