Vammaisten nuorten asumispalvelujen tarve tulee kasvamaan

Tulevia asumispalvelujen tarpeita selvitettiin kyselyllä viime syksynä. Nuorten vastauksista on luettavissa, että tehostetun palveluasumisen tarve on kasvussa. Vammaisten asumispalveluihin muuttaa vuosittain 30–40 uutta henkilöä. Tulevien kahden vuoden sisällä haluaisi kyselyyn vastanneista (N=76) nuorista 28 muuttaa omaan asuntoon. Suurin osa heistä on kehitysvammaisia. Mieluiten he haluaisivat asua vammaisille rakennetussa erillisessä talossa. He tulevat tarvitsemaan melko paljon tukea ja valvontaa avukseen asumisessa. Suuri osa ei pärjää öisin itsenäisesti ja tarvitsee myös säännöllisesti valvontaa. Mieluinen vaihtoehto on myös lapsuudenkoti.

Edellisen kerran kysely tehtiin vuonna 2014. Muuttohalukkuus on vähentynyt vuodesta 2014, silloin yksi kymmenestä vastaajasta kertoi, ettei koe tarvetta muuttaa. Nyt vastaava luku on yksi viidestä. Viime vuosina on auennut melko paljon asumisyksiköitä, joihin halukkaat ovat voineet muuttaa ja asumispalvelujen jonoa on voitu purkaa. Tämä selittää osaltaan muuttohalukkuuden vähenemistä.

Kyselyyn vastaajien mielestä asuinalueen rauhallisuus ja luonnon läheisyys ovat tärkeitä kriteereitä. He arvostavat myös lähipalveluja ja hyviä liikenneyhteyksiä. Hyviä kuntoilumahdollisuuksia ei sen sijaan pidetty erityisen tärkeinä.

Avoimissa vastauksissa korostuivat perheen ja ystävien läheisyyden tärkeys. Vastaajia huolettivat yksinäisyys ja mahdolliset pelot, sekä niihin saatava tuki.

”Toivoisin sellaisen asunnon, jossa ympärillä/ lähellä olisi ystäviä, etten jää yksin”. Vastaavanlaisia vastauksia saimme vuoden 2014 kyselyssä.

Kyselyyn saatiin 76 vastausta (vastausprosentti 24,5). Yli puolet vastaajista vastasi kyselyyn yhdessä läheisensä kanssa. Vajaa kolmasosa antoi vastauksen vammaisen nuoren läheisenä ja 14,4 % vastasi kyselyyn omatoimisesti.

Kyselyssä pyydettiin nimeämään merkittävin tuen tarvetta aiheuttava vamma. Vastauksista erottuvat kehitysvamma (50 henkilöä), autismin kirjo (20 henkilöä) sekä vammautuminen / pitkäaikaissairaus (10 henkilöä). Suuri osa kyselyn tavoittamista henkilöistä asuu yhdessä perheensä kanssa.

Kyselyyn vastanneista noin 83 % oli suomenkielisiä. Muuta kieltä puhuvien osuus on ruotsinkielisiä korkeampi.

Kysely oli osa Espoon kaupungin vammaisten asumispalvelutuotannon riittävyyden arviointia. Tietoa hyödynnetään myös tulevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelussa. Selvitystyön toteutti KPMG Oy Ab yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.

Vastauksissa tuli esiin myös käytännön kysymyksiä muuttamiseen ja asumispalveluihin liittyen. Kyselyssä pyydettiin myös kertomaan, minkälaisista asumisvaihtoehdoista Espoon kaupungin tulisi tiedottaa lisää. Vastausten perusteella suurin tarve koskee tuettua asumista.

Olemme koonneet Asumista tukevat palvelut -sivulle tietoa asumiseen liittyvistä palveluista sekä tietoa siitä, minkälaista tukea tarjoamme vammaisille henkilöille.

Sivuilta on ladattavissa muun muassa Asumisen opas ja katsottavissa asumiseen liittyviä videoita.